Suuret kaupungit ovat entistä huolestuneempia sote-uudistuksesta – verotuloista lähtee suuri osa, mutta investointipaineet säilyvät ennallaan - Politiikka | HS.fi

Suuret kaupungit ovat entistä huolestuneempia sote-uudistuksesta – verotuloista lähtee suuri osa, mutta investointipaineet säilyvät ennallaan

Isot kaupungit ovat jatkossa aiempaa enemmän valtion budjetin kautta tulevien valtionosuuksien varassa. Nyt ne ovat kyenneet rahoittamaan menonsa pääosin verotuloilla.

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ja pormestarit kuvattuna kaksi vuotta sitten Helsingin kaupungintalolla. Vasemmalta Oulun Päivi Laajala, Espoon Jukka Mäkelä, Turun Minna Arve, Helsingin Jan Vapaavuori, Vantaan Ritva Viljanen ja Tampereen Lauri Lyly.­

12.3. 16:47

Kuusi suurinta kaupunkia Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu ovat hyvin huolissaan siitä, miten ne pystyvät rahoittamaan investointinsa ja pitämään huolta elinvoimasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuessa.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuolto eli sote siirtyy uusille hyvinvointialueille. Alueille siirtyvät kunnista soteen liittyvät tehtävät ja myös soteen liittyvä rahoitus, mikä mullistaa kuntien talouden.

Kaupungit järjestivät perjantaina aiheesta yhteisen tilaisuuden, jossa tarkoituksena oli nostaa esiin soten ongelmia uudistuksen edetessä vinhaa vauhtia eduskunnan käsittelyssä.

”Kun 2030–2040-luvuilla kirjoitetaan taloushistoriaa, oletan siellä lukevan, että 2020-luvulla Suomea ravisutti pandemia ja teimme samaan aikaan historiallisesti tyhmimmän hallintouudistuksen siitä huolimatta, että isot kaupungit siitä varoittelivat”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) arveli.

Hän toivoi, ettei historiankirjoitus menisi näin.

Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd) mukaan kunnat on ohitettu uudistuksen valmistelussa. Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd) mukaan talouden heikkoa valmistelua ei edes yritetä peitellä, vaan hallituksen esityksessä sanotaan suoraan, että seuraavat vuodet ratkotaan jo näköpiirissä olevia, uudistuksen tuottamia ongelmia.

Espoon hallinto- ja kehittämisjohtajan Markus Syrjäsen mukaan sote-uudistuksen tuomat muutokset kaupungeille ovat lähes kaikki toimintaedellytysten heikennyksiä eikä maan hallitus ole esittänyt mitään korjaavia toimia, kuinka kasvu kaupungeissa jatkossa turvataan.

Uudistuksessa kaikkien kuntien veroprosentista leikataan 13,26 prosenttiyksikköä ja tämä siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi sinne lähtee kolmasosa kuntien yhteisövero-osuudesta.

Syrjäsen mukaan suurten kaupunkien käyttötalous eli yritystermein ”liikevaihto” puolittuu. Tuloista entistä suurempi osa on valtion budjetin kautta tulevaa valtionosuutta. Suuret kaupungit joutuvat muiden kuntien tavoin luovuttamaan omaisuuttaan hyvinvointialueille vastikkeetta.

Syrjäsen mukaan lainakanta kuitenkin säilyy ennallaan, samoin investointitarpeet.

Kuuden suurimman kaupungin tuloista 67 prosenttia katetaan nyt kuntaveron tuotolla, kun uudistuksen toteutuessa kuntaveron osuus putoaa 45 prosenttiin. Nyt nämä kaupungit saavat valtion maksamaa valtionosuutta yhdeksän prosenttia tuloistaan, kun jatkossa tämä osuus nousee 18 prosenttiin.

”Rahoituksen ennakoitavuus heikkenee ja on yhä enemmän kiinni valtion päätöksistä.”

Nyt kaupungit ovat verotulojen varassa, joten niillä on voimakas kannustin parantaa elinvoimaisuuttaan, edistää hyvinvointia ja terveyttä ja hillitä toimintamenojen kasvua. Sote muuttaisi Syrjäsen mukaan tämän logiikan.

”Se, joka jatkossa maksaa laskun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen epäonnistumisesta, onkin toinen julkinen toimija eli hyvinvointialue. Lisäksi suurten kaupunkien riippuvuus valtionosuuksista kasvaa, mikä synnyttää kannustimen maksimoida niitä eikä vain katsoa omaa veropohjaa.”

Syrjänen ennusti myös, että kun kaupungit vastaisuudessa yrittävät tasapainottaa käyttötaloutensa menoja, ovat kohteina kasvatus ja opetus.

Aalto-yliopiston laskentatoimen professorin Teemu Malmin mukaan sote-uudistuksella ei saada hillittyä julkisten menojen kasvua. Toinen syy ovat juuri kannustinongelmat, minkä lisäksi rahoituksen jakoon hyvinvointialueille liittyy haasteita.

”Ehdotetussa rahoitusmallissa ei ole juuri minkäänlaisia kannusteita säästöihin tai toiminnan tehostamiseen”, Malmi sanoi.

Kun valtio maksaa kaiken, alueiden päättäjien kannattaa pyrkiä kasvattamaan hyvinvointialueen menoja, koska kustannusten ylittyessä valtio eli käytännössä pääosin muiden alueiden veronmaksajat maksavat kulut.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat