Selvittäjäryhmä pitäisi kiinni ylioppilas­kuntien pakko­jäsenyydestä – tutkijan mukaan se on perustuslain vastainen - Politiikka | HS.fi

Selvittäjäryhmä pitäisi kiinni ylioppilas­kuntien pakko­jäsenyydestä – tutkijan mukaan se on perustuslain vastainen

Selvittäjäryhmä ei löytänyt pakon poistamiselle välitöntä tarvetta, mutta oikeusoppineen mukaan opiskelijaterveydenhuollon uudistus vei viimeisenkin perusteen sille.

Opiskelijat tutkivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaalimainoksia Porthanissa vuonna 2011.­

11.3. 16:57

Suomessa on kahdenlaisia korkeakouluja eli yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, mutta vain yliopistoissa opiskelevien on pakko kuulua opiskelijoiden järjestöön, ylioppilaskuntaan, ja maksaa myös jäsenmaksua. Maksun suuruus on 46–82 euroa vuodessa.

Ammattikorkeakouluissa ylioppilaskuntaa vastaavaan opiskelijakuntaan ei ole pakko kuulua.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys näyttää myös säilyvän, sillä asiaa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvittänyt ryhmä ei löytänyt sen poistamiselle ”välittömiä perusteita”.

Selvittäjäryhmän mukaan automaatiojäsenyys ei loukkaa perustuslaissa turvattua yhdistymisen vapautta, joka tarkoittaa myös oikeutta olla kuulumatta mihinkään yhdistykseen.

Selvityksen mukaan pakkoa puoltaa yliopistojen itsehallintos. Vastaavaa autonomiaa ei nuoremmilla ammattikorkeakouluilla ole. Ylioppilaskuntien kautta myös opiskelijat osallistuvat yliopistojen hallintoon.

”Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa, ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa”, selvitysryhmä summasi.

Vuoden vaihteessa voimaan tullut opiskelijaterveydenhuollon uudistus ei sekään selvityksen mukaan vaikuta suuntaan tai toiseen. Uudistus toi myös ammattikorkeakouluopiskelijat Kelan järjestämien ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n tuottamien terveydenhoitopalveluiden piiriin.

Aiemmin vain yliopistojen opiskelijat saivat YTHS:n palvelut ja maksoivat niistä samalla, kun he maksoivat ylioppilaskuntansa jäsenmaksun.

Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtorin ja julkisoikeuden dosentin Matti Muukkosen mukaan opiskelijoiden terveydenhuoltouudistus muuttikin tilanteen täysin vuoden alusta. Hän on tehnyt asiasta useita tutkimuksia on ollut kuultavana eduskunnassa.

Matti Muukkonen­

Muukkonen muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti uutta YTHS-lakia käsitellessään, että valtioneuvoston olisi syytä harkita selvitystyön aloittamista sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta.

Tuore selvitys siis päätyi siihen, että pakkojäsenyys on yhä perusteltu, mutta Muukkonen tulkitsee perustuslakivaliokuntaa toisin:

”Kun YTHS-lain myötä opiskeluterveydenhuoltoa koskeva tehtävä siirtyi Kelan järjestämisvastuulle ja terveydenhuoltomaksu sen kannettavaksi, poistui viimeinen välttämätön peruste ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden ylläpitämiseksi.”

Miksi selvittäjäryhmä haluaa vielä pitää kiinni ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä, vaikka uusi YTHS-laki on muuttanut tilannetta, selvittäjäryhmää johtanut entinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg?

Pekka Hallberg­

”On selvitelty asian kehitystaustaa ja yliopistolainkin muuttamista YTHS-lain yhteydessä”, Hallberg vastaa HS:lle.

Hallbergin mukaan pakkojäsenyyden taustalla on yliopistoille turvattu vahva itsehallinto, jonka osa ylioppilaskunnat ovat.

”Eihän ammattikorkeakouluilla ole itsehallintoa eikä niiden opiskelijakunnilla osuutta hallintoon. Tilanne on nyt tosin jonkin verran uusi, eräänlainen välitila, mutta ei meillä ollut mahdollisuutta ryhtyä tekemään laajempaa selvitystä muuttuneista olosuhteista, joiden vaikutuksista ei vielä ole edes tietoa”, Hallberg sanoo.

”Olen kyllä huomannut, että asiasta on ristiriitaisia mielipiteitä, mutta isoja uudistuksia pitää toisaalta tehdä aika rauhallisesti, kunnolla selvittäen.”

Muukkosen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys muuttui 1. tammikuuta 2021 perustuslain vastaiseksi.

Lisäksi tuore Turun hallinto-oikeuden ratkaisu valitukseen pakkojäsenyydestä on Muukkosen mukaan ongelmallinen oikeusturvan kannalta.

”Kun hallinto-oikeus linjasi, ettei asiasta voi tehdä hallintopäätöstä eikä siten myöskään hakea muutosta, ovat ne ylioppilaskunnan jäsenet, jotka haluaisivat käyttää perustuslain takaamaa oikeuttaan olla kuulumatta ylioppilaskuntaan, ikään kuin eräänlaisessa ansassa”, Muukkonen sanoo.

Muukkosen mukaan on todennäköistä, että useat ylioppilaskunnat saavat käsiteltäväkseen eronpyyntöjä, vaikka Turun hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan asiaa ei voitaisi käsitellä tavanomaisena valitusasiana, vaan hallintoriitana.

Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) nähdään yhä perusteet pakkojäsenyydelle.

”Ylioppilaskunnat toteuttavat yhä julkisia lakisääteisiä tehtäviä ja osallistuvat muun muassa yliopistojen kasvatustehtävään”, sanoo SYL:n pääsihteeri Sonja Raitamäki.

Pakkojäsenyyden esteenä ei Raitamäen mukaan ole myöskään opiskelijoiden melko alhainen osallistuminen edustajistojen vaaleihin. Uurnilla on yleensä käynyt noin 20–40 prosenttia jäsenistä.

”Se on aito huoli, jonka jaamme, ja teemme töitä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi”, Raitamäki sanoo.

Jäsenmaksut ovat merkittävä osuus myös ylioppilaskuntien tuloista, enimmillään yli 90 prosenttia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat