Eduskunnassa yllätyttiin VTV:tä koskevista paljastuksista, vaikka osa kansan­edustajista on käsitellyt raportit kaksi kertaa - Politiikka | HS.fi

Eduskunnassa yllätyttiin VTV:tä koskevista paljastuksista, vaikka osa kansan­edustajista on käsitellyt raportit kaksi kertaa

Tarkastusvirasto kertoo ennakolta kansanedustajille raporteistaan. VTV:n pääjohtajan yläpuolella ei ole mitään organisaatiota, joka varsinaisesti päättäisi isoista muutoksista.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) on eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, Päivi Räsänen (kd), Katja Hänninen (vas) ja Esko Kiviranta sen jäseniä. He kuuluvat myös Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukuntaan.­

7.4. 13:09 | Päivitetty 7.4. 14:41

Tietoa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) toiminnasta on virrannut eduskuntaan monta eri reittiä. Tästä huolimatta esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) on ollut julkisuudessa yllättynyt VTV:tä koskevista paljastuksista.

Tarkastusviraston yleinen parlamentaarinen valvonta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tehtävä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on saanut tietoa VTV:n toiminnasta epävirallisten ja virallisten tapaamisten kautta. Viraston vaikuttavuusjohtaja Matti Okko kertoo, että VTV:n johto ja tarkastusvaliokunnan sihteeristö ovat tavanneet noin kerran puolessa vuodessa.

VTV:n vaikuttavuusjohtajat johtavat itse tarkastustoimintaa ja valvontatoimintaa.

”Erityisesti kerromme, mitä tarkastuskertomuksia ja valvonnan raportteja VTV:ltä on tulossa ulos. Kun valiokunnalla on ennakollinen tieto, niin he voivat päättää valiokunnan käsittelyyn otettavista asioista”, vaikuttavuusjohtaja Okko kertoo.

Tapaamisissa ovat olleet VTV:n johtoon kuuluvat neljä vaikuttavuusjohtajaa ja toisinaan myös pääjohtaja Tytti Yli-Viikari. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan sihteeristö taas tarkoittaa käytännössä kahta valiokuntaneuvosta, jotka huolehtivat muun muassa valiokunnan lausuntojen ja mietintöjen valmistelusta.

Viralliset tapaamiset ovat tarkoittaneet muun muassa sitä, että lähellä vuosikertomuksen julkistamisajankohtaa VTV on avannut vuosikertomuksen sisältöä tarkastusvaliokunnan jäsenille.

”Pääteemat ja pääasiat eli tärkeimmät vuosikertomuksen tarkastushavainnot on tuotu tällöin esiin. Tarkoitus on ollut nostaa eduskunnan näkökulmasta tärkeimmät havainnot”, Okko kertoo.

VTV on keskellä poikkeuksellista skandaalia, joka alkoi Ylen uutisoitua Yli-Viikarin laajoista työmatkoista. Myöhemmin Ilta-Sanomat kertoi Yli-Viikarin hankkineen kauneuspalveluja valtion piikkiin lähes 5 000 eurolla.

Lisäksi keskusrikospoliisi tutkii tapausta, jossa VTV:n virkamiehelle on maksettu palkkaa sillä ehdolla, ettei hän tee töitä. Epäilynä on Yli-Viikarin lisäksi lakiasiainjohtaja Mikko Koiranen.

Kierrokset kovenivat entisestään, kun Iltalehti ja Ilta-Sanomat kertoivat perjantaina, että Yli-Viikarin kaudella VTV:n varsinainen tarkastus- ja valvontatoiminta ovat surkastuneet. Iltalehden mukaan tarkastustoimintaa on myös muokattu systemaattisesti tarkastuskohteille mieluisammaksi.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tehtävä on valvoa eduskunnan taloudenhoitoa eduskunnan puolesta.

Valiokunta tekee parlamentaarista valvontatoimintaa, jossa se käyttää hyödykseen VTV:tä. Virasto on siis eräänlainen eduskunnan tarkastusvaliokunnan työkalu.

VTV:tä puolestaan valvoo parlamentaarisesti eduskunta. Eduskunnasta yhteyttä virastoon pitää tarkastusvaliokunnan lisäksi Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunta.

Neuvottelukunta on kirjattu lakiin valtiontalouden tarkastusvirastosta. Lain mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa seurata tarkastustoiminnan suuntautumista, tuloksellisuutta ja palvelukykyä eri yhteistyötahojen näkökulmasta.

Varsinkin VTV:n tarkastussuunnitelmista tulee tietoa eduskunnalle neuvottelukunnan kautta.

Neuvottelukuntaan kuuluu 20 jäsentä, joista kahdeksan on kansanedustajia. Toimikaudella 2019–2021 neuvottelukunnan puheenjohtajana on työskennellyt kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok), joka on myös eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja.

”Neuvottelukunta kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa. Muun muassa VTV:n tarkastussuunnitelma ja tilinpäätös käydään läpi siellä”, johtaja Okko kertoo.

Tilinpäätös on juuri se asiakirja, josta näkyvät viime päivinä keskustelua nostattaneet tunnusluvut.

Helmikuulle 2021 päivätystä VTV:n vuoden 2020 tilinpäätöksestä käy ilmi, että tarkastus- ja valvontatoimintaan käytettiin viime vuonna 40 henkilötyövuotta, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli ollut 48 henkilötyövuotta. Sen sijaan tukitoimintojen henkilötyövuosiluku oli kasvanut 34:stä 42:een.

Lue lisää: ”Työaikamme kohdentuu nyt ihan muualle kuin tarkastustoimintaan” – HS:n haastattelemat VTV:läiset kertovat, miten viraston toiminta on muuttunut

Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätös käsitellään myös eduskunnan tarkastusvaliokunnassa. Tarkastusvaliokunnassa sekä neuvottelukunnassa istuvat kansanedustajat ovat siis saaneet tiedokseen keskeiset VTV:n asiakirjat kahteen kertaan.

He ovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) sekä jäsenet Päivi Räsänen (kd), Katja Hänninen (vas) ja Esko Kiviranta (kesk). Neuvottelukuntaan kuuluu myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan varsinainen sihteeri eli valiokuntaneuvos Noora Grönholm.

Käytännössä tarkastusvaliokunta pyytää VTV:n väkeä kuultavaksi kokouksiinsa.

”Meidän väki on ollut eduskunnan tarkastusvaliokunnassa esittelemässä vuosikertomusta ja tilinpäätöstä, josta nämä henkilötyövuosilukujen muutokset tulivat ilmi vuosia sitten”, Okko sanoo.

Tarkastussuunnitelmansa VTV lähettää sen valmistuttua tiedoksi suoraan eduskuntaan kansliatoimikunnalle ennen vuodenvaihdetta. Toimikuntaan kuuluvat eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk), varapuhemiehet Tarja Filatov (sd) ja Juho Eerola (ps) sekä kansanedustajat Arja Juvonen (ps), Eeva Kalli (kesk), Jukka Kopra (kok) ja Antti Lindtman (sd).

”Tarkastussuunnitelma on samalla meidän toiminta- ja taloussuunnitelmamme, ja se lähetetään aina välittömästi eduskunnan kansliatoimikunnalle ja julkaistaan toimintavuoden alussa”, Okko kertoo.

Viime päivinä keskustelua herättänyt VTV:n uusi strategia pantiin liikkeelle vuonna 2017 ja julkaistiin vuonna 2018. Asian pani liikkeelle silloinen johtoryhmä eli pääjohtaja Tytti Yli-Viikari, kaksi ylijohtajaa ja hallintojohtaja.

”Käytännössä pääjohtaja Yli-Viikari oli liikkeelle paneva voima”, Okko kertoo.

Toinen ylijohtajista jäi toiminnan uudistuksen yhteydessä eläkkeelle, ja toinen ylijohtaja Marko Männikkö on virkavapaalla EU:n komissiossa. Silloinen hallintojohtaja Mikko Koiranen on nykyään johdon neuvonantaja oikeudellisissa asioissa.

Itse virastolla ja sen pääjohtajalla on hyvin itsenäinen asema ja valta päättää toiminnastaan. Pääjohtajan yläpuolella ei ole mitään organisaatiota, joka lopulta päättäisi isoista muutoksista.

”Tämä johtamismallin ja organisaation uudistus toteutettiin nopeasti. En silti usko, että tarkastusvaliokunta ja neuvottelukunta ovat voineet jäädä pimentoon johtamisen ja organisaatiomallin muutoksesta”, vaikuttavuusjohtaja Okko sanoo.

Juuri johtamisen ja organisaatiomallin muutokset ovat näkyneet nyt puheena olevissa luvuissa.

”Siirryimme projektiorganisaatioon, jossa tarkastuslajit, kuten tilintarkastus ja tuloksellisuustarkastus, eivät enää ole omia yksiköitään. Tämä uusi malli on aiheuttanut alkuvaiheessa kitkaa toiminnassa.”

Okko sanoo, että uudesta VTV:n organisaatiomallista tehdään arvio sisäisesti.

”Tämä arvio on lähdössä liikkeelle pian ja valmistuu tänä vuonna.”

Tarkastusvirasto on eduskunnan työkalu

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tehtävä on valvoa eduskunnan taloudenhoitoa eduskunnan puolesta.

Valiokunta tekee parlamentaarista valvontatoimintaa, jossa se käyttää hyödykseen Valtiontalouden tarkastusvirastoa (VTV).

Valtiontalouden tarkastusvirasto on siis eräänlainen eduskunnan tarkastusvaliokunnan työkalu. Päätökset tarkastuksen kohteista virasto tekee kuitenkin itsenäisesti.

Tarkastusvirasto esimerkiksi antaa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle kaikki tekemänsä tarkastukset tiedoksi. Samoin valiokunta saa VTV:n kertomukset.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta voi valvoa myös VTV:n taloudenhoitoa. Tarkastusviraston yleinen parlamentaarinen valvonta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tehtävä.

VTV:tä koskevan lain mukaan pääjohtaja päättää itsenäisesti viraston asioista.

Tärkeitäkään asiakirjoja ei tarvitse hyväksyttää missään, mutta tietoa pitää antaa esimerkiksi kansanedustajille.

Tällaisia pääjohtajan alla olevia asiakirjoja ovat muun muassa strategia ja tarkastussuunnitelma.

Tarkastussuunnitelma on lakisääteinen suunnitelma, johon VTV:n tarkastusten pitää perustua.

Pääjohtaja voi hakea tarkastussuunnitelmaan palautetta parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta sitä ei hyväksytetä missään ulkopuolisessa elimessä.

Strategia taas on vapaamuotoinen, esimerkiksi johtamiseen liittyvä asiakirja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat