Enemmistö suomalaisista kohdentaisi rokotuksia pahimmille epidemia-alueille - Politiikka | HS.fi

Enemmistö suomalaisista kohdentaisi rokotuksia pahimmille epidemia-alueille

Iso osa rokotejakelun muuttamisen kannattajista kuitenkin toteuttaisi muutoksen vasta, kun riskiryhmät on rokotettu koko maassa.

Astra Zenecan rokotetta kuvattuna Metropolian Myllypuron kampuksen koronarokoteasemalla Helsingissä.­

31.3. 2:00 | Päivitetty 31.3. 6:37

Enemmistö suomalaista katsoo, että rokotusten jakelussa tulisi alkaa huomioida myös alueellinen epidemiatilanne.

Käytännössä se tarkoittaisi, että rokotuksia kohdennettaisiin nykyistä enemmän pahimmille epidemia-alueille ja vähemmän paremman tautitilanteen alueille. Pahimpiin epidemia-alueisiin kuuluvat tällä hetkellä muun muassa Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Kyselyn toteutti Helsingin Sanomien toimeksiannosta Kantar TNS.

Vastaajista 38 prosenttia aloittaisi alueellisen painottamisen mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan 36 prosenttia aloittaisi sen vasta sitten, kun koko maan riskiryhmäläiset on ensin rokotettu.

22 prosenttia ei kannata rokotejakelun kohdentamista epidemiatilanteen mukaan. Vastaajista 4 prosenttia ei kertonut kantaansa.

Eniten kannatusta rokotejakelun mahdollinen muuttaminen saa pääkaupunkiseudulla ja vähiten maaseutumaisissa kunnissa.

Eri puolueiden kannattajista selkeästi epämieluisinta rokotejakelun painottaminen epidemiatilanteen mukaan on perussuomalaisten kannattajille. Toiseksi eniten sitä vastustavat keskustan kannattajat.

Kysymys oli muotoiltu seuraavasti:

”Pitäisikö koronavirusrokotteiden jakelua muuttaa niin, että rokottamisessa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla Suomessa? Tämä tarkoittaisi, että niillä alueilla, joilla epidemia leviää nopeammin, ihmisiä rokotettaisiin nopeammin kuin muualla.”

Vaikka enemmistö kannattaa alueellisen epidemiatilanteen huomioimista rokotejakelussa, on merkittävä ero, toteutettaisiinko muutos mahdollisimman nopeasti vai vasta riskiryhmien rokottamisen jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan yli 70-vuotiaat ovat saaneet mahdollisuuden ensimmäiseen rokotteeseen huhtikuun puoliväliin mennessä ja muiden riskiryhmien edustajat toukokuun puoliväliin mennessä.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi maanantaina HS:lle, että päätös yksittäisten rokote-erien alueellisesta kohdentamisesta pitäisi tehdä nopeasti. Tällöin lisärokotteet ehtisivät pahimmille tautialueille 2–3 viikossa, eli jo ennen kuin koko maan riskiryhmät on rokotettu.

Pääministeri Sanna Marin (sd) taas sanoi sunnuntaina hallituksen sopineen, että rokotuksia voidaan kohdentaa pahimmille epidemia-alueille riskiryhmien rokottamisen jälkeen.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL valmistelevat hallituksen keskiviikon neuvotteluun esityksen rokotejakelun mahdollisesta muuttamisesta.

Pohdinnan taustalla on kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) suositus, jonka mukaan rokotusten alueellinen painottaminen voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta selvästi. Ryhmän puheenjohtajan, infektiotautiopin professorin Ville Peltolan mukaan myös riskiryhmien edustajat ovat suurimmassa riskissä sairastua vaikeimmilla epidemia-alueilla.

Peltolan mukaan alueellinen kohdentaminen olisi tärkeää aloittaa jo ennen kuin riskiryhmät on kokonaisuudessaan rokotettu.

”Olemme jo pitkälti siinä tilanteessa, että suurimman riskin ryhmistä suurin osa on rokotettu. Nyt olisi mielestäni sopiva ajankohta alkaa kohdentaa rokotejakelua pahimmille epidemia-alueille. Tavoitteena kuitenkin on kesäkuun loppuun mennessä kaikki yli 16-vuotiaat rokottaa, eli aikaikkuna on lyhyt. Jos alueellista painottamista aletaan toteuttaa esimerkiksi toukokuussa, sen merkitys jäisi varsin vähäiseksi”, Peltola arvioi maanantaina.

Näin tutkimus tehtiin

Kantar TNS teki tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Aineisto kerättiin internetpaneelissa 29.–30. maaliskuuta.

Haastattelujen kokonaismäärä on 1 148. Vastanneiden joukko edustaa Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat