Hallituksen koulutus­poliittisessa selonteossa on runsaasti hyviä tavoitteita, mutta niiden rahoitus jää pitkälti avoimeksi - Politiikka | HS.fi

Hallituksen koulutus­poliittisessa selonteossa on runsaasti hyviä tavoitteita, mutta niiden rahoitus jää pitkälti avoimeksi

Eduskunta saa nyt ruodittavakseen koulutuspoliittisen selonteon, jossa on joukko yksityiskohtaisia tavoitteita, mutta linjaukset niiden rahoituksesta puuttuvat, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Marjukka Liiten.

Hallituksen selontekoa esittelivät valtioneuvoston istunnon jälkeen tiedotustilaisuudessa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) sekä opetusministeri Jussi Saramo (vas).­

8.4. 10:45 | Päivitetty 8.4. 14:46

Hallitus haluaa lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, parantaa peruskoulun oppimistuloksia, kohottaa suomalaisten koulutus- ja osaamistason maailman kärkeen, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa sekä nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan niin ikään kansainväliselle huipulle.

Myös koronakriisin aiheuttama oppimisvaje tulee kuroa umpeen.

Osaajatarpeisiin vastaamiseksi vuosittainen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa kasvatetaan nykyisestä kolminkertaiseksi eli 15 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Opiskelijoiden maahantulon sujuvoittamiseksi otetaan käyttöön kansallinen D-viisumi. Myös ulkomaalaislainsäädännön uudistamista selvitetään, jotta se tukisi tutkinnon suorittaneiden pysyvää jäämistä Suomeen. Tavoitteena on, että 75 prosenttia tulijoista työllistyisi Suomessa.

Muun muassa tällaisia tavoitteita ja toimenpiteitä sisältyy hallituksen tuoreisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin.

Eduskunta sai torstaina pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselta selonteon koulutuspolitiikan suuntaviivoista aina 2040-luvulle asti. Edellisen kerran koulutuspolitiikkaa on linjattu näin laajasti eduskunnassa vuonna 2006.

Vielä ei ole varmaa, kuinka pian eduskunta pääsee koululinjauksia käsittelemään, koska ne eivät ole yhtä kiireisiä kuin esimerkiksi koronatoimet.

Hallituksen selontekoa esittelivät valtioneuvoston istunnon jälkeen tiedotustilaisuudessa opetusministeri Jussi Saramo (vas) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk).

Saramo korosti etenkin koulutuksen tasa-arvoa. Se on hänen mukaansa valttikortti, jota ei ole varaa menettää.

Saarikon mukaan tärkeintä on nostaa keskiöön ihminen, oppija, sekä tiivistää koulutuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk).­

Lähes satasivuinen selontekoraportti käy läpi koko koulutusjärjestelmän aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen asti. Raportissa luodaan sekä koulutuksen ”tilannekuva” että ”tavoitetila”.

Tavoitteista osa on varsin yksityiskohtaisiakin, kuten juuri ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen, mutta osa taas kovin yleisiä, kuten ”merkityksellisen elämän edellytysten luominen kaikille”.

Tavoitetilan osina luetellaan myös vahva sivistysperusta, oppijoiden hyvinvointi ja koulutuksellinen tasa-arvo, korkea koulutus- ja osaamistaso, koulutuksen ja tutkimuksen järjestäminen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, yhteistyön ja digitalisaation hyödyntäminen sekä tutkimuksen kansainvälistyminen.

Kantavaksi periaatteeksi selonteossa nostetaan läpi elämän jatkuva oppiminen. Sen toteuttamista taas hankaloittaa maan epätasainen väestönmuutos eri alueilla.

Koulutuksen saavutettavuuden takaamiseksi rohtona on eri koulutusasteiden välinen yhteistyö, jota on määrä edistää uudistamalla lainsäädäntöä ja rahoitusta.

Suurena puutteena voi kuitenkin pitää sitä, ettei hallituksen selonteossa aseteta kovin kunnianhimoisia eikä ainakaan tarkkoja tavoitteita koulutuksen rahoitukselle tai sille, kuinka rahoitus saataisiin esimerkiksi pohjoismaiselle tasolle.

Koulutusmenojen suhde kansantuotteeseen oli vuonna 2017 Suomessa 5,2 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU-maiden keskiarvoa suurempi mutta muiden Pohjoismaiden lukua pienempi.

Tosin selonteko linjaa, että ”yhteiskuntana Suomi sitoutuu investoimaan koulutukseen, eikä Suomella ole varaa jättää panostamatta kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen ja jäädä keskeisten verrokki- ja kilpailijamaidemme kehityksestä”.

Selonteon mukaan osa koulutuksen rahoitustarpeesta 2020-luvulla on määrä kattaa ikäluokkien pienentymisestä säästyvillä määrärahoilla, jotka suunnattaisiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen.

Varhaiskasvatuksesta aiotaan tehdä ajan mittaan kokonaan maksutonta. Myös niin sanotun positiivisen erityiskohtelun rahoitus on määrä vakinaistaa oppimisen tasa-arvon nimissä.

Hyvänä uutisena voi pitää tavoitetta, jonka mukaan koulutuksen rahoituksen painopistettä siirretään perusrahoitukseen ja pitkäjännitteisen kehittämisen tukemiseen avustushakujen eli ”hankehumpan” sijaan. Rahoitus ottaisi huomioon nykyistä paremmin myös kuntien vaihtelevat olosuhteet.

Niin ikään hyviin uutisiin kuuluvat ”selkeät ja velvoittavat laatutavoitteet”, jotka asetettaisiin varhaiskasvatukselle ja peruskoulutukselle. Laatukriteerien valmisteluun osallistuisivat myös tutkijat.

Epämääräisemmältä kuulostaa perusopetuslain muutos, joka loisi ”sitouttavan kouluyhteistyön mallin”. Sen tarkoitus on kuitenkin kannatettava: ehkäistä kiusaamista, pudokkuutta ja poissaoloja.

Opettajien järjestöt ovat tyytyväisiä, että selonteossa mainitaan tarve peruskoulun opettajamitoitukseen tai ainakin sen selvittämiseen. Mitoitus voisi tarkoittaa sen säätelyä, montako oppilasta saa enintään olla yhtä opettajaa kohti.

Opetusministeriön joulukuussa julkistamassa luonnoksessa selonteoksi herätti huomiota ja arvosteluakin ammattikoulujen ja lukion pitkälle viety yhteistyö tai lähentäminen, jonka saattoi tulkita myös koulumuotojen yhdistämiseksi.

Selonteossa pidetään yhä tärkeänä, että koko toisen asteen koulutusta kehitetään yhdessä ja raja-aitoja madalletaan, mutta silti ammatillisen ja lukiokoulutuksen omista piirteistä ja tavoitteista lähtien. Yleissivistäviä sisältöjä ammattikoulutuksessa tulisi selonteon mukaan vahvistaa, jotta ammattiin valmistuvien jatko-opintovalmiudet parantuisivat.

Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhdistymisiä on määrä tukea niin, että niitä olisi vastedes oleellisesti nykyistä vähemmän ja niissä olisi enemmän opiskelijoita.

Lukio-opintojen yksityiskohtana mainitaan, että pidemmällä aikavälillä on määrä arvioida mahdollisuuksia toteuttaa osa ylioppilastutkinnon kokeista saamen kielellä.

Korkeakoulutuksessa tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Aloittajien eli aloituspaikkojen määrää lisätään vuoteen 2030 saakka.

Etenkin avoimen korkeakoulutuksen roolia halutaan selkeyttää.

Tämän vuoden loppuun mennessä hallituksen on määrä päättää erityisestä korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmasta. Epäkohtana pidetään sitä, että tietyille aloille, kuten lääketieteeseen ja oikeustieteeseen, valikoituu yhä paljon niitä, joilla on sosioekonomisesti hyvä kotitausta.

Myös korkeakoulut laativat omat suunnitelmansa, miten aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakouluun ja opintojen suorittamista tuetaan.

Korkeakoulujen tulisi vuoteen 2030 mennessä toteuttaa myös yhteinen, avoin digiopintotarjonta.

Opintuen opintorahaa aiotaan korottaa, jos valtiontalous sallii. Myös opiskelijan omia tulorajoja on määrä korottaa, jotta opiskelu ja työssäkäynti helpottuisivat.

Tieteessä ja tutkimuksessa tavoitteena ovat ”maailmanluokan tutkimusympäristöt”.

Jo pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana vuonna 2017 laaditussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetettiin tavoitteeksi nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation (tki) menojen suhde kansantuotteeseen vähintään neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun se nyt on alle kolme.

Tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan julkisten panostusten lisäksi yrityksiä, joista nyt vain kapea joukko sijoittaa tuntuvasti tutkimukseen.

Viime vuonna laadittiin jo kansallinen tki-tiekartta, joka on toimeenpanoa vailla. Selonteon mukaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoihin tulisi saada pysyväluonteisia lisäyksiä, jotta asiassa myös edettäisiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat