VTV:n tilin­päätöksestä näkyy tarkastus­toiminnan supistuminen – Tarkastus­valiokunnan Alanko-Kahiluoto: ”Emme ole saaneet sellaista lausuntoa kirjallisesti” - Politiikka | HS.fi

VTV:n tilin­päätöksestä näkyy tarkastus­toiminnan supistuminen – Tarkastus­valiokunnan Alanko-Kahiluoto: ”Emme ole saaneet sellaista lausuntoa kirjallisesti”

”Emme ole saaneet sellaista lausuntoa kirjallisesti, että VTV:n tarkastustoiminta olisi romahtanut, eikä sitä osattu lukea rivien välistä”, eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto johtaa eduskunnan tarkastusvaliokuntaa.­

6.4. 15:42 | Päivitetty 6.4. 19:43

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) mukaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) henkilöstön kuulemisista ei ole käynyt ilmi, että varsinainen tilien ja tuloksellisuuden tarkastustoiminta olisi virastossa romahtanut.

”Huoli tarkastustoiminnan mahdollisesta rapautumisesta toiminnan painopisteen siirtyessä on kyllä tuotu esiin, mutta ehtomuotoisena”, Alanko-Kahiluoto viittaa vielä ei-julkiseen lausuntoon, johon myös VTV:n luottamusmies ja johtava tilintarkastaja Pasi Tervasmäki viittasi Iltalehden uutisessa lauantaina.

”Emme ole saaneet sellaista lausuntoa kirjallisesti, että tarkastustoiminta olisi romahtanut, eikä sitä osattu lukea rivien välistä”, Alanko-Kahiluoto sanoo HS:lle.

Eikö tarkastusvaliokunta ole itse VTV:n vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä pannut merkille, että tarkastustoiminta on supistunut?

”Tarkastusvaliokunta työskentelee eduskunnan tilintarkastajien kertomusten pohjalta, ja ne ovat aina olleet niin sanotusti puhtaita. VTV:n vuotta 2020 koskeva kertomus ei vielä edes ole tullut valiokuntaan”, Alanko-Kahiluoto vastaa.

”Erityisteemat, joita on käsitelty mietinnössä, ovat tulleet esiin asiantuntijakuulemisissa”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Helmikuulle 2021 päivätystä VTV:n vuoden 2020 tilinpäätöksestä käy ilmi, että tarkastus- ja valvontatoimintaan käytettiin viime vuonna 40 henkilötyövuotta, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli ollut 48 henkilötyövuotta. Sen sijaan tukitoimintojen henkilötyövuosiluku oli noussut 34:stä 42:een.

Perjantaina Iltalehti kertoi, että pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin aikana VTV:n varsinaista tarkastustoimintaa on vähennetty tuntuvasti ja myös peitelty tarkastustulosten epäkohtia. Toiminnassa painoa on siirtynyt viestintään, kansainvälisyyteen, ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen.

Myös Ilta-Sanomat kirjoitti perjantaina VTV:n valvonta- ja tarkastustoiminnan supistumisesta.

Yli-Viikari ei ole kommentoinut medialle VTV:n ympärillä käytävää keskustelua tai itseensä kohdistuvia rahankäyttösyytöksiä. Tiistaina iltapäivästä Yli-Viikari julkaisi kuitenkin kirjoituksen VTV:n blogissa.

Kirjoituksessa Yli-Viikari puolustaa VTV:n toiminnan uudistamista. Uudistukset ovat olleet Yli-Viikarin mielestä tarpeellisia, koska myös valtion talous- ja tiedonhallinnassa on tapahtunut muutoksia muun muassa digitalisaation seurauksena.

”Tarkastukseen käytetyt työtunnit eivät yksinään kerro työn vaikuttavuudesta. Tarkastajan tuottama lisäarvo on tämän kyvyssä kulkea hallinnon rinnalla ja tukea hallintoa uudistumisessa ja toiminnan kehittämisessä alati muuttuvassa tilanteessa”, Yli-Viikari toteaa ja viittaa tarkastustoiminnan vähenemiseen.

Yli-Viikarin mukaan vuorovaikutus toimijoiden välillä on olennaista tarkastustyölle.

Puoli tuntia ennen blogikirjoituksen julkaisua VTV julkaisi sivuillaan tiedotteen otsikolla ”Tarkastusten laadunvalvonta ei ole sensuuria”. Iltalehden perjantaisessa uutisessa viraston johtoa syytettiin tarkastusraporttien sensuroimisesta muuttamalla niiden sisältöä tarkastuksen kohteita eli poliitikkoja tai virkamiehiä paremmin miellyttäviksi.

Tiedotteessa kerrotaan yksityiskohtaisesti tarkastusten laadunvalvonnan toteuttamisesta, jolla VTV selittää raporttien muokkaamista.

Alanko-Kahiluoto totesi HS:n haastattelussa perjantaina, ettei VTV:n varsinaisen tarkastustoiminnan tuntuva vähentyminen ole tullut esiin viraston toimintaraporteissa tai henkilöstön kuulemisissa.

Sen sijaan viraston huono työilmapiiri ja organisaatiouudistus olivat käyneet kuulemisissa ilmi. Ne ovat olleet tarkastusvaliokunnan seurannassa Alanko-Kahiluodon mukaan jo viime vaalikaudella.

Alanko-Kahiluoto kertoo pääsiäisen ajan tarkistaneensa asiakirjoista ja valiokuntaneuvoksilta, mitä henkilöstön kuulemisissa on puhuttu viraston töiden painopisteiden muutoksista.

”Voihan olla, ettei valiokunnan puheenjohtaja aina kokouksen aikana huomioi riittävän tarkasti lausuntojen rivien välejä, kun pitää keskittyä moneen asiaan, kuten jakamaan puheenvuoroja”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Meillä kuitenkin valiokuntaneuvokset tekevät muistiinpanoja asiantuntijalausunnoista, ja ne voidaan hyvin tarkistaa. Myös valiokunnan mietinnöt ovat yksimielisiä, eikä niissä tai keskusteluissa ole tullut esille tarkastustoiminnan vähentymistä”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Luottamusmies Tervasmäki kertoi Iltalehdessä nostaneensa tarkastustoiminnan vähenemisen esiin kahdesti ollessaan valiokunnan kuultavana henkilöstöjärjestö Eduskunnan akavalaiset ry:n hallituksen puheenjohtajan tai luottamusmiehen roolissa.

Tervasmäki mainitsi kuulemiset vuodelta 2019 ja tämän vuoden helmikuulta, kun tarkastusvaliokunta alkoi selvittää VTV:n tilannetta. Vuonna 2019 henkilöstö oli kokenut epävarmuutta uudesta organisaatiosta.

”Minulle jäi se kuva, että tuolloin oli liian varhaista arvioida, miten sisäinen organisaatiouudistus ja työnkuvien muutokset vaikuttavat työhön. Tämän henkilöstöjärjestö itse toi esille”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Tarkistin syksyn 2019 lausunnon, ja siinä huoli oli ilmaistu yleisellä tasolla, enkä löytänyt siitä viitettä, että ydintehtävien eli tarkastustoiminnan hoito olisi romahtanut”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Jos meille olisi tuotu esiin tieto tarkastustoiminnan romahtamisesta, emmekä olisi siihen kiinnittäneet huomiota, olisin tosi pahoillani”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Tämän vuoden helmikuussa annetussa luottamusmiehen lausunnossa sanottiin, että jos VTV:n toiminnan painopisteitä suunnataan voimakkaasti pois taloudenhoidon laillisuuskysymyksistä, se voi rapauttaa tarkastusviraston omaa hyvään hallintoon tukeutuvaa toimintakulttuuria.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on koolla seuraavan kerran keskiviikkona. Kokous pidetään paikan päällä, koska käsiteltävinä on myös salassa pidettäviksi toivottuja asiantuntijalausuntoja VTV:stä. Mietintö saattaa valmistua ensi viikolla.

Tarkastusvaliokunta käynnisti 10. helmikuuta selvityksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä hyvän hallinnon periaatteiden ja asiaa koskevien säännösten noudattamista Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoidossa.

Valiokunta on kuullut asiantuntijoita eduskunnan hallinnosta, sisäisestä tarkastuksesta ja tilintarkastuksesta, valtiovarain controller-toiminnosta, valtiovarainministeriöstä ja Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Lisäksi valiokunta on pyytänyt tarkastusvirastolta kirjallisen asiantuntijalausunnon, joka sisältää kuvauksen riskienhallinnasta ja VTV:n sisäisen valvonnan järjestämisestä taloushallinnossa.

Eduskunnan tilintarkastajat ovat käynnistäneet erityistilintarkastuksen, joka kohdistuu Valtiontalouden tarkastusviraston ylimmän johdon edustus-, matka- ja hankintakuluihin vuodesta 2020 lähtien.

Tilintarkastuksen toteuttaa ulkopuolinen julkishallinnon tilintarkastustyöhön erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Työn on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä.

Lauantaina eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen sanoi HS:n haastattelussa, että hän keskustelee heti pääsiäisen jälkeen virastoon liittyvistä uusimmista tiedoista eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kanssa.

Vehviläisen avustajien mukaan puhemies tapasikin tiistaina tarkastusvaliokunnan johtoa VTV-asiassa. Kyseessä oli taustakeskustelu, jonka sisältöä ei kommentoida.

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti pääsiäisen alusviikolla aloittaa prosessin VTV:n pääjohtaja Yli-Viikarin pidättämiseksi virasta keskusrikospoliisin käynnissä olevan esitutkinnan ajaksi.

Kansliatoimikunta on koolla seuraavan kerran torstaina 8. huhtikuuta. Pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille on varattu tilaisuus antaa kokoukseen perusteltu kirjallinen vastineensa ja tulla kuultavaksi kokoukseen.

Kansliatoimikunta voi päättää pääjohtajan viralta pidättämisestä keskusrikospoliisin esitutkinnan ajaksi 8. huhtikuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat