Pääministeri Marin: Mahdollisten liikkumis­rajoitusten pitää olla alueellisesti ja ajallisesti tarkasti rajattuja - Politiikka | HS.fi

Pääministeri Marin: Mahdollisten liikkumis­rajoitusten pitää olla alueellisesti ja ajallisesti tarkasti rajattuja

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan terveydenhuollon hoitovelkaa ei saa tarpeettomasti lisätä.

5.3. 15:08

Ulkona liikkumisen rajoittaminen on edelleen hallituksella varastossa työkaluna, jos koronaviruspandemia pahenee.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan valmistautumistyötä tehdään parhaillaankin, jotta liikkumisrajoitukset olisivat mahdollisimman pitkällä siinä tapauksessa, että hallitus tarvitsisi näin painavia toimivaltuuksia.

”Tilanne on vaikeutunut ja pahenemassa, ja meidän on syytä varautua aivan kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin”, Marin sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Marin ei halunnut ennakoida, milloin tällaisia toimivaltuuksia otettaisiin käyttöön.

Perjantaina hallitus lähetti eduskuntaan valmiuslaista neljä käyttöönottoasetusta, jotka liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen, kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen, poikkeusoloviestintään ja toimivaltaerimielisyyksien ratkaisemiseen.

Muut valmiuslain mahdollistamat keinot jätettiin vielä käyttämättä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoi, että kynnyksen valmiuslain antamien toimivaltuuksien käyttöön tulee olla korkealla eikä niitä saa ottaa käyttöön varmuuden vuoksi.

Marin korosti, että ihmisten liikkumisen rajoittaminen tarkoittaa perusoikeuksiin puuttumista. Se edellyttää rajoitusten olevan välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja vaikuttavia.

”Lisäksi koko muu keinovalikoima on katsottava läpi ja oltava käytössä, jotta näihin kovempiin rajoituksiin ei tarvitse mennä”, Marin sanoi.

Marinin mukaan liikkumisrajoitusten pitää olla myös alueellisesti tarkasti rajattuja ja niillä on oltava selkeä ajallinen rajaus. Hänen mukaansa nykyinen epidemiatilanne ei vielä mahdollistaisi rajoituksia laajoilla alueilla puhumattakaan koko maasta.

Valmiuslain pykälä 86 mahdollistaa muun muassa sen, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto voivat määrätä päätöksillään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia muuttamaan toimintaansa. Tämä koskee kunnallisia mutta myös yksityisiä palveluntuottajia.

Päätöksiä voidaan tehdä, jos koronaepidemia on heikentänyt palvelujärjestelmän toimintakykyä ja palvelujen saatavuus on olennaisesti vaarantunut. Lisäedellytyksenä on, että jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan samaa pykälää käytettiin vuosi sitten ikäihmisten suojeluun ympärivuorokautisessa hoivassa. Ministeriöstä tuli määräys muun muassa hoitohenkilökunnan suojavarusteista.

Pykälä 88 antaa kunnille mahdollisuuden erikseen määritellyillä alueilla myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräjoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi.

Tällä mahdollistetaan se, että terveydenhuollossa voi siirtää resursseja kiireettömästä hoidosta koronapotilaiden kiireelliseen hoitoon sekä muuhun kiireelliseen hoitoon.

”Tehohoidon tarve on lisääntynyt erityisesti Husin sairaaloissa, mutta tarve tulee viiveellä myös muihin sairaanhoitopiireihin”, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan hoitovelkaa ei saa tarpeettomasti lisätä, vaan kiireettömässä hoidossa pitää hyvin säästeliäästi tinkiä hoidon määräajoista.

Kiurun mukaan yksityisiä palveluntuottajia on mahdollista käyttää hoitojonojen purkamisessa.

”Ei ole mahdollista lähteä siitä, että hoitovelan purkamiseen ei käytettäisi vakavassa tilanteessa myös laajasti tarjolla olevaa apua. Sairaanhoitopiirit ovat selvittäneet ulkopuolista apua esimerkiksi kiireettömän leikkaustoiminnan järjestämiseksi”, Kiuru sanoi.

Hänen mukaansa tämänhetkinen tartuntamäärän kasvu heijastuu sairaanhoidon kuormitukseen 2–3 viikon kuluessa.

Valmiuslain pykälässä 106 keskitetään viestintään liittyvää valtaa ja johtovastuuta valtioneuvoston kanslialle.

”Hallintoviranomaisten viestinnän yhteensovittaminen koskee ainoastaan koronaviruspandemiaan liittyvää viestintää”, Henriksson sanoi. Valtion viestintäkeskusta hallitus ei aio perustaa.

”Tilanteen kiristyessä viestintävalmiutta on nostettava ja samalla tehostettava toimintakykyä”, Henriksson sanoi

Pykälä 107 mahdollistaa sen, että poikkeusoloissa valtioneuvosto ratkaisee pääministerin esityksestä hallinnonalojen välisen erimielisyyden siitä, minkä viranomaisen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu. Ministeriö ratkaisee erimielisyyden hallinnonalallaan.

Marin sanoi ensin maanantaina, että pykälät 106 ja 107 otettaisiin käyttöön ”soveltuvilta osin” ilman eduskunnalle annettavaa käyttöönottoasetusta mutta joutui perääntymään.

Viime keväänä valmiuslaki oli voimassa sen jälkeen, kun hallitus antoi 17. maaliskuuta kaksi valmiuslain käyttöönottoasetusta, jotka johtivat aluksi kaikkiaan seitsemän kansalaisten perusoikeuksia rajoittavan valmiuslain pykälän käyttöönottoon.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat