Supo pitää väestön­vaihto­teoriaa ääri­oikeistolaisen terrorismin yhtenä vaikuttimena: ”Tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi” - Politiikka | HS.fi

Supo pitää väestön­vaihto­teoriaa ääri­oikeistolaisen terrorismin yhtenä vaikuttimena: ”Tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi”

Suojelupoliisi kertoo tunnistaneensa äärioikeistolaista terrorismia kannattavia tai sympatisoivia henkilöitä. Supo pitää heitä silmällä kuten muitakin lähes neljääsataa terrorismintorjunnan kohdehenkilöä.

23.3. 8:10 | Päivitetty 23.3. 14:17

Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluksi muuntautuva suojelupoliisi (Supo) arvioi, että äärioikeiston muodostamaa terrorismin uhka on aiempaa suurempi. Kun terrori-iskujen mahdollisuus Suomessa on muuten säilynyt ennallaan, ”äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi”, suojelupoliisi muotoilee 2020-vuosikirjassaan.

Suomi on säästynyt äärioikeistolaisilta terrori-iskuilta, mutta Supon mukaan huolestuttava kansainvälinen kehitys ulottuu myös kotimaahan. Osa Supon määrittämistä 390 terrorismintorjunnan kohdehenkilöstä on ”äärioikeistolaisia toimijoita”, vaikka valtaosa on edelleen radikaali-islamistisia henkilöitä tai pienryhmiä.

Supon mukaan myös Suomessa äärioikeiston kansainvälinen verkkoympäristö on huomattava kasvualusta yksittäisten toimijoiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle.

”Tässä ikävä kyllä on seurattu eurooppalaista trendiä. Pidämme äärimmäisen huolestuttavana sitä, että on tullut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta kuten välineistön hankkimispyrkimyksistä”, Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen sanoi Supon tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi tiistaina, että on myös ”havaittu viitteitä [äärioikeiston] iskujen valmistelusta”. Mitään Yhdysvaltojen tapaista parlamentin valtaustoiminnan suunnittelua Supo ei kuitenkaan ole havainnut.

Supo erittelee vuosikirjassaan myös sitä, millaisiin ajattelumalleihin aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat. Taustalla on esimerkiksi islaminvastaisuus, antisemitismi tai yleinen maahanmuuttovastaisuus.

Ensi kertaa Supo mainitsee väestönvaihtoteorian, joka on ”yksi huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista”.

”Tämä salaliittoteoreettinen viitekehys nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle. Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa”, Supo kirjoittaa luvussa äärioikeistolaisesta terrorismista.

Maininta väestönvaihtoteoriasta on kiinnostava, koska myös jotkut demokraattisesti valitut ja toimivat poliitikot perustelevat toimintaansa käsitteillä väestönvaihdos tai väestönmuutos.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Simo Grönroos ovat puhuneet väestönvaihdosta. Puolueen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2019 mainitsee Ruotsin varoittavana esimerkkinä ”suoranaisesta väestönvaihdoksesta”.

Lue lisää: Analyysi: Väestönvaihto on salaliittoteoria, mutta se ei estä perussuomalaisten johtoa käyttämästä sanaa

Myös perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra käyttää ”väestönvaihdos” ja ”väestönmuutos”, viimeksi Image-lehden haastattelussa tammikuussa. Purran mielestä termeissä ei ole mitään salaliittoon viittaavaakaan, vaan kyseessä on ”yhteiskuntatieteilijälle täysin normaali kohde, josta voi puhua, jota voi mitata, jota voi analysoida, josta voi piirtää graafeja”.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ei tiistaiaamun tiedotustilaisuudessa käytännössä kommentoinut sitä, että väestönvaihtoteoria on myös eräiden demokraattisesti valittujen suomalaispoliitikkojen toiminnan taustalla. Myöhemmin iltapäivällä kello 16 jälkeen Pelttari tviittasi runsaaseen Twitter-keskusteluun tarkennuksen, jonka mukaan ”supon kiinnostus väestönvaihtoteoriaan liittyy tilanteisiin, joissa sitä käytetään äärioikeistolaisessa terroristisessa ajattelussa oikeutuksena terroristisen väkivallan käyttöön”.

Lue perussuomalaisten johdon kommentit täältä.

Vaikka äärioikeistolaisen terrorismin uhka on Supon mukaan noussut, radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Tämän vuoksi Supo on pitänyt terrorismin uhka-arvion entisellään eli neliportaisen asteikon kakkostasolla ”kohonnut”.

Valtaosalla terrorismin torjunnan kohdehenkilöistä on kytköksiä radikaali-islamismiin. Supo toistaa samalla kantansa, että konfliktialueilta palaavat henkilöt muodostavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uhkan kansalliselle turvallisuudelle.

Supo pitää silmällä noin 390:tä terrorismin torjunnan kohdehenkilöä, joissa on jatkuvasti vaihtuvuutta eli listalle voi päästä ja sieltä myös pois.

”Syyrian konfliktialueelta ja siellä sijaitsevalta al-Holin leiriltä palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa”, Supo kirjoittaa.

Vakoilun torjunnassa eli vastavakoilussa Supo nosti esiin jo syksyllä kertomansa havainnon, että vakoilun painopiste siirtyi verkkoon koronavuonna 2020. Suomessa havaittiin poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, joista osa onnistui ainakin osittain, kuten eduskuntaan kohdistunut tietomurto.

Supon mukaan ”autoritääristen valtioiden ja demokraattisten oikeusvaltioiden välille on syntynyt globaali vastakkainasettelu”, joka on lisännyt entisestään autoritääristen valtioiden intressiä hankkia oikeudetta eli vakoilemalla salaista tietoa vieraiden valtioiden päätöksenteosta ja huipputeknologiasta.

Supo nimeää selkeästi Suomen näkökulmasta eniten laitonta tiedustelua eli vakoilua tekevät maat.

Kansallista turvallisuutta uhkaavaa vakoilua harjoittavat ”edelleen” lähinnä Venäjä ja Kiina, Supo kertoo. Maat ovat samat kuin Ruotsissa, jossa turvallisuuspoliisi Säpo on lisännyt kolmanneksi vakoilijamaaksi Iranin.

Supo kertoo antaneensa 2020 julkishallinnon organisaatioille ”ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista”, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Supo havaitsi myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.

Täysin uutta tietoa suojelupoliisi kertoo turvallisuusselvityksistä, joiden yhteydessä se sai oikeuden ulkomaansidonnaisuuksien selvittämiseen vuonna 2018. Syynä tähän on, että joidenkin autoritaaristen maiden turvallisuus- ja tiedustelupalvelut pyrkivät painostamaan suomalaisia virkamiehiä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi.

Supo kertoo vuosikatsauksessaan, että vuonna 2020 se teki yli 88 000 turvallisuusselvitystä, joiden yhteydessä ulkomaansidonnaisuudet selvitettiin 3 145 tapauksessa.

Suojelupoliisi kertoo ilmoittaneensa 46 henkilön osalta tämän työnantajalle vaaran paikasta: henkilö voisi joutua tilanteeseen, jossa hyödyntämällä hänen sidonnaisuuksiaan tai läheisiään hänet pakotettaisiin toimimaan Suomen vahingoksi. Turvallisuusselvityksen tilaaja eli työnantaja tekee itsenäisesti päätöksen, nimitetäänkö turvallisuusselvityksen kohteena ollut henkilö avoinna olevaan tehtävään.

Supo korostaa vuosikatsauksessaan, että ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisellä suojataan myös selvityksen kohdetta itseään eikä pelkästään kansallista turvallisuutta.

”Ihminen voi omasta toiminnastaan riippumatta joutua tilanteeseen, jossa hänen toisessa valtiossa asuvia läheisiään uhataan tai kiristetään tai häntä itseään painostetaan toimimaan työtehtäviinsä liittyvien velvoitteiden vastaisesti. Ulkomaansidonnaisuuksiin liittyvät riskitekijät voivat siten olla ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumattomia”, turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi muuntautuva Supo kirjoittaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat