Onko Helsingin ja Vantaan korona­tilanne todella jo niin paha, että tänne tarvitaan ulkona­liikkumis­kielto? - Politiikka | HS.fi

Onko Helsingin ja Vantaan korona­tilanne todella jo niin paha, että tänne tarvitaan ulkona­liikkumis­kielto?

Tällä hetkellä lukujen, rokotusten etenemisen ja rajoitusten aiheuttamien haittojen valossa ulkonaliikkumiskielto näyttää ylimitoiteltulta, kirjoittaa HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen.

Ulkoilijoita Mustikkamaalla Helsingissä helmikuun lopulla.­

9.3. 15:22 | Päivitetty 9.3. 16:58

Tiistaina aamulla HS ja STT kertoivat, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee hallitusta rajoittamaan ulkona liikkumista etenkin pääkaupunkiseudulla.

HS:n tietojen mukaan alustavassa hahmotelmassa liikkuminen sallittaisiin vain välttämättömiin menoihin, kuten lasten viemiseen kouluun tai kaupassakäyntiin. Myös ulkoilu oman perheen kesken ja noutoruoan hakeminen olisi sallittua.

Perusteena THL mainitsee HS:n tietojen mukaan etenkin sen, että muuntovirus on levinnyt niin paljon pääkaupunkiseudulla.

Miten paha tilanne Suomessa ja pääkaupunkiseudulla oikeasti on?

Tilanne tartunnoissa on huonontunut hitaasti koko alkuvuoden ajan. Siitä huolimatta Suomen ja myös pääkaupunkiseudun taso on selkeästi Viroa alhaisempi ja myös hieman alhaisempi kuin Ruotsissa.

Alla oleva grafiikka kertoo esimerkiksi, että tällä hetkellä Virossa on noin 3,4-kertainen määrä tartuntoja verrattuna Helsingin kaupunkiin.

Viro on hyvä vertailukohta Suomelle. Pääministeri Kaja Kallas ilmoitti maanantaina, että maassa otetaan käyttöön vielä paljon Suomessa ehdotettuja rajoituksia tiukempia toimia. Ala-asteet pannaan etäkouluun ja vain välttämättömät ruokakaupat ja apteekit saavat olla auki.

Viroon tulevia toimia Kallas perustelee sillä, että koronatilanne Pohjois-Viron sairaaloissa on ”äärimmäisen kriittinen”. Kallaksen pelko on, että ”virus murtaa terveydenhuoltojärjestelmämme”.

Missä Suomessa mennään sairaaloiden kuormituksessa?

Ennusteita sairaaloiden kuormituksesta ei ole päivittäin saatavilla, mutta viime aikoina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) on kertonut tehohoidon tilanteen olevan jo jossain määrin ongelmallinen. Kiireettömiä leikkauksia saatetaan joutua siirtämään.

Tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että sairaanhoidon tai tehohoidon kuormitus ei ole tällä hetkellä ainakaan joulua tai viime kevättä korkeammalla tasolla.

Kolmas maiden keskinäisestä tilanteesta tietoa antava vertailukohta on kuolemantapausten määrä.

Virossa kuolemia on ollut viimeisen kahden viikon aikana 13-kertainen määrä ja Ruotsissakin viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on tässä valossa onnistunut suojelemaan hauraimpia kansalaisiaan huomattavan hyvin.

Näiden kolmen mittarin valossa on vielä vaikea ymmärtää, mihin THL:n suositus ulkonaliikkumiskiellosta perustuu.

Kuntavaalien siirtämistä perusteltiin sillä, että tasaisesti kiihtyvällä vauhdilla – jos mitään ei tehdä – tilanne saattaa olla huhtikuussa todella paha.

 ”Jo pelkkä ulkonaliikkumiskiellon harkitseminen on hallitukselta niin vahva viesti, että se osaltaan hillitsee epidemiaa.”

Tällä viikolla isossa osassa maata on kuitenkin tullut voimaan tukku uusia rajoituksia, joilla on varmasti vaikutusta epidemian kulkuun. Ravintolat pantiin tiistaina kiinni ja maanantaina iso joukko koululaisia siirtyi etäopetukseen. Jo kuun alussa rajoitettiin väkimäärää yksityisissä liikuntatiloissa ja kauppakeskuksien julkisiin tiloihin tuli rajoituksia.

Nämä rajoitustoimet ovat jo varsin kovat, ja niillä on varmasti epidemiaa hillitsevä vaikutus.

 ”Korona jättää erityisen kovat jäljet juuri lapsiin ja nuoriin.”

Jo pelkkä ulkonaliikkumiskiellon harkitseminen on hallitukselta niin vahva viesti, että se osaltaan hillitsee epidemiaa. Ihmiset toimivat yleensä viisaasti, ja rajut toimet herättävät huomiota. Asioiden valmisteleminen hyvissä ajoin etukäteen on myös viisasta.

Myöhään tiistai-iltana STM:n Kirsi Varhila jo rauhoittelikin Ylen A-studiossa, että nopeita lisärajoituksia ei ole luvassa.

Ehkä tärkein asia on se, että rokotukset etenevät Suomessa tällä hetkellä hyvin. Jo lähes puoli miljoonaa suomalaista on saanut rokotteen, ja suuri osa heistä on juuri niitä, jotka muuten saisivat vakavan koronataudin. Seuraavien viikkojen aikana rokotustahti kiristyy entisestään.

Lue myös: Miljoonas rokoteannos voi saapua Suomeen jo ensi viikolla: ”Kyllä tämä hyvältä näyttää”

Onkin syytä olettaa, että sairaanhoito- ja kuolinluvut alkavat pian näyttää jo valoisammilta. Vai eikö THL itse usko, että nämä rajoitukset ja rokotukset ovat riittäviä tartuntojen kääntämiseksi laskuun?

Pitää myös muistaa, että kaikilla rajoitustoimilla on myös vakavia haittapuolia.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuu jo harrastusten rajoituksia ja etäkoulu. Ulkona liikkumisen rajoitukset haittaisivat entisestään etenkin niitä nuoria, joille koti ei ole aina turvallinen tai paras paikka olla.

Asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa olleet huolissaan siitä, että koronavirus jättää erityisen kovat jäljet juuri lapsiin ja nuoriin.

Heidän viestinsä on se, että terveysturvallisuus on muutakin kuin koronan välttämistä. Mielenterveyden ongelmat ja koulunkäynnin laiminlyönti saattavat heijastua nuorten koko tulevaan elämään.

Haitat pitää pystyä asettamaan jonkinlaiseen mittakaavaan, vaikka se vaikeaa onkin. Vaikka rajoitukset vähentävät tartuntoja, ne aiheuttavat ongelmia ja terveyshaittoja jossain muualla.

Karrikoiden voi kysyä, että kuinka monta tartuntaa pitää välttää, jotta voidaan pilata yhden nuoren sosiaalinen elämä ja urahaaveet? Tällaisia, ja vielä karumpia, kysymyksiä poliitikot joutuvat punnitsemaan, vaikka niitä ei ymmärrettävästi haluta puida julkisuudessa.

Tällä hetkellä lukujen, rokotusten etenemisen ja rajoitusten aiheuttamien haittojen valossa ulkonaliikkumiskielto näyttää ylimitoitetulta.

Jos Sanna Marinin (sd) hallitus ja THL kuitenkin pitävät niitä tarpeellisina, pitäisi päätökset tehdä mahdollisimman avoimesti.

Mahdollisten rajoitusten perusteena olevat luvut, mallinnukset ja kriteerit rajoitusten tarpeellisuudesta pitää julkaista hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Kuntavaalien siirron ympärillä ollut lukujen ja vastuun pallottelu ei kelpaa.

THL:n ja hallituksen on syytä kertoa, mitkä ovat ne mittarit, joiden perusteella keskeisiin perusoikeuksiin voitaisiin puuttua. Virossa rajoituksiin ryhdyttiin, kun tartuntoja oli ollut kahden viikon aikana 1 300 sataatuhatta asukasta kohden. Onko Suomen raja sama kuin Virolla vai alhaisempi?

Lisäksi hallituksen pitää pystyä perustelemaan, miksi vähäisemmät toimet eivät enää riitä. Kun rajoja ja ravintoloita ei saatu kuukausiin kiinni, ei perusoikeuksien ytimeen voi kajota sen vähemmällä huolellisuudella.

Oikaisu 10.3. kello 10: Jutussa mainittiin aiemmin, että yksityiset liikuntatilat olisi pantu kiinni, kun todellisuudessa niiden väkimäärää rajoitettiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat