Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) päätti toissa viikon kokouksessaan kannattaa rokotejakelun alueellista painottamista äänin 11–1, käy ilmi maanantaina julkistetusta kokousmuistiosta. Ryhmä katsoi 17. maaliskuuta järjestetyssä kokouksessaan, että ”painotusta pitäisi päästä toteuttamaan nopeasti tämänhetkisen epidemiatilanteen vuoksi”.
”Päätös: Äänestyksen jälkeen KRAR:n enemmistö päätyi kannattamaan rokotteiden alueellista kohdentamista siten, että rokotuksia kohdennetaan ensin kertaluonteisesti, ja sen jälkeen jatketaan alueellista epidemiatilanteen ja väestömäärän huomioon ottavaa painotusta”, muistiossa todetaan.
Ryhmä katsoi maaliskuun puolivälissä, että pahimmille epidemia-alueille pitäisi pikaisesti kohdentaa määräkokoinen rokote-erä. Tämän jälkeen siirryttäisiin noudattamaan mallia, jossa alueellinen tautitilanne olisi pysyvästi yksi osatekijä rokotejakelussa.
Mallin esittelivät asiantuntijaryhmälle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Simopekka Vänskä ja ylilääkäri Tuija Leino. He arvioivat, että epidemiatilanteen huomioiminen voisi vähentää sairaanhoitojaksojen määrää jopa viidenneksen.
”Alueellinen painotus ei korvaa nykyistä ikä- ja riskiperusteista rokotusjärjestystä vaan täydentää sitä. Painotuksen täytyy pysyä kohtuullisena, jotta mikään alue ei jää liikaa jälkeen rokotuksissa”, asiantuntijaryhmä arvioi muistiossaan.
Ikääntyneet ja muut riskiryhmät siis rokotettaisiin nykyiseen tapaan ennen muita. Alueellinen painottaminen aloitettaisiin silti jo ennen kuin riskiryhmät on kokonaisuudessaan rokotettu. Se tarkoittaisi käytännössä, että ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien rokottaminen nopeutuisi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa ja hidastuisi paremman tautitilanteen alueilla.
THL antoi perjantaina 26. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeriölle oman lausuntonsa rokotejakelun painottamisesta epidemiatilanteen mukaan. THL totesi, että rokotusasiantuntijaryhmän ehdotus on toteutettavissa, mutta katsoi, että teknisistä syistä päätös vaikuttaisi jakeluun kuukauden viiveellä.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan asettama. Ryhmän kolmestatoista jäsenestä neljä edustaa THL:ää.
Silti THL:n oma lausunto on selvästi varauksellisempi kuin asiantuntijaryhmän kanta. THL ei Tervahaudan ja Mika Salmisen allekirjoittamassa lausunnossa painota alueellisen painottamisen kiireellisyyttä. Lausunnossa sanotaan, että asiantuntijaryhmän esittämä painotus ”on jatkuvana toimintana lähinnä logistisista syistä hankalasti toteutettavissa”.
Lisäksi lausunnossa arvioidaan, että muutos ”voi jonkin verran vähentää sairaalahoitojaksoja”. Laskelman tehnyt Simopekka Vänskä taas kuvasi viidenneksen vähennystä merkittäväksi.
Sanna Marinin (sd) hallitus ei ole lähtenyt toteuttamaan kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suositusta, jossa pahimmille epidemia-alueille pyrittäisiin pikaisesti kohdentamaan lisää rokotteita ja sen jälkeen alueellisesta painostuksesta tehtäisiin pysyvä. Hallitus aikoo kuitenkin painottaa rokotuksia alueellisesti myöhemmässä vaiheessa.
”Olemme yhdessä sopineet, että sen jälkeen kun riskiryhmät on rokotettu, olemme valmiita painottamaan rokotuksia pahimmille epidemia-alueille. Miten se tehdään, on vielä avoinna. Tätä valmistelutyötä tehdään nyt THL:ssä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. On mahdollista, että tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi yksittäisiä rokote-eriä kohdentamalla pahimmille epidemia-alueille”, pääministeri Marin sanoi Ylellä sunnuntaina.
THL:n lausunnon mukaan kaikki yli 70-vuotiaat ovat saaneet mahdollisuuden ensimmäiseen rokotteeseen noin huhtikuun puoliväliin mennessä ja muihin riskiryhmiin kuuluvat noin toukokuun puoliväliin mennessä. Silloin hallitus voisi siis Marinin kertoman perusteella alkaa toteuttaa alueellista kohdentamista.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositti rokotteiden pikaista kohdentamista pahimmille tautialueille jo maaliskuun puolivälissä. Ryhmän puheenjohtajana toimiva infektiotautiopin professori Ville Peltola sanoo, että ryhmän näkemyksen mukaan alueellinen painottaminen tulisi aloittaa jo ennen kuin riskiryhmät on kokonaan rokotettu.
”Olemme jo pitkälti siinä tilanteessa, että suurimman riskin ryhmistä suurin osa on rokotettu. Nyt olisi mielestäni sopiva ajankohta alkaa kohdentaa rokotejakelua pahimmille epidemia-alueille. Tavoitteena kuitenkin on kesäkuun loppuun mennessä kaikki yli 16-vuotiaat rokottaa, eli aikaikkuna on lyhyt. Jos alueellista painottamista aletaan toteuttaa esimerkiksi toukokuussa, sen merkitys jäisi varsin vähäiseksi”, Peltola arvioi.
Helsingin, Espoon ja Vantaan sosiaali- ja terveysjohtajat vaativat viikonloppuna rokotusten alueellista painottamista mahdollisimman nopeasti.
