Hallituksen viestinnän keskittäminen ei voi tarkoittaa viestinnän lopettamista - Politiikka | HS.fi

Hallituksen viestinnän keskittäminen ei voi tarkoittaa viestinnän lopettamista

Perusoikeuksia – kuten kauppojen elinkeinovapautta ja liikkumisen vapautta – pitää aina punnita toisiaan vasten. Mutta jos ministerit eivät vastaa kysymyksiin, kansalaisten on mahdotonta tietää, miten tämä punninta on tehty, kirjoittaa HS:n politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) oli mukana opiskelijoille tarkoitetussa valtioneuvoston koronainfossa Helsingissä viime viikolla.­

9.3. 17:27 | Päivitetty 9.3. 23:02

Suuri osa Suomesta on viime päivinä liikkunut nopeasti kohti yhä jyrkempiä toimia pahenevan koronavirustilanteen taltuttamiseksi.

Ravintoloissa istuminen ei enää onnistu: useimmissa maakunnissa vain ruoan ulosmyynti on lähiviikkoina sallittua. Yläkouluja siirtyi maanantaina etäopetukseen, samoin toista astetta. Lauantaina puolueiden enemmistö päätti puolestaan siirtää kuntavaalit huhtikuulta kesäkuulle. Vain perussuomalaiset protestoi.

Yhä kovempia toimia on piirustuspöydällä. HS kertoi tiistaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosittelevan Helsingin ja Turun alueille liikkumisrajoituksia, ”jotka rajoittavat ihmisten liikkumista oman kotinsa ulkopuolelle sisätiloissa vain välttämättömiä tarpeita varten tapahtuvaan, sekä ulkotiloissa väljissä oloissa tapahtuvaan ja vain oman lähipiirin kanssa toteutettavaan ulkoiluun ja kuntoliikuntaan”.

Lue lisää: HS:n tiedot: THL suosittelee hallitukselle liikkumisrajoituksia – Tällaisia rajoituksia nyt hahmotellaan

Jos lausuntoa lukee niin kuin se on kirjoitettu, vaikkapa iäkkäiden naapurien olisi vaikea lähteä yhteiselle lenkille tai yksin asuvien opiskelijoiden nähdä ulkoilmassa ja puhua opiskelusta tai elämästä. Käytännössä kieltoa Helsingin tai Turun kaduilla voisi valvoa Suomen turvallisuuskoneisto.

Sekä päätöksille että pohdinnoille on selvä peruste: paheneva tautitilanne. On vaikea väittää, ettei olisi tarpeellista estää Suomea liukumasta tilanteeseen, jossa terveydenhuolto ylikuormittuu. Ei ole syytä epäillä, etteivät hallitus ja virkamiehet tekisi tämän eteen valtavasti töitä.

Kansalaisten kannalta päätöksentekijöiden pitäisi kuitenkin toimia avoimesti ja käydä keskustelua siitä, millä perustein päätöksiä ja suunnitelmia tehdään. Jos puhutaan kokonaisten kaupunkien yksin asuvien elämän merkittävistä rajoituksista, tämä vaade on erittäin iso. Sama koskee vaaleja. Demokratian perusteita ei ole hyvä liikutella varjoista käsin.

HS on yrittänyt viime päivät useaan otteeseen pyytää hallituksen keskeisiltä ministereiltä kommentteja sekä vaalien siirtoon että suunniteltuihin ulkona liikkumisen rajoituksiin. Useimpiin pyyntöihin on vastattu kielteisesti.

Pyynnöistä ovat viime päivinä kieltäytyneet niin pääministeri Sanna Marin (sd), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) kuin opetusministeri Jussi Saramokin (vas). Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) piti vaalien siirrosta tiedotustilaisuuden mutta kieltäytyi ensin tiistaina kommentoimasta HS:lle suunnitelmia liikkumisrajoituksista. Lopulta Henriksson kommentoi myöhään tiistai-iltana HS:lle, että THL:n suositus liikkumisrajoituksista tuli hänellekin uutisena.

”Hallitus ei ole keskustellut vielä tästä. Myös minua kiinnostaa kuulla perustelut, koska liikkumisen rajoittaminen on raju toimenpide”, Henriksson sanoi ja korosti, että mahdollisista liikkumisrajoituksista päätettäessä ensin pitää olla kaikki muut keinot käytetty.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kieltäytyi haastattelusta tiistaina.

Erityisesti kysymyksiä on herättänyt pääministeri Marinin vaikeneminen.

Kuntavaalien siirron kommentoimatta jättämisellä hän on ehkä halunnut tehdä selväksi, että siitä ei päättänyt hallitus vaan puolueet – tämä voikin olla ymmärrettävä perustelu.

Samalla toimeenpanovallan tahtotilan, kokonaisviestin ja perustelujen avaaminen kuitenkin kuuluu juuri hänelle. Nyky-Suomen näkyvin johtohahmo on käytännössä pääministeri, ja instituutiolla on myös vastuu perustella kovatkin päätökset ja luoda kansalaisille näkymää eteenpäin.

Myöhään tiistai-iltana Marin viimein kommentoi MTV:n uutisille vaalien siirtoa ja mahdollisia ulkonaliikkumisrajoituksia lyhyesti. Marinin mukaan epidemiologisen tilanteen lisäksi liikkumisrajoituksia harkittaessa katsottaisiin myös sitä, että rajoitukset olisivat ”välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkoituksenmukaisia”.

Marinin mukaan ulkonaliikkumisrajoitusten yksityiskohtia ei ole kuitenkaan vielä valmisteltu.

Marin sanoi myös, että kuntavaalien siirto on parlamentaarinen kysymys, eikä hallitus ole asiaa neuvotteluissaan käsitellyt.

”Tämä on myös demokratiakysymys, että mahdollisimman moni kokee voivansa osallistua vaaleihin”, Marin sanoo.

Kovin paljon pääministeristä ei siis saatu irti.

Hallitus on esittänyt valmiuslaista käyttöön otettavaksi muun muassa pykälää 106. Tuo pykälä mahdollistaa hallituksen mukaan valtionhallinnon viestinnän keskittämisen valtioneuvoston kansliaan.

On totta, että viranomaisten viestintä koronakriisissä on ollut ajoin sekavaa ja sen korjaaminen voi vaatia viestinnän keskittämistä. Sekavuutta ei kuitenkaan korjata vaikenemalla.

Kansalaisten kannalta olisi oleellista tietää, missä tautitilanteessa esimerkiksi liikkumisrajoituksia otettaisiin käyttöön ja miten ne tarkalleen ottaen kohdistettaisiin.

Poliittisesti taas olisi oleellista hahmottaa, miksi hallitus pitää esillä juuri liikkumisrajoituksia eikä muita keinoja, jollaisia Suomen ulkopuolella on nähty.

Perusoikeuksia – kuten kauppojen elinkeinovapautta ja liikkumisen vapautta – pitää aina punnita toisiaan vasten. Mutta jos ministerit eivät vastaa kysymyksiin, kansalaisten on mahdotonta tietää, miten tämä punninta on tehty.

Miksi vaikkapa vähävaraisten yksin asuvien liikkumista pitäisi rajoittaa rajusti, jos paremmin pärjäävät voivat rauhassa kurvata autollaan auki pysyvään huonekalukauppaan? Miksi kaverien yhteiset koronakävelyt pitäisi kieltää, jos kebabia voi yhä kävellä noutamaan?

Marinin, Ohisalon, Saarikon, Saramon ja Henrikssonin olisi hyvä vastata tällaisiin kysymyksiin, jos he liikkumisrajoituksia hallituksen sisällä todella kaavailevat. Jos he eivät niitä kaavaile, myös aikataulu ja etenemisjärjestys olisi hyvä avata selväsanaisesti kansalaisille.

Nyt uhkaa käydä niin, että kansalaiset jäävät ilman kokonaiskäsitystä siitä, millä keinoin hallitus aikoo koronaepidemiaa torjua.

Valmiuslaki tai ei, viestinnän keskittäminen ei voi tarkoittaa viestinnän lopettamista.

Tekstiin päivitetty 9.3. kello 22.32 ja kello 23.01, että pääministeri kommentoi ulkonaliikkumisrajoituksia ja kuntavaalien siirtoa MTV:n uutisille ja oikeusministeri HS:lle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat