Oikeustieteilijät pitävät hallituksen luonnosta liikkumisen rajoittamiseksi poikkeuksellisena, mutta pääosin onnistuneena - Politiikka | HS.fi

Oikeustieteilijät pitävät hallituksen luonnosta liikkumisen rajoittamiseksi poikkeuksellisena, mutta pääosin onnistuneena

”Poliisilla ei ole mitään mahdollisuuksia selvittää, onko ihmisellä hyväksyttävät syyt liikkumiseen. Silloin herää kysymys, millaista liikkumista lailla oikeastaan halutaan kitkeä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotio.

Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin (vas.) ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.­

25.3. 2:00 | Päivitetty 25.3. 6:18

Hallituksen luonnos laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta on kokonaisuudessaan verraten hyvin onnistunut, arvioi Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin.

”On tärkeää, että perusoikeuksien rajoitukset toteutetaan lain tasolla. Tällä tavoin sisällöllistä lainsäädäntövaltaa ei delegoida valtioneuvostolle, mikä on valmiuslain malli mutta myös syy sille, miksi valmiuslaki ei ole perustuslain vaatimusten mukainen. Esitysluonnos vastaakin samaa mallia kuin on omaksuttu majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain muuttamisessa [ravintoloiden sulkeminen], minkä perustuslakivaliokunta on jo hyväksynyt.”

Toisin sanoen perusoikeuksien rajoitukset eli tässä tapauksessa liikkumisen rajoittaminen säädetään laissa, mutta pannaan toimeen valtioneuvoston asetuksella, jos se on välttämätöntä lain tarkoituksen saavuttamiseksi tietyllä tarkasti määritellyllä alueella.

Alueiden määrittelyssä on otettava huomioon virustartuntojen ilmaantuvuus ja tartuntojen kehityssuunta alueella; tartunnanlähteiden selvittämisen onnistuminen alueella; alueellinen ennuste sairaala- ja tehohoidon tulevasta tarpeesta; kunnan väestötiheys ja asema jonkin asiointi- ja työssäkäyntialueen osana.

Lain tarkoituksena on suojata väestöä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavalta hyvin laajalle levinneeltä vaaralliselta tartuntataudilta rajoittamalla tilapäisesti ihmisten fyysisiä lähikontakteja ja siten pyrkiä estämään koronavirustaudin leviäminen. Tarkoituksena on myös turvata terveydenhuollon kantokyky.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella todettaisiin kesäkuun loppuun mennessä yli 71 000 koronavirustapausta, jos ei otettaisi käyttöön nykyisiä ankarampia rajoituksia. Heistä 3 000 joutuisi sairaalahoitoon ja noin 400 tehohoitoon. Kuolematapauksia tulisi yli 200 ja menetettyjä elinvuosia olisi yli 3 500.

”Liikkumisrajoitusten välttämättömyys on herättänyt paljon julkista keskustelua. Mielestäni asia on nyt ratkaistu esitysluonnoksessa vakuuttavalla tavalla, kun huomio on kiinnitetty ennakoitavissa olevien kuolemantapausten määrän vähenemiseen lain vaikutuksesta. Tuo on vastaansanomaton argumentti rajoitusten välttämättömyydestä ja edustaa mielestäni tervetullutta kurssintarkistusta Suomen koronavirusstrategiassa”, Scheinin sanoo.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä lakiluonnos on hyvin poikkeuksellinen. Ensiksi siinä määritellään hyvin tiukka liikkumisen kieltäminen, mutta sen jälkeen 12 eri poikkeusta, jolloin voi liikkua.

”Luonnos on pääasiassa varautumista siihen, että koronavirusepidemia pahenee. Poikkeusten takia ei tarvitse kovin paljon mielikuvitusta keksiäkseen sellaiseen syyn, jolla voi perustella liikkumistaan. Poliisilla ei ole mitään mahdollisuuksia selvittää, onko ihmisellä hyväksyttävät syyt liikkumiseen. Silloin herää kysymys, millaista liikkumista lailla oikeastaan halutaan kitkeä.”

Kokonaisuutena hän pitää lakia kuitenkin tarpeellisena pelkästään siksi, että sillä voidaan rajoittaa kokoontumisia ulkona ja julkisissa tiloissa sekä pakottaa ihmiset rangaistuksen uhalla käyttämään maskia.

”Suomalaiset ovat hyvin lainkuuliaista kansaa. Tällaisen lain säätäminen saattaa hyvinkin johtaa siihen, että ihmiset eivät ala keksimään tekaistuja syitä liikkumiselleen vaan noudattavat lain tarkoitusta. Jos näin tapahtuisi, laki siis tosiaan palvelisi tarkoitustaan, joka on kontaktien vähentäminen”, Nuotio sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat