Eduskunnan mukaan potkut saanut turvallisuus­johtaja antoi väärää tietoa ja peitteli osuuttaan – Irtisanottu Savola aikoo valittaa oikeuteen: ”Eihän näin voi menetellä” - Politiikka | HS.fi

Eduskunnan mukaan potkut saanut turvallisuus­johtaja antoi väärää tietoa ja peitteli osuuttaan – Irtisanottu Savola aikoo valittaa oikeuteen: ”Eihän näin voi menetellä”

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola irtisanottiin lähes 36 vuoden uran päätteeksi eduskunnasta. Syitä avataan muistiossa.

”Minusta tuntuu aivan kohtuuttomalta tämä päätös”, sanoo eduskunnan irtisanottu turvallisuusjohtaja Jukka Savola.­

12.3. 18:06 | Päivitetty 12.3. 19:28

Torstaina eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola sai lyhyen sähköpostin eduskunnan pääsihteeriltä.

Siinä ilmoitettiin, että hänet irtisanotaan eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksellä kuuden kuukauden irtisanomisajan päätyttyä.

Irtisanomisen taustalla oli se, että Savola vuoti julkisuuteen turvakameratallenteet, jotka näyttivät entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) kiinnikäymistapauksen aiemmin tänä vuonna.

Videoiden katsottiin olevan lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, ja Savolan katsottiin toimineen virkavelvollisuutensa vastaisesti.

Vastaavat potkut eduskunnan virkamiehelle ovat hyvin harvinaisia.

Mitä oikeastaan tapahtui?

Kansanedustajaan ja entiseen pääministeriin Sipilään käytiin käsiksi eduskunnan lähistöllä tammikuun alussa.

Hieman myöhemmin MTV Uutiset toi julkisuuteen tapahtuman turvakameratallenteen, minkä jälkeen materiaali annettiin myös useammille muille sitä pyytäneille medioille.

Koska MTV:lle päätyneen kuvan katsottiin olevan salassa pidettävää, aloitettiin asiasta selvitys. Sen aikana todettiin, että tallenteet olivat eduskunnan turvallisuusosastolta. Savolalta pyydettiin selvitystä, jossa hän kertoi luovuttaneensa tallenteet.

Hänen toimintaansa harkittiin kansliatoimikunnassa, joka päätyi irtisanomiseen.

Savola, 65, on tuohtunut tapauksesta.

Hänellä on takanaan lähes 36 vuotta kestänyt ura eduskunnassa, jonka aikana hän on toiminut lukuisissa eri tehtävissä ja palvellut laskujensa mukaan tuhatta edustajaa ja 23:a puhemiestä.

”Kaikkeni olen suomalaiselle demokratialle ja tälle eduskunnalle antanut. Voin sanoa, että minusta tuntuu aivan kohtuuttomalta tämä päätös”, hän sanoo.

Eduskunnan kansliatoimikunnan torstainen irtisanomispäätös on tehty eduskunnan virkamiehistä annetun lain perusteella.

Sen mukaan turvallisuusjohtaja voidaan irtisanoa ”kun siihen on virkasuhteen luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy”. Irtisanomissuoja on kyseisessä johtotehtävässä kevyempi kuin eduskunnan rivivirkamiehillä.

Syitä Savolan irtisanomiseen avataan laajasti pääsihteeri Maija-Leena Paavolan laatimassa muistiossa. Päätöstä perustellaan erityisesti luottamuksen menetyksellä Savolaan.

”Ottaen huomioon Savolan pitkän työkokemuksen eduskunnan kansliassa hänen on täytynyt ymmärtää salassa pidettävän tiedon luovuttamista koskevan menettelynsä virheellisyys. Hänen tätä seurannut asian salaamisensa korostaa hänen rikkeidensä ja laiminlyöntiensä vakavuutta.”

Salaillulla viitataan siihen, ettei Savola ollut informoinut turvakameratallenteen jakamisesta esimiestään Paavolaa, vaan se tuli ilmi vasta asiaa selvitettäessä.

”Savola on myös antanut julkisuuteen väärää tietoa ja peitellyt omaa osuuttaan tallenteen julkisuuteen tulemisessa”, muistiossa todetaan.

Tällä viitataan siihen, että Savola kommentoi medialle, ettei ota kantaa siihen, olivatko videot eduskunnan turvakameroista.

”En pysty sanomaan sataprosenttisen varmaksi, että olisi samasta tavarasta kyse. Ne ovat samasta nurkasta maailmaa, mutta erinäköistä”, hän sanoi STT:n uutisessa tammikuussa.

Eduskunnan turvakameran tallenne kansanedustaja Juha Sipilään kohdistuneesta hyökkäyksestä. Sipilä oli tapahtumahetkellä ylittämässä suojatietä, kun hän joutui seuraamaan lähteneen henkilön tönäisemäksi.­

Materiaalin luovutus on ollut poikkeuksellista, muistiossa painotetaan.

Salassa pidettävyyttä perustellaan esimerkiksi sillä, että eduskunnan turvallisuusjärjestelyt, mukaan lukien valvontakameroiden sijainti, on lähtökohtaisesti pidettävä salaisina. Salattavaa voi liittyä esimerkiksi myös kameroiden tarkkuuteen tai muihin kyvykkyyksiin.

”Niitä koskeviin tietopyyntöihin tämän vuoksi ei ole koskaan aiemmin suostuttu.”

Muistiossa todetaan, että Savola on itse aiemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan eduskunnan kanslia ei luovuta videotallennetta viitaten lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta.

Muistiossa viitataan myös esimerkiksi Savolan mahdollisiin motiiveihin.

Savola oli ennen kameratallenteiden luovutusta kommentoinut julkisesti Sipilään kohdistunutta hyökkäystä. Savola sanoi, että Sipilää tönäistiin. Sipilä itse sanoi MTV Uutisille, että häntä lyötiin nyrkein.

Tällaista kommentointia ei katsottu hyvällä. Kun tapaus oli poliisin esitutkinnassa, ei voitu pitää asianmukaisena, että eduskunnan turvallisuudesta vastaava johtaja toi esille julkisuudessa omia näkemyksiään tutkinnanalaisesta teosta, muistiossa kirjoitetaan.

”On myös syytä epäillä, että Savola luovutti kameratallenteet tarkoituksessa heikentää edustaja Sipilän kertomusta itseensä kohdistuneesta väkivaltaisesta hyökkäyksestä ja tarkoituksessa puolustaa Savolan omaa kommentointilinjaa.”

Jukka Savola aikoo valittaa irtisanomispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.­

Savola sanoo olettaneensa, että talossa ymmärrettiin sanomattakin, etteivät kuvat voineet tulla mistään muualta kuin turvallisuusosastolta. Hän pitää salailupuheita kummallisina.

”Jokainen pöljäkin tajuaa, että ne ovat minun näppini takaa tulleet.”

STT:lle antamaansa kommenttia siitä, ettei hän ollut varma tallenteiden lähteestä, Savola kuvaa harkitsemattomaksi kovan julkisuusrumban keskellä.

Hän katsoo, että hänen asemassaan hänellä oli myös oikeus tehdä päätös itsenäisesti siitä erikseen ketään informoimatta, kuten hän tavallisesti toimessaan menettelee.

Hän korostaa, ettei tapauksessa otettu kantaa videotallenteiden julkisuuteen yleisesti vaan tehtiin päätös kyseisen tallenteen kohdalla.

”Myönnän, että tästä menettelystä ja minun harkinnastani voidaan olla eri mieltä. Mutta se, että väitetään, että tein sen [salailin] tahallisesti, niin se ei perustu kyllä yhtään mihinkään.”

Savola on erimielinen siitä, että kameratallenteet olisivat ylipäätään salassa pidettäviä. Hänen mukaansa harkinta voidaan tehdä tapauskohtaisesti, eivätkä kyseiset tallenteet olleet mitenkään eduskunnalle haitallisia.

”Kyse on julkisen alueen kuvaamisesta. Kuka tahansa voi siinä kuvata. Ketään ei voitu niistä tunnistaa. Kenenkään etua tai henkilöllisyyttä ei siinä loukattu. Eduskunnan etu ei mitenkään vaarantunut siitä, että katukuvaa näkyi videotallenteesta”, Savola sanoo.

Hänestä myöskään kameroiden kyvykkyyksistä ei olisi voinut paljastua mitään olennaista.

Savola viittaa, kuten jo kuulemisen yhteydessä, myös siihen, että samaan aikaan Yhdysvalloissa kuohutti hyökkäys kongressiin. Hän sai kyselyjä siitä, onko nyt eduskuntakin uhattuna. Savola katsoi hälventäneensä epätietoisuutta tapahtumista.

”Halusin vain rauhoittaa, että kuten poliisikin on vahvistanut, kyse on yksittäisen ihmisen häiriökäyttäytymisestä.”

Mitä motiiveihin tulee, Savola sanoo, ettei ymmärrä niihin viittaamista.

”Jos sisäistä raporttia varten kerroin, mikä oli minun motiivini ja miksi niin tein. Minusta on aika – etten sanoisi alhaista – väittää, että minulla olisi joku muu motiivi.”

Savola on tuohtunut myös siitä, miten tapaus hoidettiin: Päätös irtisanomisesta tuli sähköpostitse, eikä kukaan soittanut perään.

”Eilen minut on irtisanottu sähköpostilla, minuun ei kukaan ole ollut missään yhteydessä. Minä en edes tiedä, pitääkö minun mennä töihin tänään tai mitä minun pitää tehdä. Työnantaja ei ole ollut missään yhteydessä”, Savola sanoi perjantaina päivällä.

”Eihän näin voi menetellä, mutta eduskunnassa näin voi näköjään menetellä.”

Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan irtisanomisasiasta on keskusteltu Jukka Savolan kanssa.­

Pääsihteeri Maija-Leena Paavola viittaa kysyttäessä irtisanomisesta jo muistiossa esitettyihin perusteluihin. Juuri irtisanomiseen esimerkiksi varoituksen sijan päädyttiin hänen mukaansa kokonaisharkinnan perusteella.

Mitä Savolan informoimiseen irtisanomispäätöksestä tulee, sanoo Paavola, että ennen päätöstä Savolan kanssa kyllä keskusteltiin ja häntä kuultiin parin tunnin ajan.

”Lähetin sen sähköpostin hänelle kokouksesta, koska meillä oli viestintäsuunnitelma, jonka mukaan hän saa ensin tiedon, sen jälkeen on sisäinen tiedotus talossa ja sen jälkeen mediatiedotus.”

Olisiko hänelle voinut soittaa?

”No toki toki, ja hän lähetti minulle eilen illallakin sähköpostia, en tosin ole ehtinyt vastata kun en ole ehtinyt selvittää tätä hänen kysymystään. Mutta totta kai, meillä on ihan hyvä keskusteluyhteys, ei siitä ole kysymys”, Paavola sanoo.

”Olemme keskustelleet tästä irtisanomisasiastakin useampaan kertaan. Että ei tässä minun nähdäkseni ole mitään ongelmaa.”

Savolan työt jatkuvat nyt näillä näkymin syyskuuhun. Hän aikoo kuitenkin valittaa irtisanomispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen keskusteltuaan asianajajansa kanssa.

Hän on pettynyt siihen, ettei irtisanomiselta voitu välttyä puhumalla ja sovittelemalla.

”Se eduskunta, jonka minun historiassani on, se on ymmärtäväinen, neuvotteleva, sovintoa hakeva kansanvallan parasta puhuva eduskunta aina. Ja arvostan sitä aivan hemmetin suuresti.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat