Kovaa arvostelua saanut oikeuskansleri Pöysti: Avoimempi valmistelu voisi parantaa lakiesitysten laatua - Politiikka | HS.fi

Kovaa arvostelua saanut oikeuskansleri Pöysti: Avoimempi valmistelu voisi parantaa lakiesitysten laatua

Liikkumisrajoitukset mahdollistanut lakiesitys karahti perustuslakivaliokuntaan ja hallitus veti sen pois. Pöysti kertoo pohtivansa, pitäisikö hänen alentaa kynnystä kirjata näkemyksensä valtioneuvoston pöytäkirjaan.

6.4. 6:55 | Päivitetty 6.4. 14:07

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti harkitsee tiukentavansa nykyistä linjaansa siitä, milloin hän kirjaa kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan. Nykyinen käytäntö on Pöystin mukaan ”vanha ja varovainen”.

”Olen miettinyt, onko puuttumiskynnys liian korkea ja pitäisikö olla aktiivisempi. Siinä olisi mahdollisuuksia aktiivisempaan rooliin, mutta asiassa täytyy olla aika varovainen”, Pöysti sanoi tiistaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa.

Pöysti on linjanmuutokseen valmis, ”jos asiasta on yhteiskunnassamme riittävä yksimielisyys”.

Samoin Pöysti aikoo tarkastella itsekriittisesti muitakin toimintatapojaan, esimerkiksi osallistumista hallituksen neuvotteluihin, ”jotta säilyy kriittinen arviointikyky”. Pöystin mukaan nykyinen käytäntö voi herättää mielikuvan siitä, että oikeuskansleri olisi hallitustiimin jäsen, mikä ei ole tarkoitus.

Pöysti joutui kovan kritiikin kohteeksi siinä yhteydessä, kun hallituksen lakiesitys liikkumisrajoituksista ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta kaatui perustuslakivaliokunnassa. Hallitus veti epäonnistuneen esityksen pois eduskunnasta.

Valiokunnan tyrmäys herätti julkisuudessa laajaa keskustelua lainvalmistelun tasosta ja oikeuskanslerin roolista.

Pöystin mukaan hallituksen kaatunut lakiesitys liikkumisrajoituksista ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta oli ”hyvin poikkeuksellinen”.

Pöysti kertoo tiistaina julkaistussa kirjoituksessaan, että hän esitti lain valmistelun yhteydessä useita huomautuksia säädöstyypin valinnasta, vaihtoehtoisten ja kohdennetumpien rajoituskeinojen käyttämisestä sekä välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta.

”Kokonaisarviointini johtopäätös oli kuitenkin, että pyytämieni korjausten jälkeen esitys olisi voinut olla hyväksyttävissä, tarpeen mukaan eduskunnassa korjattuna”, Pöysti kirjoittaa.

Pöysti arvioi tiedotustilaisuudessa, ettei hän ollut tarpeeksi herkkänä sille, että kyseiseen lakiin kirjatut poikkeukset tekivät siitä vaikeasti ymmärrettävän.

”Oikeuskanslerin ei pidä laillisuushuomautuksillaan yrittää estää hallituksen esityksen antamista muuten kuin erittäin painavin oikeudellisin perustein. En voi yhtyä ajatukseen, että oikeuskanslerin olisi pitänyt yrittää valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla estää hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle”, Pöysti sanoo liikkumisrajoituksiin liittyen.

Pöystin mukaan myös esityksen valmistelu poikkesi tavanomaisesta. Esimerkiksi lausuntokierrosta ei järjestetty, mikä Pöystin mukaan useimmiten heikentää esitysten laatua. Pöysti sanoi tiistaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa, että myös avoimempi valmistelu voisi parantaa lakiesitysten laatua.

Pöystin mukaan lainvalmistelu näyttäytyi liikkumisrajoitusten yhteydessä turhankin huonona. ”Se on yleisesti ottaen hyvää, mutta epätasaista.”

Kun Pöysti arvioi asiaa nyt jälkikäteen perustuslakivaliokunnan lausunnon luettuaan, hänen mukaansa esityksen valmistelussa nojauduttiin ehkä liikaa yhteen sääntelymalliin eli liikkumisrajoituksiin. Terveysviranomaisilta tuli Pöystin mukaan hyvin voimakasta näkemystä, että yksittäiset keinot eivät riitä.

