Suojelupoliisi pitää ihmisten kotirauhaa tiedustelun tehokkuuden kannalta ”ongelmallisena” - Politiikka | HS.fi

Suojelupoliisi pitää ihmisten kotirauhaa tiedustelun tehokkuuden kannalta ”ongelmallisena”

Suojelupoliisi pitää epäkohtana myös kansalaisten oikeutta käyttää salattua viestintää. Supo haluaa sosiaaliviranomaisille velvollisuuden antaa salassa pidettäviä tietoja tiedustelun käyttöön.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on toinen allekirjoittaja lausunnossa, jonka mukaan Supo tarvitsee lisää oikeuksia tiedustella Suomen sisällä.­

27.3. 15:54

Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluksi muuntautuva suojelupoliisi (Supo) pitää ihmisten kotirauhaa oman työnsä tehokkuuden kannalta ”ongelmallisena”.

Supo katsoo, että kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan suunnittelu ja valmistelu voidaan hyvin yksinkertaisin toimenpitein siirtää tiedustelun ulottumattomiin, koska perustuslaki turvaa jokaisen kotirauhan.

”Kokemusperäisesti voidaan todeta, että näin säännönmukaisesti myös toimitaan”, suojelupoliisi listaa kokemiaan siviilitiedustelulain epäkohtia lausunnossaan sisäministeriölle.

Oikeus yksityiselämän suojaan on yksi perustuslaissa säädetyistä perusoikeuksista, joka saa suojaa lisäksi kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Sisäministeriö on pyytänyt eri tahoilta kannanottoja valtioneuvoston selontekoon, joka on määrä antaa eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Oman lausuntonsa ovat antaneet myös muun muassa oikeuskansleri ja tasavallan presidentin kanslia.

Lue lisää: Presidentin kanslia arvioi Supon raporttien parantuneen

Suojelupoliisin mielestä kotirauha eli pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävän tilan ehdoton suoja on ongelmallinen ensinnäkin sen vuoksi, että sitä ei saa tiedustella kuten salakuunnella tai -katsella. Ongelmia on Supon mukaan myös poliisilaissa, joka ei salli laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamista kohteeseen kotirauhan suojaamalla alueella, vaikka näitä käytettäisiin tiedusteluun kodin ulkopuolella.

Erityisen ongelmallisena Supo pitää sitä, että naamioitunut tiedusteluvirkamies (peitetoimija) tai hänen värväämänsä agentti (ohjattu tietolähde) eivät saa mennä kenenkään kotiin edes kutsuttuna.

”Kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa valmisteleva taho voi varsin helposti paljastaa peitetoimijan, valeostajan tai ohjatun tietolähteen pyytämällä hänet asuntoonsa”, Supo epäilee päällikkö Antti Pelttarin ja esikuntapäällikkö Jyri Rantalan allekirjoittamassa lausunnossa.

Valeostaja on tiedusteluvirkamies, joka tekee kauppaa vaikkapa halutuista tiedoista.

Suojelupoliisi lausuu huolensa myös salausteknologian kehittymisestä, jolla on ”kielteinen vaikutus siviilitiedustelun tehokkuuteen”. Tällä Supo tarkoittaa internetissä toimivia viestintäpalveluja kuten Signalia, joka salaa viestin tehokkaasti lähettäjän laitteelta vastaanottajan laitteelle asti.

Supo myöntää, että tältä osin Suomessa voidaan tehdä hyvin vähän. Se toivookin, että Euroopan unioni löytää ratkaisun, jolla toimivaltaiset viranomaiset pystyisivät käyttämään tiedusteluvaltuuksiaan salausohjelmistoista huolimatta.

Internetin viestipalveluihin liittyy Supon mielestä se epäkohta, että vain teleyrityksillä on velvollisuus avustaa Supoa salakuuntelussa tai muussa tarkkailussa. Netissä toimii kuitenkin paljon muita yrityksiä, joita tuo avustamisvelvollisuus ei koske.

”Jotta telekuuntelua pystyttäisiin suorittamaan myös jatkossa ja teknologianeutraalisti, tulisi avustamisvelvollisuus laajentaa koskemaan myös eräitä muita viestinnän palveluntarjoajia”, Supo kirjoittaa.

Suojelupoliisi listaa lausunnossaan runsaasti puutteita oikeuksissaan saada tietoja.

”Kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja rikosten estämiskyvyn näkökulmasta oman erityisen ongelmansa muodostaa sosiaaliviranomaisten hyvin rajallinen oikeus ja velvollisuus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja asiakkaistaan Suojelupoliisille ja muulle poliisille”, Supon kirjoittaa.

Supon mukaan sosiaalihuollon asiakastietoja koskee poikkeuksellisen laaja salassapito: ”Salassapidon piiriin eivät kuulu pelkästään asiakkaan sosiaaliviranomaiselle luottamuksellisesti antamat arkaluontoiset tiedot tilanteestaan, vaan myös esimerkiksi hänen osoitteensa ja muut yhteystietonsa.”

Supo pitääkin epäkohtana, että sosiaaliviranomaiselle ei ole lainkaan säädetty oikeutta tai velvollisuutta antaa suojelupoliisille sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden saanti olisi välttämätöntä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

”Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat potentiaalisesti erittäin tärkeitä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä terrorismirikosten ja muiden valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat