Hallitus linjasi neljän valmiuslain pykälän käyttöönottamisesta: Näin ne vaikuttaisivat - Politiikka | HS.fi

Hallitus linjasi neljän valmiuslain pykälän käyttöönottamisesta: Näin ne vaikuttaisivat

Hallitus haluaa ottaa valmiuslaista käyttöön pykäliä, joilla muun muassa keskitetään viestintää ja helpotetaan sairaanhoidon painetta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaina.­

3.3. 12:01 | Päivitetty 4.3. 11:44

Hallitus valmistelee valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja viranomaisten poikkeusolojen toimintaan liittyen. Sen sijaan ulkonaliikkumiskielto ei ole keinovalikoimassa.

Hallitus linjasi asiasta keskiviikkoillan koronaneuvotteluissa, joissa se keskusteli neljän valmiuslain pykälän käytöstä. Niihin liittyvistä käyttöönottoasetuksista on tarkoitus päättää perjantaina, minkä jälkeen asetukset annetaan eduskunnalle.

Hallitus sopi myös kuntavaalien vaalivirkailijoiden rokottamisesta nopeammin kuin rokotejärjestyksen mukaan oli tarkoitus.

Valmiuslaki on tarkoitettu väestön suojelemiseen poikkeusoloissa. Hallitus totesi koronavirusepidemian takia poikkeusolot maanantaina.

Viime keväänä valmiuslaki oli voimassa sen jälkeen, kun hallitus antoi 17. maaliskuuta kaksi valmiuslain käyttöönottoasetusta, jotka johtivat aluksi kaikkiaan seitsemän kansalaisten perusoikeuksia rajoittavan valmiuslain pykälän käyttöönottoon.

Nyt hallitus suunnittelee neljän valmiuslain pykälän käyttöönottoa ”niiltä osin kuin se on välttämätöntä”, tiedotteessa sanottiin. Ne ovat 86., 88., 106. ja 107. pykälä.

Millaisia muutoksia nämä pykälät toisivat?

Viestintää keskitetään valtioneuvoston kanslialle

Pykälän 106 otsikko on ”Hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa”. Se keskittää viestintään liittyvää valtaa ja johtovastuuta valtioneuvoston kanslialle. Kanslian päällikkö on pääministeri.

Tämän pykälän nojalla voidaan tarvittaessa perustaa Valtion viestintäkeskus, mutta sitä ei ole tarkoitus tehdä.

Hallitus keskitti viestintää pääministerin johtamalle valtioneuvoston kanslialle myös viime keväänä, mutta se tehtiin normaalin lainsäädännön puitteissa.

Silloin muun muassa ihmisiä siirtyi muista ministeriöistä työskentelemään valtioneuvostoon.

Hallituslähteistä pykälää perustellaan sillä, että valmiuslain aikana vastuu koronatoimista ja samoin viestintävalta siirtyy enemmän hallitukselle.

Päätöksellä pyritään turvaamaan, että viestintä ei ole ristiriitaista, kuten se on ollut aika monta kertaa vuoden aikana, kun koronavirusta on yritetty taltuttaa ennen kaikkea alueellisesti.

Jo nykyisen valtioneuvoston ohjesäännön perusteella voi sovittaa yhteen myös valtioneuvoston ja valtionhallinnon viestintää.

Oikeusministeriöstä saadun tulkinnan mukaan ohjesäännössä säädetään lievemmästä yhteensovittamisesta, mutta valmiuslaki antaisi mahdollisuuden antaa määräyksiä viranomaisille eikä vain sovittaa yhteen viestintää.

Valtioneuvosto voisi siis tämän tulkinnan mukaan ohjata nykyistä vahvemmin vaikkapa aluehallintoviranomaisten tai THL:n viesteistään.

Viranomaisten toimivaltuuksia pykälällä ei oteta pois.

Myös hallinnonalojen välisten erimielisyyksien ratkaisemista keskitetään

Pykälä 107 mahdollistaa sen, että poikkeusoloissa valtioneuvosto ratkaisee pääministerin esityksestä hallinnonalojen välisen erimielisyyden siitä, minkä viranomaisen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu.

Tämän avulla pyritään välttämään esimerkiksi sen kaltainen tilanne, joka syntyi viime keväänä lentokenttien koronatoimien hoidossa. Silloin päätökset viivästyivät, kun eri ministeriöt kiistelivät, kenelle mikäkin osa kenttien hoidosta kuuluu.

Tätä pykälää on hallituksessa pidetty tarpeellisena, sillä normaalilainsäädännössä hallintoalojen riitojen ratkaisu voi olla liian hidasta.

Hallituslähteistä sanotaan, ettei valtioneuvosto tule tekemään muiden puolesta ratkaisuja, vaan vain koordinoimaan, kenen eri ministeriöille kuuluva asia pitää hoitaa.

Hallituksen käyttämien virkamiesten tulkinnan mukaan valtioneuvosto voi tämän pykälän myötä puuttua vahvemmin myös viranomaisten välisiin kiistoihin.

Pykälistä 106 ja 107 aiheutui maanantaina juridinen sotku.

Marin sanoi ensin maanantaina, että näitä säännöksiä otettaisiin käyttöön ”soveltuvilta osin” ilman eduskunnalle annettavaa käyttöönottoasetusta, mutta joutui perääntymään aikeesta. Oikeusoppineet pitivät aietta laittomana. Nyt niistä on siis tarkoitus antaa käyttöönottoasetus.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien pykälien avulla pyritään helpottamaan sairaanhoidon painetta

Pykälien 86 ja 88 avulla tarkoituksena on helpottaa koronaepidemian pahenemisen sairaanhoitoon aiheuttamaa painetta.

Suomessa raportoitiin keskiviikkona lähes 800 uutta koronavirustartuntaa, mikä on jälleen epidemian aikainen uusi ennätys.

Pykälä 86 mahdollistaa muun muassa sen, että sosiaali- ja terveydehuollon toimintayksikköä voidaan määrätä siirtämään toimintaansa oman sijaintipaikkansa ulkopuolelle tai järjestämään toimintaa oman toimialueensa ulkopuolella. Sen avulla voidaan myös sijoittaa potilaita eri hoitopaikkoihin kuin tavallisesti.

Pykälä 88 vapauttaisi esimerkiksi sairaalan hoitotakuun määräajoista, jolloin kiireettömiä hoitoja voitaisiin siirtää koronapotilaiden hoidon tieltä.

Keväällä otettiin käyttöön myös pykäliä, joilla henkilöstön lomia voitiin siirtää tai keskeyttää ja ylitöitä teettää ilman työntekijän suostumusta terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa ja hätäkeskuksissa sekä poliisissa.

Tällä kertaa niitä ei ole tarkoitus ottaa käyttöön ainakaan heti.

Liikkumisrajoituksia valmistellaan varmuuden vuoksi

Suurin valmistelussa oleva muutos olisi liikkumisen rajoittaminen. Myös siihen varaudutaan, mutta hallitus ei keskustellut asiasta keskiviikon kokouksessaan.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi Säätytalolle mennessään, että liikkumisrajoituksiin liittyvää varautumistyötä on tehty. Toiveena kuitenkin on, ettei näin järeisiin rajoituksiin tarvitsisi turvautua.

HS:n tietojen mukaan alustavasti on ajateltu, että liikkumisrajoitukset eivät koskisi esimerkiksi yksittäisten ihmisten vapaa-ajan ulkoilua, välttämätöntä töissä käyntiä, koulumatkoja tai ainakaan välttämätöntä ostoksilla käyntiä.

Lähtökohta on puuttua tilanteisiin, joissa useat ihmiset kohtaavat.

Valmistelussa on lähdetty ensisijaisesti siitä, että jos rajoitteita tulee, ne kohdistuvat jonkin alueen sisällä tapahtuvaan liikkumiseen eikä vaikkapa maakuntien väliseen liikenteen. Valmistelussa on kuitenkin varauduttu, että myös maakuntien välistä liikkumista rajoitetaan.

Oikaisu 3.3.2021 kello 14: Poistettu pykälää 106 käsittelevästä kohdasta väite, että valtioneuvosto voisi poistaa hallintoviranomaisen viestin. Näin voisi tehdä vain, jos valmiuslaki olisi voimassa aseellisen hyökkäyksen takia. Muokkaus 4.3. kello 7.30: Koko teksti päivitetty keskiviikkoillan tietojen mukaiseksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat