Presidentin kanslia arvioi Supon raporttien parantuneen - Politiikka | HS.fi

Presidentin kanslia arvioi Supon raporttien parantuneen

Tasavallan presidentin kanslia arvioi, että presidentin saamien Supon raporttien laatu ja määrä on kehittynyt myönteiseen suuntaan tiedustelulakien voimaantulon jälkeen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvattuna Presidentinlinnassa. Presidentti on suojelupoliisin ja sotilastiedustelun keskeisin asiakas ja hänellä on muun muassa oikeus tehdä tietopyyntöjä sotilastiedustelun kohteista.­

26.3. 14:47 | Päivitetty 26.3. 17:20

Tasavallan presidentin kanslian näkemyksen mukaan siviilitiedustelun – eli käytännössä Supon – raportoinnin laatu ja määrä on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuoden 2019 jälkeen.

”Sotilastiedustelun raportoinnin laatu ja määrä on säilynyt aiempaa vastaavalla tasolla”, tasavallan presidentin kanslia arvioi sisäministeriölle.

Presidentin kanslia arvioi lausunnossaan sisäministeriölle tiedustelulakien käytännön vaikutuksia kesäkuun 2019 jälkeen, jolloin lait tulivat voimaan. Tasavallan presidentti on suojelupoliisin ja sotilastiedustelun keskeisin asiakas ja hänellä on muun muassa oikeus tehdä tietopyyntöjä sotilastiedustelun kohteista.

Kanslialla ”ei toistaiseksi ole ollut” huolen aiheita ihmisten oikeusturvan toteutumisen suhteen, kansliapäällikkö Jukka Siukosaaren ja oikeudellisen neuvonantajan Päivi Pietarisen lausunnossa sanotaan.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti nosti perjantaina Twitterissä esiin lausuntonsa tiedustelulaeista ja niiden arvioinnin tarpeellisuudesta.

Oikeuskanslerin mukaan tiedustelutoimintaan liittyvät tilastotiedot ovat ymmärrettävistä syistä monilta osin salassa pidettäviä, mutta uusista tiedustelulaeista ja niiden toimivuudesta pitäisi kyetä käymään yhteiskunnallista keskustelua muun ohella tilasto- ja indikaattoritietojen avulla.

Oikeuskansleri osallistui näin keskusteluun, jota on käyty kohta kaksi vuotta voimassa olleiden tiedustelulakien toiminnasta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kyse on siitä, annetaanko kansalaisille tilastotietoja esimerkiksi niistä viesteistä, joita viranomaiset ovat avanneet vahingossa.

Lue lisää: Saammeko mitään tietoa vahingossa avatuista sähköposteistamme?

Oikeuskansleri huomauttaa sisäministeriölle, että esimerkiksi tiedusteluvalvonta­valtuutetun kertomuksessa vuodelta 2019 ei juuri esitetä tilastotietoja, koska muun ohella tiedustelutoimintaa koskevat kantelu- ja tutkimispyyntöasiat sekä päätösten ja käsiteltyjen asioiden lukumäärät ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

”Pidän kuitenkin tärkeänä, että tiedustelutoimintaa koskevia tilastotietoja olisi saatavilla, luonnollisesti niissä rajoissa kuin salassapitosäännökset ja turvallisuusintressien suojaaminen sen sallivat”, Pöysti kirjoittaa.

Hän kertoo tehneensä kaksi tiedustelutoiminnan strategisen tason valvontaan liittyvää laillisuusvalvontakäyntiä, yhden puolustusministeriöön ja yhden sisäministeriöön. Tällöin tuli esille, että ministeriöissä on vireillä tiedustelutoimintaan liittyvää vaikuttavuus- ja seurantaindikaattorityötä.

”Pidän tällaisten vaikuttavuus- ja seurantaindikaattorien kehittämistä tärkeänä esimerkiksi tiedustelutoiminnan ohjauksen vaikuttavuuden seurannan kannalta”, oikeuskansleri kirjoittaa sisäministeriölle.

Pöystin mukaan hänen laillisuusvalvontakäyntinsä perustuivat omaan aloitteeseen sekä laillisuusvalvonnan kohdentamiseen perus- ja ihmisoikeuksien ja yleensä oikeusvaltion toimivuuden kannalta olennaisiin ja mahdollisia riskejä sisältäviin kokonaisuuksiin ja rakenteellisiin kysymyksiin.

Mitään aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin ei käynneillä tullut ilmi.

”Käynneilläni ministeriöihin ei kuitenkaan ilmennyt, että esimerkiksi tiedustelutoiminnan yhteensovittamisessa tai mainittujen painopisteiden asettamisprosessissa muutoinkaan olisi sellaisia ongelmakohtia, joihin laillisuusvalvojana minun olisi aihetta erityisesti syventyä.”

Oikeuskansleri perustelee omia valvontatoimiaan muun muassa sillä, että myös ministeriöiden toiminnan pitää olla kattavan laillisuusvalvonnan piirissä. Tämä pitää yllä sitä, että ”suomalainen tiedustelu on koko yhteiskunnan palveluksessa ja siihen kohdistuu laajasti luottamusta”.

Oikeuskansleri nostaa lausunnossaan sisäministeriölle esiin myös Supon kaksoisroolin, johon hän on ottanut kantaa aiemmin myös julkisuudessa.

Lue lisää: Oikeuskansleri: Suojelupoliisin laajat valtaoikeudet otettava tarkasteluun tänä vuonna

Pöystin mukaan Supon kaksoisrooli antaa suojelupoliisille tehokkaita työvälineitä mutta myös esimerkiksi huomattavan vahvat ja laajat tiedonsaantioikeudet.

”Vertailun vuoksi on syytä todeta, että monessa muussa länsimaassa poliisin ja tiedustelupalvelun erillisyyttä on pidetty tärkeänä, joten rikostiedustelu ja siviilitiedustelu on säädetty eri viranomaisten tehtäviksi”, oikeuskansleri kirjoittaa.

Hänen mielestään Supon kaksoisrooli on hyvä saada arvioitavaksi valtioneuvoston selonteossa, joka on määrä antaa eduskunnalle vuoden loppuun mennessä.

”Lainsäätäjän ja julkisen vallan on huolehdittava jatkuvasti siitä, että tiedustelun toimivaltuudet pysyvät ihmisoikeus­tuomioistuimen ratkaisujen rajoissa. Ihmisoikeusnormisto edellyttää yksiselitteisesti, että mitä enemmän valtuuksia viranomaiselle annetaan, sitä vahvempia väärinkäytösten estäviä mekanismeja tarvitaan”, oikeuskansleri kirjoittaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat