Liikkumis­rajoitusten perustelut jäävät julkisuudelta piiloon – professori Olli Mäenpää tyrmää valtio­neuvoston kanslian salaus­päätöksen - Politiikka | HS.fi

Liikkumis­rajoitusten perustelut jäävät julkisuudelta piiloon – professori Olli Mäenpää tyrmää valtio­neuvoston kanslian salaus­päätöksen

Mäenpään mukaan perusoikeuksia koskevien toimien salamyhkäinen valmistelu ei lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää 14. lokakuuta 2020 Helsingissä.­

23.3. 16:46

Valtioneuvoston kanslia (VNK) salaa suunniteltuja liikkumisrajoituksia koskevat valmisteluasiakirjat. VNK pyysi jo helmikuussa esimerkiksi eri ministeriöiltä lausuntoja liikkumisrajoitusten vaikutuksista, mutta ei luovuta STT:lle asiakirjoja, joista ilmenisi millaisista liikkumisrajoituksista se haluaa arvioita.

VNK:n päätöksen mukaan STT:n pyytämät asiakirjat ovat salassa pidettäviä, koska ne koskevat poikkeusoloihin varautumista. Hallinto-oikeuden emeritusprofessorin Olli Mäenpään mukaan VNK on selvästi tulkinnut ongelmallisen laajasti salassapitoperustetta.

”Siinä on jäänyt huomioimatta se, että (julkisuuslain pykälän 24) kohta 8 sisältää lähtökohtaolettaman, jonka mukaan muun muassa poikkeusoloihin valmistautumista koskevat asiakirjat lähtökohtaisesti ovat julkisia asiakirjoja. Ne ovat salassa pidettäviä vain, jos tiedon antaminen vahingoittaisi tai vaarantaisi poikkeusoloihin varautumista”, Mäenpää sanoo.

Toistaiseksi hallituksen suunnittelemista liikkumisrajoituksista on keskusteltu julkisuudessa lähinnä eri medioiden julkistamien vuotojen kautta. Mäenpään mukaan poikkeusoloihin varautumista koskeva suunnittelu nimenomaan vaatisi julkisuutta.

”Jos viranomaiset avoimesti kertovat, millä tavalla ne suunnittelevat varautuvansa, voidaan samalla estää erilaisia salaliittoteorioita.”

Mäenpään mukaan julkisuudesta aiheutuu varautumistilanteissa hyvin harvoin vahinkoa tai vaaraa. Hän sanoo, että julkisuus olisi vain hyödyksi poikkeusoloihin varautumisessa.

”Jos hyvin salamyhkäisesti valmistellaan ihmisten perusoikeuksia koskevia toimenpiteitä, se ei lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä erityisen paljon, vaan pikemminkin vähentää sitä. Tässä sahataan omaa oksaa.”

STT:n pyytämät asiakirjat ovat liikkumisrajoituksia koskevan valmistelun alkuvaiheen versioita. Suunnitelmat ovat uutisoitujen tietojen mukaan päivittyneet sen jälkeen, sillä STT:n asiakirjapyyntöihin vastattiin viikkojen viipeellä.

STT pyysi myös sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sekä oikeusministeriöstä VNK:lle annettuja arvioita liikkumisrajoituksista. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö vastasivat asiakirjapyyntöön eivätkä salanneet vastauksiaan. Sisäministeriö ei vastannut ollenkaan STT:n asiakirjapyyntöön julkisuuslain määrittämässä kahden viikon määräajassa.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä STT pyysi laskelmia liikkumisrajoitusten vaikutuksista. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin omiin tietoihinsa pohjautuen, että TEM:ssä on saatu toissa viikolla valmiiksi karkea laskelma, jonka mukaan Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupoille aiheutuisi mahdollisesti jopa noin miljardin euron menetykset viikossa, jos hallitus toteuttaa laajan liikkumisrajoituksen Helsingissä.

TEM salasi asiakirjat samalla lainkohdalla kuin VNK.

”Ministeriöt eivät ole ehkä tässä kohtaa huomanneet tai jostain muusta syystä jättävät ottamasta kantaa vahingon ja vaaran aiheutumiseen. Ne katsovat, että kaikki poikkeusoloihin valmistautumista koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä eli siinä mielessä se tulkinta on ilman muuta ongelmallisen laaja”, Mäenpää sanoo.

Mäenpään mukaan poikkeus voisi olla mahdollinen lähinnä puolustushallinnon tai poliisin puolella.

”Voi olla, että joku poikkeusoloihin varautumista koskeva asiakirja sisältäisi yleistä turvallisuutta vaarantavia ennakkotietoja tai jotain tämäntyyppistä. Se on aika teoreettinen ajatus, mutta se on mahdollista”, Mäenpää sanoo.

Jos HS:n tiedot valmiista laskelmista pitävät paikkansa, pitäisi TEM:n laskelmien Mäenpään mukaan olla julkisia.

”Kun on kyse jonkin erittäin merkittävän päätöksen valmistelusta ja ne selvitykset valmistelussa tehdään, ne ovat lähtökohtaisesti heti julkisia, kun ne valmistuvat. Tätä pääsääntöä ei tässä myöskään ole otettu huomioon, vaan kaikki on summanmutikassa leimattu salassa pidettäviksi”, hän sanoo.

TEM lisäksi perustelee salaamista kryptisellä lauseella. TEM katsoo, että ”valtioneuvoston koronatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisuusulottuvuudesta johtuen pyydetyt ministeriön turvallisuusluokitellut varautumisasiakirjatiedot eivät ole julkisia”.

Mäenpää sanoo perustelun olevan pahimmanlaatuista virastojargonia, jolla ei ole mitään tekemistä julkisuuslain kanssa.

”Se, että joku asiakirja on mahdollisesti turvallisuusluokiteltu, ei suoraan vaikuta sen julkisuuteen. Se on ihan tuollaista virastohöttöpuhetta, jolla ei ole merkitystä perusteluna julkisuusrajoittamiselle.”

Mäenpää on tutustunut oikeusministeriön lausuntoon, eikä siinä hänen mukaansa ole mitään vahingollista tai vaarallista.

”En usko, että noiden muidenkaan ministeriöiden arvioinneissa on.”

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus haluaa hallitusohjelman mukaan lisätä politiikan avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa asioista jo käsittelyvaiheessa. Hallituksen julkaiseman viestintästrategian mukaan ”hallitus viestii avoimesti ja läpinäkyvästi valmistelusta ja päätöksenteosta”. Viestintästrategian mukaan hallituksen viestinnän arvoihin kuuluu luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen johdonmukaisella viestinnällä.

”Tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä. Tavoitteet ja vaikutukset kerrotaan selkeästi ja monimutkaisista asioista luodaan kokonaiskuvaa. Kansalaisille ja muille sidosryhmille on olennaista tietää, miksi asioita tehdään, ei vain mitä ja miten, viestintästrategia kertoo hallituksen viestinnän arvoista.”

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi helmikuun puolivälissä antamassaan vastauksessa, että kolmen viikon liikkumisrajoitus on varsin lyhyt aika epidemian kuihduttamiselle, jos toimella pitäisi saada koronan ilmaantuvuus merkittävästi laskemaan.

”Jos haluttaisiin saada aikaa pidempiaikainen vaikutus, sulunkin pitäisi kestää pidempään, eli mielellään 6 viikkoa”, ministeriö katsoo.

Ministeriö sanoo, että liikkumisrajoitusten vaikutukset tulisivat viipeellä, koska koronalle altistuneet ihmiset tulevat tartuttaviksi kotioloissa vasta noin 1–7 päivän sisällä ja voivat tämän jälkeen tartuttaa perheenjäseniään.

”Kolmessa viikossa ei edes nelihenkinen perhe välttämättä ehdi käydä läpi koko ketjua, joka isommissa perheissä voi kestää viikkoja. Karanteeniin asettaminen pitää tartunnat perheessä, mutta tämä ei aina toteudu täydellisesti”, ministeriö arvioi.

STM huomauttaa myös, että vaikutusten arvioinnissa tulee huomata, että vaikutukset riippuvat siitä, missä määrin liikkumisrajoituksia voitaisiin ottaa käyttöön.

STM arvioi helmikuussa, että kolmessa viikossa ilmaantuvuus ei todennäköisesti romahtaisi, koska kotitartunnat jatkuisivat. Ilmaantuvuus saattaisi kuitenkin tasaantua.

Ministeriö katsoo, että luvassa voisi olla jopa jonkinlainen tartuntapiikki, koska tartunnat tapahtuvat kotona tehokkaammin.

”Lyhyen sulun päätyttyä tartunnat todennäköisesti jatkaisivat nopeasti kasvuaan”, STM katsoo.

Ministeriön mukaan olisi tärkeää, että ulkoilu olisi sallittu. Ministeriön mukaan voisi olla tarpeellista, että vain yksi henkilö taloudesta kävisi ruokakaupassa ja hoitaisi muut välttämättömät hankinnat.

Ministeriö arvioi valtioneuvoston kanslialle toimittamassaan asiakirjassa muiden kuin epidemian kakkostason toimien vaikutuksia koronatilanteeseen. Koronaepidemian tasolla 3 tarkoitetaan poikkeusoloja ja eriasteisten liikkumisrajoitusten käyttöönottoa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat