THL:n kokous­muistio: Rokotusten nopea alueellinen kohdentaminen olisi ”oikea keino” terveyden suojelemiseksi, mutta asia on politisoitunut - Politiikka | HS.fi

THL:n kokous­muistio: Rokotusten nopea alueellinen kohdentaminen olisi ”oikea keino” terveyden suojelemiseksi, mutta asia on politisoitunut

THL:n asiantuntijaryhmä keskusteli viime viikolla myös hallituksen eduskunnalle esittämistä liikkumisen rajoituksista. HS:n hankkiman muistion mukaan ryhmä totesi, että ”kolme viikkoa voi olla liian lyhyt aika rajoitustoimille, 6 viikkoa saattaisi olla riittävä”.

Sote-henkilöstön koronarokotukset ovat edenneet hitaasti Pirkanmaalla.­

30.3. 21:14

THL:n asiantuntijaryhmän mukaan rokotusten nopea alueellinen kohdentaminen olisi paras keino suojella väestön terveyttä. Asiantuntijaryhmä käsitteli rokotejakelua kokouksessaan viime viikolla. Asiantuntijaryhmä kuitenkin toteaa HS:n hankkiman sisäisen kokousmuistion mukaan, että kysymys rokotejakelusta on politisoitunut.

Hallitus käsittelee rokotejakelua keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön esityksen pohjalta.

Keskustelun taustalla on kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) suositus, jonka mukaan rokotusjakelu tulisi painottaa tautitilanteen perusteella. Rokotukset siis jatkuisivat kaikkialla, mutta ne toteutuisivat nopeammin alueilla, jossa tautia esiintyy enemmän. KRAR:n puheenjohtajan, infektiotautiopin professorin Ville Peltolan mukaan myös riskiryhmien edustajat ovat suurimmassa riskissä sairastua vaikeimmilla epidemia-alueilla. THL:n oman arvion mukaan tällainen painotus vähentäisi sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia koko maassa noin viidenneksellä.

THL:n koronaepidemian torjunnan strateginen asiantuntijaryhmä käsitteli rokotejakelua viime viikolla kokouksessaan.

Ryhmä on epävirallinen THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan kokoama asiantuntijaryhmä. Siihen kuuluu Tervahaudan lisäksi useita asiantuntijoita THL:stä sekä esimerkiksi yliopistojen edustajia, kuten professori Olli Vapalahti. Ryhmässä on edustusta myös yhteiskuntatieteistä ja viestinnästä.

Kokouspöytäkirjassa kuvataan ryhmän käymää keskustelua rokotejakelun muutoksesta.

”Asia on jonkin verran politisoitunut. Aloitettaisiinko vasta kun ikäihmiset ja riskiryhmät on rokotettu”, pöytäkirjassa todetaan.

”Toisaalta toimenpide olisi sitä vaikuttavampi mitä nopeammin se käynnistyisi. Jos halutaan suojella terveyttä, olisi tämä oikea toimi.”

Keskustelussa todettiin, että rokotetoimitukset alueille on suunniteltava vähintään kaksi viikkoa etukäteen, eli muutosta ei voi toteuttaa saman tien. Keskustelussa tuotiin esiin myös se, että KRAR suosittelee muutoksen käynnistämistä mahdollisimman pian.

Kokouksessa THL:n asiantuntijat eli ylilääkäri Tuija Leino ja erikoistutkija Simopekka Vänskä pitivät alustuksen rokotejakelun muutoksesta. He toivat esiin, että alueelliset erot sairastumisriskissä ovat suuria ja epidemiatilanne on koko ajan ollut vaikein pääkaupunkiseudulla. Alueelliset erot ovat suurempia kuin erot eri ammattien välillä.

”Myös tietyt taustasairaudet lisäävät vakavan sairastumisen riskiä. Alueelliset erot korostavat vielä taustasairauksien tuomaa riskiä”, pöytäkirjassa kuvataan.

Asiantuntijat huomauttivat, että Norjassa alueelliset erot ovat myös suuria ja siellä rokotuksia on alettu kohdistaa alueellisesti. Kokouksessa tuotiin esiin, että Suomessa esimerkiksi puutiaisaivokuumerokotuksia kohdennetaan jo nyt alueellisesti.

”Tarve myös koronarokotusten kohdalla on selvä. THL:n mallinnusryhmä esittää rokotusjakeluun mallia, jossa painotetaan alueen väestön lisäksi, tartuntamäärää ja erikoissairaanhoidon kuormitusta (1/3 painotus kullekin tekijälle). Tämä aiheuttaisi rokotusmäärien vähenemistä tietyillä alueilla, mutta kaikki alueet saisivat kuitenkin rokotteita. Rokotukset jatkuisivat siis normaalisti koko maassa, vain rokotemäärät muuttuisivat. Kolmikantamalli adaptoituu muuttuvan epidemiatilanteen mukaan”, pöytäkirjassa todetaan.

 ”Viestinnässä voisi myös painottaa, että rokottamalla pääkaupunkiseudun asukkaita suojellaan maakuntien asukkaita mökkikunnissa ja estetään UK-variantin leviämistä.”

Asiantuntijaryhmä pohti myös rokotejakelua koskevaa viestintää: ”Asiasta pitäisi viestiä mahdollisimman yksinkertaisesti: ’Ei ole kyse tikkareiden jakamisesta lastenkutsuilla vaan infektioiden torjunnasta’.”

”Viestinnässä voisi myös painottaa, että rokottamalla pääkaupunkiseudun asukkaita suojellaan maakuntien asukkaita mökkikunnissa ja estetään UK-variantin leviämistä”, pöytäkirjassa todetaan.

UK-variantilla viitataan ärhäkkään brittimuunnokseen.

Rokotejakelun alueellisesta muuttamisesta on tullut poliittisesti vaikea kysymys.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut, että mahdollisia muutoksia tulisi tarkastella vasta riskiryhmien rokottamisen jälkeen. Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan hallitus on sopinut voivansa kohdentaa rokotuksia pahimmille epidemia-alueille riskiryhmien rokottamisen jälkeen.

HS kertoi tiistaina, että rokotejakelun kohdentaminen pahimmille epidemia-alueille on vaikea kysymys keskustalle. HS:n tietojen mukaan puolueen eduskuntaryhmä kutsui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtajan Mika Salmisen puhumaan aiheesta ryhmän iltapäivällä pidettyyn kokoukseen. Osa keskustan kansanedustajista on julkisesti vastustanut ajatusta rokotusten painottamisesta esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Keskustalähteiden mukaan osa kansanedustajista pelkää, että isoissa etelän kaupungeissa asuvat saisivat rokotteita muutoksen vuoksi nopeammin kuin muualla Suomessa asuvat.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi maanantaina HS:lle, että päätös yksittäisten rokote-erien alueellisesta kohdentamisesta pitäisi tehdä nopeasti. Tällöin lisärokotteet ehtisivät pahimmille tautialueille 2–3 viikossa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL valmistelevat rokotejakelun mahdollisesta muuttamisesta esitystä hallituksen keskiviikon neuvotteluun.

Kokouksessa asiantuntijaryhmälle esiteltiin Leinon ja Vänskän laatimaa powerpoint-esitys rokotejakelun alueellisesta painotuksesta. Esityksen mukaan ”riski saada tartunta korkean ilmaantuvuuden alueilla on moninkertainen, jopa monikymmenkertainen, matalien ilmaantuvuuksien alueisiin verrattuna”. Esityksessä todetaan myös, että ”epidemia on ollut hyvin pysyvästi korkea pääkaupunkiseudulla”.

THL:n asiantuntijoiden esityksessä todetaan, että vakavan sairauden riski muodostuu riskistä saada tartunta kerrottuna riskillä saada vakava tauti tartunnasta.

”Jos tartuntojen ilmaantuvuus Helsingissä 6- kertainen verrattuna Kuopioon, helsinkiläisellä DM2 potilaalla on 24-kertainen riski sairastua vakavasti verrattuna kuopiolaiseen samanikäiseen ei-DM2 henkilöön.”

DM2 viittaa kakkostyypin diabetekseen, joka on yleinen sairaus Suomessa.

Esityksen mukaan alueelliset erot korostavat taustasairauteen liittyvää riskien eroa suomalaisten keskuudessa. Esityksessä todetaan, että ”rokotuksia kohdentamalla on mahdollista poistaa sairauseroja ja vähentää tautitaakkaa”.

”Alueellinen painotus ei ole uutta, kansallisessa rokotusohjelmassa on kohdennettu alueellisesti TBE-rokotuksia jo 15 vuotta. Kaikki toimet lääketieteessä ovat tarkkaan tarveharkittuja – tässä mukana priorisointitarve”, esityksessä todetaan. TBE-rokote on niin sanottu ”punkkirokote”.

Esityksessä käsitellään tautitilannetta HUS:n alueella. Taakka on ollut korkea jo pitkään: sairaaloihin on tunkua, sijaistilanne on hankala ja terveydenhuollon henkilöstön parissa on väsymystä, esityksessä todetaan. Muualla tautitilanne on saattanut nousta nopeasti, mutta se on saatu nopeasti hallintaan.

”Kun kaikki muut keinot on käytössä, mietityttää miksi ei tätä”, THL:n asiantuntijat pohtivat esityksessä.

Asiantuntijat ottavat esityksessään kantaa myös kysymykseen siitä, onko rokotejakelun painottaminen pahimmille epidemia-alueille yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. He toivovat että näkökulma siirtyy rokotteista torjuttaviin infektioihin.

Asiantuntijat hakevat vertausta talvisodasta.

”1939: Miksi sotilaat lähetettiin pääasiassa Itä-Suomeen?”

Asiantuntijat ottavat kantaa myös kysymykseen siitä, onko ongelma, jos rokottamiseen liittyy matkustusoikeus.

”Terveys lienee tärkeämpää kuin oikeus matkustaa”, esityksessä todetaan.

”Matkailijarokotteetkaan eivät sisälly rokotusohjelmaan.”

THL:n asiantuntijat huomauttavat, että epidemian huomioiva rokotejakelun painotus ottaa huomioon kaikki alueet, ei vain pääkaupunkiseutua. Tällainen jakelupainotus myös mukautuu epidemian mahdollisiin muutoksiin ja ottaa huomioon nykyiset sekä tulevat erot tautitilanteessa.

”Väestöpainon ansiosta annoksia jaetaan kaikille alueille. Rokottaminen voi jatkua kaikilla alueilla ilman katkoksia vaikka tapauksia ei olisi jossakin lainkaan. Rokotteiden jakelun toteutus pysyy ennallaan. Vain kertoimien laskennan ”exceliin” muutos. Toteutus ei maksa käytännössä mitään”, esityksessä luetellaan.

THL:n asiantuntijaryhmä keskusteli viime viikolla myös hallituksen eduskunnalle esittämistä liikkumisen rajoituksista.

Asiantuntijaryhmä totesi, että ”kolme viikkoa voi olla liian lyhyt aika rajoitustoimille, 6 viikkoa saattaisi olla riittävä”.

Rajoitustoimien mallinnuksista esiteltiin eri skenaarioita, joissa myös rokotusvaikutus ja sesonkivaikutus on huomioitu.

”Kaikissa eri vaihtoehdoissa rajoitustoimet vähentävät nopeasti tartuttavuuslukua, mutta rajoitustoimien päätyttyä tapausmäärät taas nousevat, kunnes rokotuskattavuus ja sesonkivaikutus on niin suuri, että epidemia kääntyy laskuun”, pöytäkirjassa todetaan.

Keskustelussa tuotiin esille, että nopeammin leviävä brittimuunnos koskee jo pääosaa tartunnoista HUS-alueella ja Varsinais-Suomessa, ja muunnos näyttää levinneen myös muualle Suomeen.

”Onko uusille rajoitustoimille kuten liikkumisrajoituksille tarve, jos kuolemat ja vaikeat tapaukset jo nyt vähenevät. Sairaalakuormitus on kuitenkin edelleen kasvussa ja hoitojonot kiireettömiin hoitoihin kasvavat. Tehohoitopotilaita on jouduttu siirtämään pahimmilta epidemia-alueilta muualle maahan hoitoon, mikä puolestaan kasvattaa hoitojonoja muuallakin”, pöytäkirjassa todetaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat