Oikeusministeriön ylin virka­mies Pekka Timonen: Irlannin tartunta­käyrä toi esiin huhti­kuun kunta­vaalien riskit – ja perjantaina selvisi, että pelätty tilanne on kohdalla juuri nyt - Politiikka | HS.fi

Oikeusministeriön ylin virka­mies Pekka Timonen: Irlannin tartunta­käyrä toi esiin huhti­kuun kunta­vaalien riskit – ja perjantaina selvisi, että pelätty tilanne on kohdalla juuri nyt

Timonen THL:n luvuista: ”Olemme saaneet mallin siltä viranomaiselta Suomessa, joka kykenee sen tuottamaan ja jonka kuuluu se tuottaa. Jo se mallinnuksen alapääkin antaa aiheen syvään huoleen.”

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.­

7.3. 13:37 | Päivitetty 7.3. 17:21

Oikeusministeriön virkamieskunta on saanut runsaasti kritiikkiä kuntavaalien siirtopäätöksen yhteydessä.

Esimerkiksi vihreät ja kokoomus kritisoivat lauantaina ministeriötä puutteellisesta varautumisesta vaalien toimittamiseen pandemian pahentuessa. Kokoomuksen mukaan vaalien siirtäminen on ”raskas epäonnistuminen” ministeriöltä. Vihreiden mukaan on valitettavaa, että vaalijärjestelyissä ei tehty jo syksyllä muutoksia, jotka olisivat turvanneet äänestysmahdollisuuden vaikeassakin tilanteissa.

Niin, miksi ministeriö ei toiminut ajoissa?

Oikeusministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Pekka Timonen sanoo, että tilanne muuttui tämän vuoden puolella.

”Seurasimme koko syksyn tiiviisti pandemian kehitystä. Arvioissa ei ollut mitään sellaista, mikä olisi indikoinut, että Suomessa jouduttaisiin liikkumisrajoitusten tai vastaavantyyppisten toimien käyttöön. Tammikuun loppupuolella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuottamaan vertailudataan muista maista tuli näkyviin se, millä tavalla viruksen brittimutaatio vaikutti Irlannissa. Käyrä räjähti pystyyn useiden viikkojen ajaksi.”

Hallitus reagoi tähän valmistelemalla hybridistrategian, joka julkaistiin 26. tammikuuta.

”Saimme sen luonnokset muutama päivä aikaisemmin ja näimme THL:n tilannekuvan ja totesimme, että nyt on tekijä, jota emme kykene hallitsemaan. Tästä tulee sellainen riski vaalien toimittamiselle, johon meillä ei ole mitään riskintorjuntaa.”

Timosen mukaan THL arvioi tuolloin, että koronatilanteen heikentyminen Suomessa voisi osua huhtikuun alkuun. Timosen mukaan vaaleihin valmistautuessa olisi ollut jatkuva riski päällä siitä, pystytäänkö vaalit järjestämään vai ei.

Tämän takia oikeusministeriö esitti puoluesihteerien ryhmälle helmikuussa, että kuntavaalit siirrettäisiin syksyyn. Esitys ei saanut vastakaikua.

”Päätösvalmis se ei ollut, koska päätöksentekijällä ja esittäjällä pitää olla sama riskitietoisuus ja samat lähtökohdat. Ministeri vei sen parlamentaariseen työryhmään, joka totesi, että ei.”

Timosen mukaan oikeusministeriö on pitänyt huolta, että parlamentaarisella puoluesihteeriryhmällä on ollut käytössään sama THL:n tilannekuva kuin ministeriöllä.

”Vielä viime viikolla näytti siltä, että tällaista laukeavaa tekijää ei ole. Kuten ministeri Anna-Maja Henriksson on sanonut, THL:n Mika Salmisen tilannekuva nyt viikolla tuli meille kaikille aivan yllättäen. Me virkamiehet olimme menossa siihen kokoukseen toisensuuntaisella pohjaehdotuksella, jossa lähdettiin siitä, että vaalien järjestämistä jatketaan. Kun kuultiin mitä Salminen sanoi, tuli valitettavasti aivan selväksi, että tammikuun lopussa pelätty tilanne on nyt juuri kohdalla.”

Timosen mukaan näytti siltä, että maassa olisi ollut vaalit samaan aikaan kun viesti on, että ulkona liikkuminen, sosiaaliset kontaktit ja ihmisten tapaaminen on vaarallista ja vältettävää.

”Samaan aikaan olisi pitänyt sanoa, että äänestäminen on turvallista, menkää vaalipaikoille.”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).­

Timonen ei lähde kyseenalaistamaan THL:n hiukset pystyyn nostattavia lukuja, joiden mukaan päivittäinen koronaviruksen tapausmäärä voisi 18. huhtikuuta olla jopa välillä 2 600–11 200.

”Se on malli, ei ennuste. Olemme saaneet mallin siltä viranomaiselta Suomessa, joka kykenee sen tuottamaan ja jonka kuuluu se tuottaa. Malli oli osa Salmisen viestiä. Jo se mallinnuksen alapääkin antaa aiheen syvään huoleen. Lisäksi juuri ennen kuin lauantain puoluesihteerikokousta jatkettiin, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta teki harvinaisen selväksi, että vaalien siirtäminen vähentää koronasairastumisia ja koronakuolemia.”

Tervahauta oli lauantaiaamuna haastateltavana Ylen Ykkösaamussa.

Onko kesäkuu sitten sen turvallisempi? Timonen viittaa samaan Tervahaudan haastatteluun, jossa hän piti kesäkuuta merkittävästi huhtikuuta parempana vaihtoehtona.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.­

Onko oikeusministeriöllä syytä itsekritiikkiin, kun katsoo valmistelujen etenemistä?

”Kun saadaan palautetta, niin aina on syytä. Ei kellään ole oikeutta jättää sitä huomioimatta, ministeriöllä ja sen virkamiehillä kaikkein vähiten. Mutta nyt juuri meidän on järjestettävä ne kesäkuun vaalit. Sitten kun ne on järjestetty, meidän on katsottava, mitä tästä prosessista ja meidän toiminnastamme on sanottu, mikä meni ja mikä ei mennyt oikein, ja tehtävä tarvittavat johtopäätökset.”

Timonen sanoo, että pandemiaa on vaalien järjestelyissä todella vaikea ottaa tulevaisuudessa huomioon muuten kuin kehittämällä luotettava etäjärjestelmä.

”Suomessa kokeiltiin sähköistä äänestämistä huonoin kokemuksin. Muutama vuosi sitten tehty asiantuntija-arvio päätyi siihen, että edellytyksiä sellaisen järjestelmän rakentamiselle ei olisi. Nyt on otettava se arvio auki ja katsottava, pitävätkö sen oletukset paikkansa.”

Timosen mukaan tähän asti Suomessa on toimittu perinteisen vaaliturvallisuuden näkökulmasta. Vaaliturvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaalisalaisuus ei missään vaiheessa vaarannu. Jatkotyössä erilaiset uhat on Timosen mukaan laitettava perinteisen vaaliturvallisuuden rinnalle ja mietittävä asiaa uudesta näkökulmasta.

Timosen mukaan oikeusministeriö on käynyt läpi jokaisen ehdotuksen, joita esimerkiksi puolueet nyt viime kuukausina tekivät kuntavaalien turvallisuuden lisäämiseksi.

”Iso osa siitä, mistä ministeriötä on kritisoitu, on nyt viety vaaleja koskeviin ohjeistuksiin ja toimitettu kunnille”, Timonen sanoo. Ohjeistukset ovat luettavissa tästä.

”Meille tulee paljon aloitteita, jotka eivät tosiasiassa ole mahdollisia toteuttaa tai joihin on muita toteuttamistapoja. Esimerkki on ennakkoäänestysajan pidentäminen. Meillä oltiin ihan viime viikkoihin asti siinä käsityksessä, että sen takana oleva kysymys eristyksessä olevien äänioikeudesta pystytään hoitamaan THL:n kanssa sovittavalla terveysturvallisella ohjeistuksella.”

Timosen mukaan kuitenkin ilmeni, että eristyksessä olevien ei olisi ollut mahdollista äänestää, eikä tällä aikataululla enää pystytty pidentämään huhtikuun ennakkoäänestysaikaa. Nyt vaalien siirtämisen yhteydessä toive on otettu huomioon ja ennakkoäänestysaikaa pidennetään.

Lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä oleva ei saa oikeusministeriön ohjeiden mukaan tulla sisään äänestyspaikkaan. Karanteenissa olevan äänestäminen on mahdollista vaalipäivänä äänestyspaikan pihalla tai kotiäänestyksessä. Kun ennakkoäänestysaika on nyt pidempi, on mahdollista, että koronaviruksen takia eristykseen määrätty ehtii toipua ajoissa äänestämään.

”Kyllä me olemme kuunnelleet ja yrittäneet toimia, mutta läheskään kaikki, mitä meille esitetään, ei ylipäätään ole mahdollista.”

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi Helsingissä 29. maaliskuuta 2017.­

Timosen mukaan huhtikuun vaalit olisi pystytty teknisesti järjestämään joka puolella maalta. Ainoa käytännön järjestelyihin liittyvä uhka oli, että pienemmillä paikkakunnalla koronavirukseen sairastuminen tai sille altistuminen olisi estänyt vaalivirkailijoita tekemästä työtään, eikä varamiehitystä olisi ollut tarpeeksi.

”Perusongelma tässä on äänestäjien terveysturvallisuus, ei vaalitekniset järjestelyt. Meidän huolemme kohdistuu äänestäjien terveysturvallisuuteen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat