Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylin johto sensuroi kriittistä raporttia valtion it-hankinnoista, sanoo viraston tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi. Kalijärvi viittaa vuonna 2018 tehtyyn tarkastukseen, joka käsitteli keskitettyjä ICT-hankintoja.
Kalijärvi sanoo, että vielä raportin julkaisupäivänä VTV:n ylijohtaja Marko Männikkö oli muuttanut useita kohtia tarkastusraportista.
Kohdat koskivat yhteishankintayhtiö Hanselin ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimintaa. Hansel on valtiovarainministeriön osittain omistaman hankintayhtiö, Valtori puolestaan valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka tuottaa valtiolle it-palveluita.
Tarkastajien tekstistä oli pehmennetty useita kohtia. Ylijohtaja Männikkö oli viime hetkellä poistanut muun muassa kohdan, jonka mukaan nykyinen päätös tietotekniikan hankinnoista oli ”selkeästi vanhentunut”.
Koko osio, joka käsitteli Valtorin toiminnan tehokkuuden parantamista, poistettiin. Tarkastajat olivat todenneet, että Hanselin toiminta heikentää merkittävästi hankintoja koskevien puitejärjestelyiden hyödynnettävyyttä. Männikkö oli poistanut sanan ”merkittävästi”.
Poistetut kohdat näkyvät oheisesta kuvasta. Kalijärven kommenteista uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Kuvasta näkyvät muutokset, joita ylijohtaja Marko Männikkö teki tarkastuskertomukseen viime hetkillä.
Kalijärvi kokee, että Hanselia koskevat tarkastajien havainnot vesitettiin täysin.
”Ei siitä jäänyt jäljelle juuri mitään”, Kalijärvi sanoo.
Hän ihmettelee myös sitä, että muutokset tehtiin viime hetkellä, kun tarkastuskertomus oli jo hyväksytty julkaistavaksi ja niin, että esittelevä virkamies ei ollut enää paikalla.
”Katsoin vierestä toisen virkamiehen kanssa ja tein muistiinpanoja, kun Männikkö teki näitä muutoksia. Lähinnä seurasimme ihmeissämme, että hän oli ihan paniikissa, että tämä pitää poistaa ja tuo pitää poistaa. Ei suostunut kertomaan, mistä tämä paine tuli, mutta totta kai on todennäköistä, että se on tullut pääjohtaja Tytti Yli-Viikarilta se määräys.”
Yli-Viikari ei ole suoraan kommentoinut hänen toimintaansa koskevia väitteitä julkisuudessa.
Kalijärvi sanoo, että Hanselia koskeva kannanotto ei ollut ainoa kohta, johon johto halusi puuttua. Tarkastuskertomukseen liittyi muitakin pehmennyspaineita.
Kalijärvi sanoo kokeneensa, että johdon suunnalta tuli painetta korostaa Valtorin kehittämistoimien tärkeyttä. Tarkastajat olivat kirjoittaneet, että Valtorille aikanaan asetettu kymmenien miljoonien eurojen säästötavoite ei ollut toteutunut.
”Johto olisi halunnut tilalle epämääräisiä muotoiluja siitä, että säästötavoitetta ei ole ihan tavoitettu, mutta on parhaillaan käynnistetty kehittämistoimenpiteitä, ja ne johtavat johonkin. Me tarkastajat olimme, että ei jumalauta, tämä on aivan asian hämärtämistä.”
Kalijärvi ei muista enää tarkkaan, mihin raportin kohtaan kiista tarkemmin liittyi. Lopullisessa tarkastuskertomuksessa on todettu, että säästötavoitteita ei ole saavutettu.
Siinä on myös seuraava maininta: ”Valtorissa on vuodesta 2017 lähtien käynnistetty kehittämistoimia, joiden tuloksia ei ole vielä voitu arvioida”.
Kalijärvi uskoo, että paine tarkastuskertomuksen pehmentelyyn tuli valtiovarainministeriöstä. Hän kuitenkin sanoo, että tarkastuksen kohteella on täysi oikeus esittää kovaakin kritiikkiä ja painetta.
”Viraston johdon tehtävä on seistä lujana ja pitää tarkastajien puolta, jos tarkastuksessa ei ole virheitä”, Kalijärvi sanoo.
”Pehmentelyn taustalla on varmaan tämä, mitä pääjohtaja Yli-Viikari on korostanut, että pitää verkostoitua, ja että VTV:n pitää palvella tarkastettavien kohteiden ylintä johtoa. Ja VTV:n ylin johto haluaa pysyä hyvissä väleissä tarkastuskohteidemme ylimmän johdon kanssa. Siinä on tämä ongelma kiteytettynä.”
Kalijärvi sanoo, että voimakkaasti pehmenneltyä Hansel-kohtaa lukuun ottamatta tarkastuskertomuksessa säilyi monia kriittisiä havaintoja.
Hän kuitenkin pitää hyvin ongelmallisena sitä, että viraston johto olisi halunnut pehmennellä tarkastuskertomuksen sisältöä enemmän, ja puuttuikin Hansel-kohtaan viime hetkellä voimakkaasti.
”Tarkastaja pyrkii olemaan työssään eettinen ja lahjomaton. Jos vaikka havaitsemme, että säästötavoitetta ei ole saavutettu, kyllä se pitää kirjoittaa raporttiin. Jos johto tulee väliin ja sanoo, että siellä on hyvä pöhinä käynnissä, pitää kirjoittaa niin, että tällä hetkellä säästötavoitetta ei ole saavutettu mutta meneillään olevilla kehittämistoimilla se saavutetaan, niin kyllä se loukkaa tarkastajan ammattietiikkaa aika syvästi.”
Toinenkin tarkastuksen kanssa tekemisissä ollut virkamies, joka ei halua puhua asiasta julkisesti omalla nimellään, jakaa Kalijärven kokemuksen.
”Minulle jäi sellainen vaikutelma, että VTV:n ulkopuolelta on tullut ohjausta, että tämä sisältö täytyy saada kauniimmaksi. Jäi vaikutelma, että piti miellyttää tarkastuskohteita. Tämä vaikutelma syntyi siitä, että ylijohtaja oli tällä tavalla suoraan asiaa säätämässä. Se ei kuulunut normaaliin laadunvarmistukseen, siellä oli muut henkilöt, jotka laadunvarmistusta tekivät.”
Virkamies sanoo uskovansa, että paine tuli valtiovarainministeriöstä. Sekä Kalijärvi että toinen tarkastuksen parissa työskennellyt virkamies sanovat, että esimiehen puuttuminen tarkastuskertomuksen sisältöön on normaali toimenpide eikä siinä ole sinänsä mitään ongelmallista.
Tässä tapauksessa he kokevat, että puuttumisen syyt olivat kuitenkin epäasiallisia, koska niillä haluttiin perusteetta pehmennellä tarkastajien havaintoja.
Ylijohtajana tuolloin toiminut ja nykyisin virkavapaalla oleva, EU-komissiossa työskentelevä Männikkö kiistää puuttuneensa tarkastuskertomuksen sisältöön epäasiallisin perustein.
”Tämä on ollut täysin normaalia ja vakiomenettelyn mukaista. Tässä tai missään muussakaan tarkastuksessa ei kannanottoja ole muokattu mistään poikkeuksellisista syistä. Se, että joillekin tulee vahvoja tuntemuksia siitä, kun muut kommentoivat heidän tekstiään, on toki inhimillistä.”
Männikkö sanoo, ettei hän muista yksityiskohtaisesti Hansel-kannanottoa tai muita tarkastuskertomuksen sisältöön liittyviä seikkoja. Hän ei myöskään muista, keskusteliko hän kertomuksen sisällöstä pääjohtaja Yli-Viikarin kanssa.
”Normaali käytäntö on, että tarkastuksista puhutaan.”
Männikkö ei muista, että asiaan liittyen olisi tullut yhteydenottoja valtiovarainministeriöstä.
Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun VTV:n virkamiehet kertovat tarkastuskertomusten epäasiallisesta pehmentämisestä. Iltalehti kertoi viime viikolla, että liikkuvaa poliisia sekä cleantech-hankkeisiin liittyviä tarkastuskertomuksia olisi sensuroitu ja pehmennelty epäasiallisin perustein.