”Perustuslakivaliokunnan lausunnon käsitystä siitä, että tartuntojen vähentäminen olisi mahdollista yhtä tehokkaasti ja laajasti muilla keinoilla kuin esityksessä esitettiin, ei ollut oikeuskanslerin käytettävissä valtioneuvoston päätöksenteon valvonnassa, vaikka oikeuskansleri useita kertoja edellytti vaihtoehtoisen, kohdennetumman sääntelyn selvittämistä.”

Pöystin mukaan jatkossa hallituksen olisi olennaista käydä läpi myös vaihtoehtoisia malleja. Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen kävi selväksi, että hallituksen on vastaisuudessa säädeltävä tiettyjä tartunnoille alttiita toimintoja eikä yrittää kattavaa kieltoa, johon sorvataan poikkeuksia.

Pöysti korostaa, että kansleri ei osallistunut lainvalmisteluun eikä sen lähtökohtia koskevaan keskusteluun.

”Oikeuskansleri oli laillisuusvalvojana mukana pääosin vasta valmistelun loppuvaiheissa.”

Liikkumisrajoitukset olivat Pöystin muistion mukaan ensi kertaa hallituksessa esillä 26. tammikuuta, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö sai tehtäväksi täydentää koronakriisin hallinnan hybridistrategiaa uusien uhkaavien virusmuunnosten takia.

Tuolloin viitattiin esimerkkinä useisiin Euroopan maihin, joissa liikkumisrajoituksia on käytetty.

Helmi–maaliskuussa valtioneuvoston kansliassa valmisteltiin Pöystin mukaan ’’pöytälaatikkoon’’ voimakkaampia rajoitustoimia. Oikeuskansleri ei ollut tässä mukana.

Hallituksen neuvotteluissa liikkumisrajoitukset olivat asialistalla 11. maaliskuuta. Tuolloin oikeuskansleri ilmoitti epäilevänsä oikeudellisesti valmiuslain 118. pykälän käyttöä asetuksenantovaltuutena, korosti välttämättömyyttä, oikeasuhtaisuutta ja liikkumisrajoitusten viimesijaisuutta sekä vaati vaihtoehtoisten keinojen selvittämistä.

Liikkumisrajoituksista syntyneen jupakan toinen opetus on se, että Pöysti toivoo vastaisuudessa hallituksen tarvittaessa siirtävän asian käsittelyä myöhemmäksi, jotta riippumattomalle laillisuusvalvonnalle jää riittävästi aikaa.

Lakiesitys liikkumisrajoituksista valmisteltiin poikkeuksellisen nopeasti ja poikkeuksellisessa menettelyssä, Pöysti sanoo. Hänen mukaansa koronapandemian aikana lainvalmistelussa on ollut kova kiire. Pöysti kertoo esimerkin:

”Äärimmillään koronavirusepidemian aikana lain vahvistamista koskeva esittelylista [jossa oli virheitä] jaettiin sunnuntaina kello 16:58 kello 17:00 alkavaan istuntoon.”

Kolmantena opetuksena on se, että nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävää:

”Suomi tarvitsee uudistetun tartuntatauti- ja pandemialainsäädännön, jossa on eri vaarallisuusastetta ja pandemian laajuutta koskevia poikkeustilanteita varten eduskunnan myötävaikutuksella käyttöön otettavat säännökset toimivaltuuksista ja johtamismalleista.”

Oikeuskanslerin perustuslaissa säädettynä velvollisuutena on valvoa ylimpänä laillisuusvalvojana valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatoimien laillisuutta ja valvoa, että tuomioistuimet ja kaikki viranomaiset, virkamiehet ja julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Lisäksi oikeuskanslerin perustuslaissa säädettynä velvollisuutena on kaikessa toiminnassaan valvoa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Hallituksen lakiesityksissä käytäntö on yleensä kaksivaiheinen. Ensin oikeuskansleri kertoo havainnoistaan lakiesityksen lausuntokierroksella ja seuraavaksi tarkastaa lakiesityksen ennen sen antamista eduskunnalle. Jos lausuntokierrosta ei ole lainkaan, kuten liikkumisrajoituksissa, se kaventaa myös oikeuskanslerin mahdollisuutta kertoa näkemyksiään laajemmin.

”Oikeudellinen vastuu hallituksen esityksen sisällöstä on virkamiehellä, joka esittelee esityksen, sekä esityksestä päättävillä valtioneuvoston jäsenillä”, Pöysti kirjoittaa.

Pöystin mukaan hallituksella pitää olla mahdollisuus tehdä myös uusia perustuslain tulkintoja sisältäviä ehdotuksia eduskunnalle.

”Käytännössä jossain rajoissa oikeuskansleri on voinut pyytää asian siirtämistä seuraavaan istuntoon tai lykkäämistä korjauksia varten. Tämä on kuitenkin esittelevän ministerin ja ministeriön harkinnassa”, Pöysti kirjoittaa valvontansa rajoista.

Pöystin mukaan ei ole uutta, että oikeuskansleri osallistuu hallituksen neuvotteluihin.

”Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, tässä ei ole tapahtunut muutoksia. En ole siis laajentanut oikeuskanslerin osallistumista valmisteluun tai hallituksen neuvotteluihin vaan seurannut vanhaa käytäntöä.”

Sen sijaan oikeuskansleri ei osallistu hallitusviisikon eli hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluihin, joiden Pöysti luonnehtii olevan ”tärkein ja korkein valmistelun poliittisen johtamisen ja yhteensovituksen epävirallinen foorumi”.

Poikkeus oli perjantai 19. maaliskuuta, jolloin viisikko kutsui Pöystin paikalle.

”Päätän poikkeuksellisesti osallistua, koska tarkoituksena saamani tiedon mukaan on asiallisesti tehdä linjauksia liikkumisrajoitusten käyttöönotosta. Tilaisuudessa jaetaan pöydälle pykäläluonnos. Luonnos ei ole ollut lausuntokierroksella.”

Oikeuskansleri kertoo tuolloin korostaneensa, ettei vielä ollut käsillä välttämättömyyden, oikeasuhtaisuuden ja viimesijaisuuden vaatimukset täyttäviä perusteluita.

Hän oli kuitenkin kertonut, että liikkumisrajoitukset voisivat tulla kyseeseen, jos muita keinoja ei ole – ja lisäksi mukana pitäisi olla selkeitä epidemian mallinnuksia ja vaihtoehtoisten keinojen käytön selvittämistä. Lisäksi sääntely pitäisi yhdistää arvioituun elämän suojeluun ja sairastavuuden välttämiseen.

Perjantaita seuranneena viikonloppuna Pöysti kertoo käyneensä epävirallista ajatuksenvaihtoa oikeusministeriön virkamiesten kanssa siitä, että sääntely voitaisiin kattavan liikkumiskiellon sijasta rakentaa laille fyysisten lähikontaktien rajoittamiselle.

Lakiesitys valmistui Pöystin jatkohuomautusten jälkeen seuraavalla viikolla. Vaihtoehtoisia sääntelykeinoja arvioitiin siinä Pöystin mukaan edelleen ohuesti ja muitakin puutteita oli, mutta hän kertoo antaneensa paljon painoa ”hyvin painavalle velvoitteelle turvata oikeutta elämään ja terveyteen”.

”Olisin jälkikäteen arvioiden voinut kiinnittää enemmän huomiota rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sekä sääntelyn tarkkarajaisuuteen ja täsmällisyyteen.”

Lue lisää: Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa: ”Käy lähes sääliksi hallitusta”

Perustuslakivaliokuntaan karahtanut lakiesitys olisi mahdollistanut ulkona liikkumisen kieltämisen pahimmilla koronaepidemian alueilla. Siinä oli kuitenkin suuri joukko tulkinnanvaraisuutta aiheuttavia poikkeuksia.

Liikkumisrajoitusten valmistelu oli vahvasti valtioneuvoston kanslian käsissä. Esityksen hyväksyminen aiheutti kitkaa jo hallituspuolueiden välillä. Erityisen kriittisesti siihen suhtauduttiin vihreissä, vasemmistoliitossa ja Rkp:ssä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat