VTV muuttui ”toiminta­kyvyttömäksi”, sanoo ylitarkastaja – Eduskunta käsittelee tänään pääjohtaja Yli-Viikarin virasta pidättämistä, näin henkilöstö kokee tilanteen - Politiikka | HS.fi

VTV muuttui ”toiminta­kyvyttömäksi”, sanoo ylitarkastaja – Eduskunta käsittelee tänään pääjohtaja Yli-Viikarin virasta pidättämistä, näin henkilöstö kokee tilanteen

Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari halusi muutosta, mutta työntekijöille ei ole selvinnyt, miksi vanha toimintamalli ei kelvannut. HS kysyi VTV:ssä työskenteleviltä, miten esiin nousseita ongelmia pitäisi ratkaista ja luottamus virastoon palauttaa.

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n toimitilat ovat Helsingin Ruoholahdessa.­

8.4. 2:00 | Päivitetty 8.4. 6:28

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n henkilökunnan edustajat sanovat, että viraston pitäisi nostaa tarkastus ja valvonta jälleen toimintansa keskipisteeksi.

”Lisäksi johtamiseen pitää saada selkeyttä”, sanoo VTV:n henkilöstöjärjestön puheenjohtaja, johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.

Vuorisen mukaan tarkastus ja valvonta ovat pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kaudella pudonneet keskiöstä.

Samaa toivoi VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkinen, joka julkaisi VTV:n tilanteesta tiistaina pitkän viestiketjun Twitterissä.

”Tietenkin viestintä ja verkostoituminen on tärkeää, mutta ihan hyvällä syyllä voi arvioida myös, onko ydintoiminnan väheneminen ollut jo liian voimakasta. Ydintoiminnan väheneminen vaikuttaa kielteisesti myös viestintään, koska viestintä pohjautuu lopulta tarkastuksen ja valvonnan havaintoihin”, Perkinen sanoo HS:lle.

Eduskunnan kansliatoimikunta keskustelee tänään torstaina Yli-Viikarin virasta pidättämisestä.

Tytti Yli-Viikari­

Kyse on erittäin poikkeuk­sellisesta tapauksesta, jonka syynä ovat useat Yli-Viikariin liittyvät kohut ja väärin­käytös­epäilyt. Lisäksi Yli-Viikarin kaudella tarkastus­toiminta on supistunut ja Iltalehden mukaan sitä on muokattu systemaattisesti tarkastus­kohteille mieluisammaksi.

HS kysyi VTV:ssä työskenteleviltä, miten esiin nousseita ongelmia pitäisi ratkaista ja luottamus virastoon palauttaa.

Henkilöstön murheena on kaksi vuotta sitten tehty organisaatiouudistus, jossa virasto siirtyi linjaorganisaatiosta matriisiorganisaatioon ja toiminta muuttui rivityöntekijöiden näkökulmasta sekavammaksi.

VTV:n luottamusmiehen Pasi Tervasmäen mielestä myös pääjohtajan valta kasvoi, kun organisaatiota muutettiin.

”Uudessa organisaatiossa on erilaisia foorumeita, mutta enää ei ole varsinaista johtoryhmää, jonka aiemmin muodostivat pääjohtaja ja ylijohtajat”, Tervasmäki sanoo.

Matriisiorganisaatio tarkoittaa sitä, että VTV on jakautunut neljään ”vaikuttavuusalueeseen” ja toisaalta neljään ”oppimiskeskukseen”. Työntekijä, esimerkiksi yksittäinen tuloksellisuustarkastaja, on eräänlaisessa kahden esimiehen loukussa.

”Oppimiskeskuksen vetäjä on henkilöesimieheni, mutta tekemieni tarkastusten niin sanottu omistaja on ihan eri henkilö”, kuvaa ylitarkastaja Katri Lammi VTV:ltä.

Tarkastuksen omistaja tarkoittaa VTV:llä esimerkiksi yksittäisen tuloksellisuustarkastusprojektin johtajaa, joka vastaa hankkeen etenemisestä. VTV:n 150-jäseninen henkilökunta tekee vuosittain noin 70 tilintarkastusta, noin 15 tuloksellisuustarkastusta ja kahdesta kolmeen laillisuus- ja finanssipoliittista tarkastusta.

Pääjohtaja hyväksyy tarkastussuunnitelman. VTV on niin sanottu päällikkövirasto, jossa viraston päällikkö eli tässä tapauksessa Yli-Viikari vastaa toiminnasta.

VTV on valtiontalouden rahankäyttöä valvova ylin elin. Sen tehtävä on tarkastaa taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta muun muassa valtion viranomaisissa, liikelaitoksissa ja rahastoissa.

Henkilökunnan mielestä viraston energiaa on suuntautunut liikaa muualle kuin näihin valvonta- ja tarkastustehtäviin, joihin käytetty aika on henkilötyövuosina mitattuna laskenut. Tämä käy ilmi VTV:n vuoden 2020 tilinpäätöksestä.

”Organisaatiota on ollut hankala saada toimimaan niin, että tarkastukset ja projektit pyörivät hyvin. Se hakee muotoaan vielä kovasti, ja vastuut ovat epäselvät”, Lammi sanoo.

Sami Vuorisen mukaan työntekijät voivat viraston sisäisillä työmarkkinoilla ilmoittaa kiinnostuksensa käynnistymässä olevaan projektiin.

”Esimiestyö on aika etäällä, sillä oppimiskeskukset ovat noin neljänkymmenen hengen ryhmiä. Niiden hallinnollinen esimies hoitaa työajan seurannan, kehityskeskustelut ja suoritusarvioinnit”, Vuorinen sanoo.

Lammin mukaan organisaatiomuutos tehtiin siksi, että Yli-Viikarin missiona oli muuttaa kaikki. Lammille on jäänyt epäselväksi, miksi muutos piti tehdä, koska hänen mielestään virasto toteutti aiemmin juuri sitä tehtävää, joka sille oli perustuslaissa ja tarkastusvirastosta annetussa laissa määrätty.

”Vanha organisaatio oli selkeä. Minulla oli yksi esimies ja tarkastin tiettyä hallinnonalaa, kun nyt tarkastus on poikkileikkaavaa. Koen olevani sisäministeriön tarkastaja, mutta tällä hetkellä tarkastan moniohjattuja organisaatioita ja organisaatiofuusioita.”

Lammi lisää, että myös aiemmin tarkastajilla oli rotaatio: tarkastuksen kohde vaihtui säännöllisesti, jotta kukaan ei olisi vuosien ajan tarkastanut samaa hallinnonalaa.

Sami Vuorisen mukaan VTV:ssä puhutaan ”pelolla johtamisesta”. Vuorisen mukaan tämä on näkynyt esimerkiksi niin, että Yli-Viikarin pääjohtajakaudella kymmenkunta työntekijää on siirretty toisiin tehtäviin. Vuorinen luonnehtii viraston työntekijöitä ”kritiikin ammattilaisiksi”, jotka ovat kokeneet tehtävien muutoksen vaientamiseksi.

”Viesti on tullut selväksi, että olet samaa mieltä tai sitten teet jotain muuta”, Vuorinen sanoo.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on viime vuosina mietinnöissään kiinnittänyt toistuvasti huomiota VTV:n työhyvinvointiin ja henkilöstökyselyissä esiin nousseisiin epäkohtiin.

Esimerkiksi toissavuotisessa mietinnössään valiokunta arvioi tämän johtuvan viraston uudistuksiin liittyvästä epävarmuudesta ja toimintatapojen muutoksista ja kehotti VTV:tä huomioimaan henkilöstön uudistusten seurannassa.

Pääluottamusmies Tervasmäen mukaan työhyvinvointi ei ollut huippuluokkaa myöskään Yli-Viikarin edeltäjän Tuomas Pöystin kaudella.

Katri Lammi sanoo suoraan toivovansa, että Yli-Viikari lähtisi.

”Tämä tilanne tekee VTV:n aika toimintakyvyttömäksi, kun meillä ei ole toimivaa johtoa nyt”, Lammi sanoo.

Lassi Perkisen mukaan sellainen tilanne olisi hankala, että VTV jäisi pitemmäksi aikaa virkaatekevän pääjohtajan johtoon, jos samaan aikaan nykyisen pääjohtajan Yli-Viikarin linjauksiin ja toimintatapoihin haluttaisiin tehdä muutoksia.

Lassi Perkisen mukaan muita valvovan viraston pitäisi pystyä toimimaan esimerkillisesti kaikessa ja olla jatkossa tarkempi muun muassa varojen käytössään.

”Onhan meidän toiminnassa havaittu asioita, jotka eivät ole esimerkillisiä. Esimerkiksi matkustaminen kuuluu pääjohtajan toimenkuvaan, mutta nyt se on ollut määrältään niin suurta, ettei se näytä asianmukaiselta.”

Pasi Tervasmäen mielestä uudella pääjohtajalla tulee olemaan melkoinen työsarka. Myös VTV:n valvontaa pitäisi hänen mielestään pohtia uudestaan.

”Kyllä tämä vaatii rakenteellisia muutoksia. Vaikka virasto on riippumaton ja itsenäinen, niin nyt riippumattomuus on johtanut ei-toivottuun tilanteeseen. Jonkinlaista valvontaa pitäisi lisätä ja varmistaa, että jos toiminta on suuntautumassa pois lakisääteisestä tehtävästä, tarkastusvaliokunnalla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa.”

VTV-skandaali alkoi Ylen uutisoitua Yli-Viikarin laajoista työmatkoista. Myöhemmin Ilta-Sanomat kertoi Yli-Viikarin hankkineen kauneuspalveluja valtion piikkiin lähes 5 000 eurolla.

Lisäksi keskusrikospoliisi tutkii tapausta, jossa VTV:n virkamiehelle on maksettu palkkaa sillä ehdolla, ettei hän tee töitä. Epäilynä on Yli-Viikarin lisäksi lakiasiainjohtaja Mikko Koiranen.

Kierrokset kovenivat entisestään, kun Iltalehti ja Ilta-Sanomat kertoivat perjantaina, että Yli-Viikarin kaudella VTV:n varsinainen tarkastus- ja valvontatoiminta ovat surkastuneet. Iltalehden mukaan tarkastustoimintaa on myös muokattu systemaattisesti tarkastuskohteille mieluisammaksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat