”Työaikamme kohdentuu nyt ihan muualle kuin tarkastus­toimintaan” – HS:n haastattelemat VTV:läiset kertovat, miten viraston toiminta on muuttunut - Politiikka | HS.fi

”Työaikamme kohdentuu nyt ihan muualle kuin tarkastus­toimintaan” – HS:n haastattelemat VTV:läiset kertovat, miten viraston toiminta on muuttunut

VTV:n resurssit näyttäisivät kohdentuvan ydintehtävien hoitamisen ohessa entistä vahvemmin muun muassa viestintään, kansainvälisiin asioihin ja kestävään kehitykseen.

VTV:n toiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin toimikaudella.­

3.4. 16:22 | Päivitetty 3.4. 16:51

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) laissa määritelty tehtävä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Perinteisesti tätä ydintehtävää on toteutettu keskittymällä kahteen keskeiseen tarkastuslajiin, tilintarkastukseen ja tuloksellisuustarkastukseen.

Viime vuosina resurssien kohdistaminen on kuitenkin muuttunut keskeisesti. Iltalehti ja Ilta-Sanomat kertoivat perjantaina, että pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin vuonna 2016 alkaneella kaudella varsinaiseen tarkastustoimintaan käytetty aika on virastossa lähes puolittunut.

VTV:n johtavan tilintarkastajan, luottamusmies Pasi Tervasmäen mukaan muutos resurssien kohdistamisessa näkyy erityisesti VTV:ssä vuonna 2019 toteutetussa organisaatiouudistuksessa sekä samana vuonna uudistetussa strategiassa.

Lähes 20 vuotta VTV:ssä työskennelleen Tervasmäen mukaansa vuoden 2019 muutokset olivat suurimmat linjanmuutokset VTV:n toiminnassa hänen uransa aikana. Käytännössä muutokset ovat hänen mukaansa näkyneet muun muassa keskeisten tilintarkastus- ja tuloksellisuustarkastustehtävien resurssien siirtymisenä viraston muuhun toimintaan.

Tervasmäki totesi syyskuussa 2019 eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuulemisessa, että VTV:n henkilöstössä on koettu organisaatiouudistuksen jäljiltä epävarmuutta siitä, palveleeko uusi organisaatio yhtä hyvin tarkastusviraston lakisääteisistä tehtävistä suoriutumista kuin vanha organisaatio teki. Tilanne ei hänen mukaansa ole lausunnon jälkeen muuttunut parempaan suuntaan.

”Asian suhteen on henkilöstössä edelleen paljon epävarmuutta.”

Lue myös: Puhemies Vehviläinen: VTV:n tarkastustoiminnan tilaa käydään läpi eduskunnassa pääsiäisen jälkeen

Sami Vuorisen ja Pasi Tervasmäen mukaan vuonna 2019 VTV:n strategia muuttui keskeisesti.­

Toiminnan painopisteiden muutoksen vahvistaa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja, henkilöstöjärjestön puheenjohtaja Sami Vuorinen.

”Strategiassa on nostettu nimenomaan näitä ei-tarkastustoimintaan liittyviä painopisteitä: viestintää ja kansainvälisiä asioita”, Vuorinen toteaa.

Vuorisen mukaan suuntaus on ollut näkyvillä kuitenkin jo ennen strategiauudistusta.

”Strategiahan on kirjallinen dokumentti, jolla voidaan perustella ne valinnat ja toiminta, mitä tehdään. Erityisesti kansainvälistä toimintaa ja kestävän kehityksen kysymyksiä on lisätty vahvasti koko Yli-Viikarin pääjohtajakauden. Työajan kohdentumista koskeva seuranta on todistanut, että työaikamme kohdentuu nyt ihan muualle kuin tarkastustoimintaan.”

Vuorinen korostaa, ettei tässä vaiheessa voi vielä tietää, onko kyseessä vain siirtymävaiheen ongelma vai krooninen uuteen toimintamalliin liittyvä ongelma. Hänen mukaansa asiaa ei ole kuitenkaan juuri VTV:ssä yritetty selvittää.

”Henkilöstö on kyllä nostanut kysymyksen esiin ja juhlapuheissa asiaa on pidetty tärkeänä, mutta käytännön toimia ei ole vielä nähty. Ainakaan minun korviini ei ole vielä kuulunut mitään tietoa siitä, miten analyysia on tehty ja minkälaisia johtopäätöksiä siitä voisi syntyä.”

Tarkastusviraston organisaatiomuutosta henkilöstön näkökulmasta seuraavan ryhmän vetäjä, johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta kertoo, että VTV:n henkilöstöltä muutoksesta saadusta palautteesta nousee esille erityisesti varsinaiseen tarkastustoimintaan käytettävien päivien väheneminen.

Lisäksi saadun palautteen mukaan henkilöstön tarkastuslajikohtaista koulutusta on ollut vähemmän kuin aikaisemmin, minkä pelätään rapauttavan henkilöstön tarkastusosaamista.

”Tilintarkastuksessa on myös havaittu, että tarkastushavaintoja on tullut tarkastustyöhön käytetyn ajan vähenemisen vuoksi ainakin aluksi aikaisempaa vähemmän”, Rautavalta toteaa.

Rautavalta muistuttaa, että vaikka resurssien käyttöä on muutettu, VTV:n lakisääteiset tehtävät eivät ole muuttuneet mihinkään.

”Nyt on koettu, että riskinä on, että VTV:n lakisääteisen tehtävän toteuttamiseen ei käytetä riittävästi aikaa.”

Elina Rautavalta on toiminut VTV:n organisaatiomuutoksen seurantaryhmän puheenjohtajana.­

Toinen keskeinen muutos resurssien uudenlaisen keskittämisen ohella on ollut se, että uudessa strategiassa VTV:n perinteinen jälkikäteisen valvojan rooli on jäänyt taka-alalle ja tilalle on tullut pikemminkin hallinnon kumppanina toimiva virasto.

”On pyritty siihen että VTV viheltäisi pilliin jo siinä vaiheessa kun ollaan menossa metsään, eikä vasta jälkikäteen”, Pasi Tervasmäki kuvailee.

Tervasmäen mukaan roolin muuttuminen ei ole ollut lähtöisin vain VTV:n omasta johdosta, vaan siihen on tullut toiveita viraston sidosryhmiltä.

”Eduskunnan suunnalta sekä ministeriöiden ja valtion virastojen ylimmältä virkamiesjohdolta”, hän sanoo.

Roolin muuttuminen voidaan nähdä hyvänä asiana: sidosryhmät saavat VTV:ltä apua päätöksenteon tueksi ja mahdolliset virheelliset toimintamallit voidaan korjata jo ennen kuin ne ehtivät vakiintumaan käytännöiksi. Sami Vuorinen korostaa, että kumppanuus ei saa kuitenkaan vaikuttaa riskien ja ongelmien esiin tuomiseen tai VTV:n rooliin ulkoisena tarkastajana.

”Jos muutetaan lausuntoja tietoisesti pehmeämmäksi tai lakaistaan jotain havaintoja maton alle, se on äärimmäisen tuomittavaa. Mielestäni kumppanuudella ei kuitenkaan ole itsessään rapauttavaa vaikutusta”, Vuorinen toteaa.

Lue myös: VTV:n johtaja sanoo toiminnan luonteen muuttuneen ja kiistää raporttien sensuroinnin

Muutokset VTV:n toiminnassa ovat Tervasmäen ja Vuorisen mukaan herättäneet viraston sisällä puheenvuoroja sekä niiden puolesta että vastaan: uudistukset ovat heidän mukaansa tuoneet mukanaan sekä hyviä puolia että kehitettävää. Rautavalta kertoo, että kehuja henkilöstöltä uudistus on saanut esimerkiksi tiimityön ja yhteisen ideoinnin lisääntymisen osalta.

Vuorinen sanoo, että vielä kuitenkaan ei ole oikea hetki sanoa, ovatko uudistukset kokonaisuudessaan olleet onnistuneita vaiko eivät.

”Osa katsoo, että muutoksista ei löydy kritisoitavaa, osa taas katsoo, että on vain huonoja muutoksia. Totuus löytyy varmaan jostain siitä väliltä.”

VTV:n johdon toimet ovat herättäneet viime aikoina laajaa keskustelua julkisuudessa. Aikaisemmin tällä viikolla eduskunnan kansliatoimikunta päätti aloittaa prosessin Yli-Viikarin virasta pidättämiseksi. Seuraava kansliatoimikunnan kokous on ensi viikon torstaina 8. huhtikuuta. Päätöstä asiassa odotetaan aikaisintaan silloin.

Viraston tapahtumia tutkii myös keskusrikospoliisi. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on pääjohtaja Yli-Viikarin lisäksi lakiasiainjohtaja Mikko Koiranen. Esitutkinta on STT:n tietojen mukaan alkanut virkamiehen kanssa tehdystä sopimuksesta, jossa virkamiehelle maksettiin palkkaa ilman työvelvoitetta. Eduskunnan oikeusasiamies totesi vuonna 2016 tehdyn sopimuksen lainvastaiseksi viime joulukuussa.

Koiranen toimi sopimuksen tekoaikaan viraston hallintojohtajana. Yli-Viikari ja Koiranen ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään virkarikokseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat