Hallituksen oma laskelma kertoo: EU:n elpymispaketti tukee Suomen taloutta vain vähän, mutta jättää jälkeensä miljardien eurojen laskun - Politiikka | HS.fi

Hallituksen oma laskelma kertoo: EU:n elpymispaketti tukee Suomen taloutta vain vähän, mutta jättää jälkeensä miljardien eurojen laskun

Valtiovarainministeriön tekemän laskelman mukaan EU:n elpymispaketti toisi Suomen talouskasvuun pienen piristyksen muutamaksi vuodeksi, mutta jo vuonna 2026 bruttokansantuote olisi palautunut perusuralleen. Jäljellä olisi lähinnä lasku.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kestävän kasvun ministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa alustavasta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta maanantaina.­

16.3. 2:00 | Päivitetty 16.3. 6:18

Hallitus julkisti maanantaina alustavan suunnitelmansa EU:n elpymispaketista tulevien avustusten käyttöön. Tämänhetkisen arvion mukaan nettomaksaja Suomi saa paketista 2,7 miljardia euroa vuosina 2021–2023, ja Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia euroa vuosina 2028–2058.

Eduskunta ei ole vielä lopullisesti hyväksynyt elpymispakettia.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi julkistamistilaisuudessa, mitä kaikkea hallitus arvioi saavuttavansa uudesta elpymis- ja palautumistukivälineestä tulevilla 2,1 miljardilla eurolla. Suomen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt pienenevät kuusi prosenttia, ja paketti kasvattaa bruttokansantuotetta vuosina 2021–2023 noin 0,5 prosenttiyksikköä, Vanhanen sanoi.

Puolen prosenttiyksikön piristysruiske talouskasvuun kuulostaa tervetulleelta. Hallituksen suunnitelman lopusta löytyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että paketin vaikutus Suomen talouskasvuun on hallituksen arvion mukaan oikeastaan varsin pieni.

Valtiovarainministeriön (VM) tekemistä laskelmista nimittäin käy ilmi, että puolen prosenttiyksikön kasvupyrähdys jakautuu kolmelle vuodelle ja haihtuisi sen jälkeen lähes kokonaan.

Elpymispaketin ansiosta Suomen talous kasvaa laskelman mukaan tänä vuonna 2,8 eikä 2,5 prosenttia. Kahtena tulevana vuotena kasvu nytkähtää ylöspäin enää noin prosenttiyksikön kymmenyksellä perusurasta.

”Tämän jälkeen bkt:n kasvu hidastuisi perusurasta avustusten vähentyessä niin, että bkt palautuisi takaisin perusuran mukaiselle tasolle vuonna 2026”, hallituksen suunnitelmassa sanotaan.

Toisin sanoen vuonna 2026 Suomen bruttokansantuote VM:n laskelman mukaan yhtä suuri kuin se olisi ilman koko elpymisvälinettä. Jäljellä olisi kuitenkin Suomen koko 6,6 miljardin euron maksuosuus EU:n ottamista lainoista.

Erityisasiantuntija Antti Kekäläinen valtiovarainministeriöstä toteaa, että Suomen saamien avustusten määrä suhteessa bkt:hen on melko vaatimaton verrattuna moniin muihin maihin.

VM on laskelmissaan olettanut elvytyksen sinällään toimivan lyhyellä aikavälillä tehokkaasti: elpymis- ja palautumistukivälineestä tulevat 2,1 miljardin euron avustukset nostavat laskelmassa Suomen bkt:ta 2,1 miljardia euroa, eli eurokaan ei menisi hukkaan. Kaksi miljardia on kuitenkin kolmen vuoden aikana Suomen taloudelle verrattain pieni summa.

Ministeriö on lisäksi laskenut muiden maiden elvytyksen kohentavan Suomen viestinkysyntää niin, että se kasvattaisi bkt:ta toiset noin kaksi miljardia euroa kolmen vuoden aikana.

”Laskelmien perusteella elpymis- ja palautumistukivälineen suorat vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen ulkomaankaupan kasvun kautta ovat melko pieniä”, hallituksen suunnitelmassa tiivistetään.

Entä jos elpymispakettia ei olisi, ja Suomi sen sijaan ottaisi markkinoilta 6,6 miljardia euroa lainaa oman taloutensa elvyttämiseen? Valtiovarainministeriön karkeita laskentaoletuksia käyttämällä se toisi Suomen talouteen lähes puolitoistakertaisen kasvupiikin elpymispakettiin verrattuna.

Suomi pyrkii edesauttamaan avustuksilla esimerkiksi vihreää siirtymää ja tuottavuuden paranemista.

Hallituksen suunnitelmassa esitetyn alustavan arvion mukaan elpymispaketti voisi keskipitkällä aikavälillä kasvattaa potentiaalisen tuotannon kasvua 0,1 prosenttia vuosittain.

Pitkällä aikavälillä elpymispaketin vaikutukset Suomen julkisen talouden kestävyyteen riippuvat investointien ja tukitoimien vaikutuksista kokonaistuottavuuteen ja työllisyyteen.

”Lyhyen aikavälin kasvun tukemiseksi toteutetut elvytystoimet parantavat myös tuotantopotentiaalia pitkällä aikavälillä, jotta väliaikainen työttömyyden kasvu ja siitä aiheutuva rasite julkiselle taloudelle ei jää pysyväksi”, suunnitelmassa arvioidaan.

Hallitus kuitenkin uskoo vaikutusten jäävän vähäisiksi:

”Voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä, että nyt suunnitellut elvytystoimet johtaisivat niin merkittävään tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun, että julkisen talouden kestävyys olennaisesti kohentuisi.”

Suomen 6,6 miljardin euron maksuosuus EU:n ottamista lainoista taas heikentää julkisen talouden kestävyyttä.

Hallituksen oman suunnitelman perusteella ei siis voi sanoa, että EU:n elpymispaketista olisi ainakaan merkittävää hyötyä Suomen taloudelle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat