THL:n arvio: Rokotusten alueellinen painottaminen vähentäisi sairaalahoitoja muttei juuri hidastaisi epidemian etenemistä - Politiikka | HS.fi

THL:n arvio: Rokotusten alueellinen painottaminen vähentäisi sairaalahoitoja muttei juuri hidastaisi epidemian etenemistä

Pääjohtaja Markku Tervahauta: ”Rokotusten alueellinen painotus olisi teknisesti toteutettavissa. Sillä ei kuitenkaan voitaisi korvata pääkaupunkiseudulle ja Turkuun nyt kaavailtuja liikkumisrajoituksia.”

Kansalainen sai rokotteen Vantaalla maaliskuussa.­

26.3. 13:43

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on saanut valmiiksi lausuntonsa siitä, miten kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän viime viikolla ehdottama alueellisesti painotettu rokotteiden jakelu voitaisiin toteuttaa.

THL:n mukaan alueellinen kohdentaminen olisi toteutettavissa, mutta asiantuntijalaitoksen muistiossa korostuvat myös jakelun ongelmat, vaikka hyötyjäkin luetellaan.

Alueellisella painotuksella ei voitaisi juuri helpottaa akuuttia tautitilannetta, vaan se vaikuttaisi vasta noin kuukautta myöhempään jakeluun. Alueellinen painottaminen voisi kuitenkin tulevina kuukausina vähentää sairaalahoitojaksoja ja tehohoidon tarvetta, THL myöntää.

”Rokotusten alueellinen painotus olisi teknisesti toteutettavissa. Sillä ei kuitenkaan voitaisi korvata pääkaupunkiseudulle ja Turkuun nyt kaavailtuja liikkumisrajoituksia”, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tarkentaa HS:lle.

Tervahaudan mukaan painotettu aluejakelu voidaan aloittaa aikaisintaan huhtikuun loppupuolella, kun rokotteita aletaan saada Suomeen enemmän.

”Eri valmisteet muun muassa vaativat erilaisen jakelun, esimerkiksi Biontech Pfizer edellyttää useamman viikon ennakointia ja –70-asteista kuljetusta ja varastointia, kun taasa Astra Zenecan ja Modernan rokotteiden aluejakelua voitaisiin muuttaa nopeammin”, Tervahauta huomauttaa.

THL esittää nyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että tämä arvioisi, tulisiko valtioneuvoston joulukuussa antamaa asetusta vapaaehtoisista koronarokotuksista muuttaa vai voitaisiinko aluepainotus tehdä ilman sitä.

Asiantuntijaryhmä ehdotti viime viikolla, että rokotteita jaettaisiin vastedes sairaanhoitopiireihin väestömäärän, edellisten viikkojen tartuntatapausten määrän ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella. Jokaisen tekijän painoarvo olisi mallissa yhtä suuri eli kolmannes.

Rokotusasiantuntijaryhmä oli laskenut, että sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia voitaisiin aluemallin avulla vähentää viidenneksen enemmän kuin nykymallilla siihen mennessä, kun koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokoteannos.

Myös THL:n laskelmien mukaan kolmiosaisella painotuksella voitaisiin estää sairaalahoitojaksoja verrattuna pelkkään väestömäärään perustuvaan rokotteiden jakeluun. Jos rokotuksia aloitettaisiin painotetusti esimerkiksi 100 000 viikossa, hoitoja estettäisiin 557 enemmän.

THL:n muistion mukaan jakelun mahdolliset alueelliset muutokset kohdentuisivat aikaisintaan tilanteeseen, jolloin ikääntyneet on jo laajasti rokotettu, ja riskiryhmien rokotuksetkin olisivat jo pitkällä.

Silloin kyseessä olisivat viikot 14–17 eli huhti–toukokuun vaihde, jolloin maahan on tulossa arviolta 120 000 annosta Astra Zenecan rokotetta ja 30 000–50 000 annosta Modernan rokotetta.

THL arvioon alueellisen jakelun vaikutuksista vaikuttaa se, että rokotteiden saatavuuden parantuessa rokotuskattavuus koko taudille alttiissa väestössä nousee tähänastista nopeammin tulevien kuukausien aikana.

Ennen alueellisia painotuksia tulisi THL:n mukaan rokottaa riskiryhmien lisäksi 50–69-vuotiaat, koska heillä on lisääntynyt riski saada vakava tauti. Yhtenä vaihtoehtona THL pitää myös sitä, että paikallista harkintaa voitaisiin lisätä ”joidenkin muidenkin kuin puhtaasti lääketieteellisten riskiryhmien rokottamiseen”.

”Tällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka esimerkiksi työssään joutuvat altistumaan muita enemmän taudille”, Tervahauta sanoo mutta ei mainitse mitään ammattiryhmiä.

”En lähde näitä ammatteja luettelemaan, niitä on kymmeniä”, Tervahauta sanoo.

Julkisuudessa on mainittu sote-henkilöstön lisäksi esimerkiksi bussinkuljettajat, poliisit sekä päiväkotien ja koulujen opettajat.

Suomeen tulevien rokotteiden määrän odotetaan kasvavan viimeistään huhtikuun alussa nykyisestä noin 125 000 annoksesta viikossa noin 200 000 annokseen viikossa. Touko–kesäkuun aikana rokotteita tulisi jo noin 400 000 annosta viikossa.

Kaikkien 16 vuotta täyttäneiden arvioidaan saavan halutessaan ensimmäisen rokoteannoksen kesä–heinäkuun vaihteeseen mennessä.

Yksinkertaisinta alueellisen jakelun painotuksen muutos olisi THL:n mukaan toteuttaa kertaluonteisena rokote-eränä sen jälkeen, kun ikääntyneiden ja riskiryhmien rokottaminen on pääosin tehty.

THL:n mukaan olisi varmistettava myös, että jo yhden annoksen saaneilla on mahdollisuus saada toinen rokoteannos nykyisen aikataulun mukaisesti.

Rokotejakelun alueelliseen muutokseen liittyy THL:n mukaan myös yksilöiden ja väestöryhmien välisiä yhdenvertaisuusnäkökohtia, joita tulisi ensin selvitellä. EU:n kaavailema rokotustodistus matkustamista varten on esimerkki, joka voisi aiheuttaa yhdenvertaisuusongelmia.

Palautteen mukaan suurin osa sairaanhoitopiireistä vastustaa alueellista rokotejakelua. Syyt liittyvät ennakointiongelmiin, tautitilanteen nopeaan muuttumiseen ja viestintään oman alueen väestölle.

Rokotusjärjestyksen ja rokotejakelun mahdollisista muutoksista on myös syntynyt poliittinen kiista, kun on puntaroitu, voitaisiinko pääkaupunkiseudulle ja Turkuun kaavaillut rankat liikkumisrajoitukset korvata suuntaamalla näille alueille roppakaupalla koronarokotteita.

Kysymystä pohti tiistaina pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus. Hallitusryhmillä oli ja on yhä vaihtelevia käsityksiä rokotusten jaon alueellisesta painotuksesta. Lopputulema oli, ettei rokotusjärjestykseen tehtäisi muutoksia ennen kuin ikääntyneet, koronapotilaiden kanssa tekemisissä oleva sote-henkilöstö ja riskiryhmät on saatu rokotettua.

Asiantuntijoiden mukaan rokotusjärjestyksen muutosta tai alueellista painotusta rokotejakeluun ei voitaisi toteuttaa niin nopeasti, että siitä olisi apua akuuttiin tilanteeseen pahimmilla epidemia-alueilla.

Alueellista jakoa ovat vaatineet hallituspuolueista etenkin Rkp ja vihreät, ja vastaan on ollut keskusta.

Julkisuudessa kysymyksiin hallituksen rokotuslinjauksista ovat vastanneet ainakin Marin ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk).

HS kysyi perjantaina hallituksen linjasta rokotejakeluun myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd).

”Hallitus on keskustellut rokotusjärjestyksestä, ja yhdessä on todettu, että ikäihmiset ja henkilöt, joilla on vakavalle taudille altistavia sairauksia, on ensin syytä rokottaa kaikkialla Suomessa nykyisen rokotusasetuksen mukaisesti, kuten aikaisemmin on jo päätetty”, Kiuru viestittää.

”Sen lisäksi hallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä valmistelemaan mahdollisuutta kohdentaa rokotteita pahimmille epidemia-alueille. Valmistelu on käynnissä yhteistyössä THL:n kanssa. Parhaillaan pohditaan sitä, miten tämä voidaan toimivimmin tehdä”, Kiuru lisää.

Koronarokotusten mahdollisesta alueellisesta kohdentamisesta päättävät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat