Koronavirus­epidemian helpottuminen on hyvä uutinen, mutta suhteellisen normaalia kesää odottaville se luo myös uhka­kuvia - Politiikka | HS.fi

Koronavirus­epidemian helpottuminen on hyvä uutinen, mutta suhteellisen normaalia kesää odottaville se luo myös uhka­kuvia

Kohentunut koronatilanne vaikeuttaa entisestään hallituksen mahdollisuuksia saada läpi eduskunnasta uusi rajoituksia, joille voi tulla vielä tarve loppukeväästä.

Kauppakeskus Triplan ravintolakerroksessa on hiljaista.­

7.4. 2:00 | Päivitetty 7.4. 8:18

Koronaviruksen leviäminen näyttää hidastuneen tai jopa pysähtyneen Suomessa.

Ainakin hetkeksi.

Se on kaikille hyvä uutinen, mutta suhteellisen normaalia kesää odottaville se luo myös uhkakuvia, jotka toivottavasti eivät toteudu.

Toista kuukautta voimassa olleet kovemmat rajoitukset tapauksessa alkaneet tepsiä. Ravintoloiden ovet ovat edelleen kiinni pahimmilla alueilla. Nuoret ovat olleet laajasti etäopetuksesta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää etäopetukseen siirtymistä ”hyvin merkittävänä” toimenpiteenä.

”Se on todennäköisesti ollut ratkaisevaa ja vaikuttanut siihen, että tartunnat ovat vähentyneet”, Lehtonen sanoi HS:n haastattelussa 4. huhtikuuta.

Nyt kouluja ollaan avaamassa.

Hallituksessa mietitään parhaillaan uusia toimia, joita voitaisiin ottaa käyttöön, mikäli koronavirustilanne pahenee.

Harkinnassa on muun muassa kokoontumisten tiukempi rajoittaminen ja yksityisten kokoontumistilojen sulkemiset.

Näiden toimien keskeinen päämäärä on sama kuin perustuslakivaliokunnan tyrmäämien liikkumisrajoituksien: pelastaa kesä, jos tilanne äityy todella pahaksi.

Mitä matalammilla tartuntaluvuilla kesä alkaa, sitä todennäköisemmin lämpimien ilmojen tuoma kausivaihtelu ja rokotteet kykenevät turvaamaan yhtä normaalin kesän kuin viime kesä oli.

 On täysin mahdollista, ettei hallitus saa eduskunnasta enää edes jatkoa nykyisille rajoitustoimille.

Tilanteen paraneminen voi johtaa samaan kuin monissa maissa Euroopassa: viranomaiset, kunnat ja hallitus alkavat purkaa rajoituksia liian aikaisin, jonka jälkeen viruksen kuriin saattaminen uudelleen on erittäin vaikeaa.

Kukaan ei halua enää pahentaa uudelleen koronakriisiä, mutta houkutus rajoitusten vähentämiseen on luonnollisesti suuri. Edessä olevat kuntavaalit eivät yhtään vähennä intoa.

On myös täysin mahdollista, ettei hallitus saa eduskunnasta enää edes jatkoa nykyisille rajoitustoimille saati käyttöönsä tarpeen tullen käyttöön otettavia uusia keinoja, vaikka terveysviranomaiset niitä kannattaisivat.

Tärkein voimassa olevista rajoituksista on ravintolasulku, jonka tehoa terveysviranomaiset ovat pitäneet keskeisenä.

Se on voimassa 18. huhtikuuta saakka.

Hallitus ei ole vielä päättänyt, jatkaako se ravintoloiden täyssulkua jälleen, vaikka sulun piti olla voimassa jo nyt toista kertaa vain kolme viikkoa.

Täyssulku on mahdollinen vain niin kauan kuin Suomessa on poikkeusolot. Toistaiseksi hallituksessa ei ole tiettävästi vielä neuvoteltu poikkeusolojen lopettamisesta.

Hallituksessa on kaavailtu, että täyssulun jälkeen ravintoloiden toimintaa rajoitetaan eduskunnassa käsittelyssä olevalla lailla.

Jos eduskunta hyväksyy uuden lain, se lopettaisi alkoholin myynnin pahimmilla korona-alueilla kello 17.

 Euroopan maista on lukuisia esimerkkejä, kuinka vähäisetkin rajoitusten keventämiset ovat saaneet tartunnat nopeasti kasvuun.

Vaikka lounasravintoloiden ja baarien osittainen aukaisu ei välttämättä lisää tartuntoja paljon, päätös ei ole helppo: se olisi myös viesti, ettei tilanne ole enää kriittinen.

Mikäli median tarkasti seuraamat Kallion Vaasankadun baarit täyttyvät aamutuimaan kaljanjuojista, voi kuvitella, että kansalaiset alkavat pitää omia tapaamisiaan ja laajojakin juhlia yhtä lailla vaarattomina.

Kesän kannalta rajoituksia ratkaisevampaa lopulta on, kuinka paljon tai vähän ihmiset tapaavat toisiaan huhti- ja toukokuussa.

Ravintoloille jatkuva epävarmuus on kärsimystä.

Silti voi käydä niin, että juuri aukaistut ovet jälleen suljetaan, jos sairaalat alkavat taas täyttyä potilaista toukokuussa.

Ravintoloiden sulkeminen uudelleen kestää jälleen vähintään viikon ellei kaksi.

Euroopan maista on lukuisia esimerkkejä, kuinka vähäisetkin rajoitusten keventämiset ovat saaneet tartunnat nopeasti kasvuun.

Tällä hetkellä Suomessa on enemmän rajoituksia kuin kertaakaan koko koronakriisin aikana, mutta ilmaantuvuusluku on edelleen varsin lähellä ennätystä.

Eurooppalaisten esimerkkien mukaan Suomi saattaa olla toukokuussa tilanteessa, jossa sekä koulut että baarit auki, vaikka koronatilanne on hälyttävästi jälleen pahenemassa.

Myöskään eritoten kokoomuksen ja vihreiden ajaman maskipakon läpimeno eduskunnassa ei ole läpihuutojuttu, koska tämänkin lain välttämättömyys pitää perustella tarkkaan.

Missään ei ole tiettävästi tutkimusta, joka kertoisi eduskunnalle aukottomasti, paljonko tartuntaluvut laskevat, jos maskien käyttö lisääntyy nykyisistä jo korkeista luvuista vaikkapa 10 prosenttia.

Hallitus voi lisätä koronavirusta kellistäviä keinoja vaikkapa tartuntatauti- ja kokoontumislakeihin.

Sekään ei varmaa, onko eduskunta valmis antamaan uusia keinoja viranomaisille, jos lakia perustellaan luvuilla, jotka ovat nyt laskussa.

 Varmoja lupauksia on vaikea antaa, koska kukaan ei tiedä, millainen virustilanne tarkalleen on edes touko- tai kesäkuussa.

Hallituksen on määrä julkaista tällä viikolla suunnitelma, milloin ja millä perusteilla rajoituksia aletaan vähentämään.

HS:n tietojen mukaan pääministeri Sanna Marin (sd) on halunnut suunnitelmaan mahdollisimman tarkkoja päivämääriä, mutta osa virkakunnasta ja avustajista on toppuutellut.

Varmoja lupauksia on vaikea antaa, koska kukaan ei tiedä, millainen virustilanne tarkalleen on edes touko- tai kesäkuussa.

Mikäli kerrottu päivämäärä ei toteudu, hallitusta syytetään yrittäjien harhauttamisesta ja toiveiden romuttamisesta.

Jos päivämääriä suunnitelmassa ei ole, hallitus saa ryöpytyksen, ettei se toimi kuten Tanskan hallitus, joka luo ihmisille toivoa tarkoilla päivämäärillä.

Poliittinen paine päivämäärien julkaisemiselle on kova, ja aikarajoja on tulossa ainakin kuukausitasolla. Aikarajoille asetetaan ehtoja. Näistä keskeisimpiä ovat ajankohdan rokotustilanne sekä viruksen ilmaantuvuus.

Joka tapauksessa kesän tai syksyn päivämäärien asettaminen on sitä riskialttiimpaa, mitä vähemmän hallituksella on keinoja rajoittaa viruksen leviämistä, jos se pahenee jälleen huhtikuun lopussa tai toukokuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat