Oikeuskansleri suositti jo marraskuussa vaatimaan ulkomaalaisilta negatiivista koronavirustestiä – hallitus ei pitänyt tarkoituksenmukaisena - Politiikka | HS.fi

Oikeuskansleri suositti jo marraskuussa vaatimaan ulkomaalaisilta negatiivista koronavirustestiä – hallitus ei pitänyt tarkoituksenmukaisena

Oikeuskansleri yritti ohjata sosiaali- ja terveysministeriötä löytämään oikeudellisen ratkaisun siihen, että koronaviruksen leviämistä ulkomailta voitaisiin hillitä vaatimalla negatiivinen testitulos Suomeen saapuvilta ulkomaalaisilta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti saapui hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle Helsingissä 11. maaliskuuta.­

14.3. 20:14

Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvistaa suosittaneensa jo marraskuussa sosiaali- ja terveysministeriötä pohtimaan yhtenä vaihtoehtona lainmuutosta, jossa ulkomaan kansalaisilta edellytettäisiin negatiivista koronavirustestin tulosta ennen maahan saapumista.

”Suhteellisuusperiaatteen ja yksilölliseen arviointiin perustuvan karanteenimääräyksen kannalta olisi perustellumpaa, että matkustamisen terveysturvallisuusjärjestelmä perustuisi ensisijaisesti testaukseen”, oikeuskansleri kirjoitti lausunnossaan.

Pöysti kirjoitti lausunnon oma-aloitteisesti sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olleeseen hallituksen esityksen luonnokseen tartuntatautilain muuttamiseksi.

Toisin sanoen hän yritti ohjata ministeriötä löytämään oikeudellisen ratkaisun siihen, että koronaviruksen leviämistä ulkomailta voitaisiin hillitä vaatimalla negatiivinen testitulos Suomeen saapuvilta ulkomaalaisilta.

Oikeuskansleri Pöysti painotti sunnuntai-iltana, että marraskuussa kirjoitettu lausunto oli ennakollista laillisuusvalvontaa.

Lakia valmistelevalla ministeriöllä ja valtioneuvostolla on lainvalmistelusta vastaavana valtioelimenä laaja yhteiskunnallinen harkintavalta siitä, mitä sääntelyä pidetään tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Pöysti sanoo myös, että hallitus antoi sittemmin eduskunnalle esityksen muun muassa joukkotestausta koskevasta sääntelystä, mutta siihen ei arvioitu tarkoituksenmukaiseksi ottaa testitodistusta koskevia säännöksiä.

”Perusteluna oli sosiaali- ja terveysministeriön arvio siitä, että testitodistusvaatimus olisi vain rajallisesti vaikuttava ja mallin toteuttamiseen liittyisi käytännön vaikeuksia. Testitodistuksia hyödyntävä sääntelymalli on, kunhan siitä riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti säädetään, valtiosääntöisesti mahdollinen. Velvoitteet ja poikkeukset niistä sekä mitä velvoitteen täyttämättä jättämisestä seuraa, on toki säädettävä laissa”, Pöysti sanoi sunnuntai-iltana.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti tammikuussa Yleisradiossa, että ennakkotestin vaatiminen ei ole hallituksesta kiinni, vaan eduskunnassa nähtiin syksyllä, että se olisi rajoittanut liikaa perusoikeuksia.

Oikeustieteilijät ovat arvioineet, että vaatimus negatiivisesta koronavirustestistä on mahdollista säätää.

Lue lisää: Suomi ei vieläkään vaadi matkailijoilta negatiivista koronatestiä, vaikka useimmat Euroopan maat niin tekevät – HS selvitti miksi

Marraskuussa sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin lainmuutosta, jossa suuren riskin valtioista saapuvat määrättäisiin karanteeniin koronavirustaudin leviämisen estämiseksi.

Esitysluonnoksen mukaan karanteeniin ei voitaisi määrätä, jos oleskelu Suomessa kestää enintään kolme vuorokautta, matkustajalla on luotettava todistus enintään 48 tuntia ennen matkan aloittamista tehdystä negatiivisesta koronatestistä tai hän osallistuu välittömästi maahan tullessaan koronavirustestiin, jonka tulos on negatiivinen.

Lainvalmistelu ei edennyt, koska karanteeniin määräämisessä oli painavia oikeudellisia ongelmia. Karanteeniin määrääminen viranomaisen päätöksellä merkitsee syvällistä perusoikeuksien rajoittamista, koska ihmiseltä viedään rangaistuksen uhalla vapaus liikkua.

Alun perin liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin syksyn alussa hallituksen esitys negatiivisista testitulosten vaatimisesta, mutta se kaatui eduskunnassa huomattaviin oikeudellisiin ja sisällöllisiin puutteisiin.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta julkaisi viime torstaina mietintönsä hallituksen esityksestä tartuntatautilain muuttamiseksi.

Valiokunta teki mietintöönsä lausuman, jossa se edellyttää hallituksen ryhtyvän välittömiin toimiin luodakseen maahantuloon menettelyn, joka estää yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ja samalla huomioi jatkossa kasvavat liikennemäärät rajaliikenteessä.

”Tällaisen ennakkotodistuksiin perustuvan mallin käyttöönoton jälkeen pakolliset terveystarkastukset voitaisiin selkeästi kohdentaa henkilöihin, joilla ei ole osoittaa riittäviä todistuksia negatiivisesta covid-19 testituloksesta, annetusta rokotuksesta tai covid-19 taudin sairastamisesta”, valiokunta totesi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi sunnuntai-iltana viestipalvelu Twitterissä, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee valiokunnan lausuman mukaisesti mallin ennakkotestitodistuksesta.

Perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi jo lokakuussa, että rajat ylittävään liikenteeseen ja testaamiseen sekä testitodistuksiin perustuva sääntely on sinänsä mahdollista.

Voimassa olevan tartuntatautilain perusteella aluehallintovirastot voivat määrätä ihmiset pakollisiin terveystarkastuksiin, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.

Oikeuskansleri kiinnitti marraskuussa lausunnossaan huomiota myös siihen, että negatiivisen testituloksen vaatiminen Suomeen saapuvilta ulkomaalaisilta ei voi olla ehdoton, vaan siinä pitää olla poikkeuksia ja huomioon on otettava myös Euroopan unionin lainsäädännössä turvattu liikkumisen vapaus.

”Esitysluonnos vaikenee kokonaan siitä, miten matkustajia informoidaan ennakkoon karanteeniuhasta, negatiivisesta testitodistuksesta ja testauksesta maahan saavuttaessa. Kyse on keskeisesti perusoikeuksien ja Euroopan unionin oikeuden mukaisten vapauksien käyttöön liittyvästä sääntelystä, jossa ihmisten ja yritysten toimintaan kohdistuvien vaikutusten ennakoitavuudella on erityisen tärkeä merkitys”, oikeuskansleri kirjoitti lausunnossaan marraskuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat