Koulutusselonteolle tuli tuoreeltaan kiitosta ja moitteita kansan­edustajilta – kokoomuksen Sari Multala arvosteli valmistelua kapea-alaiseksi - Politiikka | HS.fi

Koulutusselonteolle tuli tuoreeltaan kiitosta ja moitteita kansan­edustajilta – kokoomuksen Sari Multala arvosteli valmistelua kapea-alaiseksi

Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä edustava Sivistystyönantajat on pettynyt siihen, että selonteon hyvät tavoitteet uhkaavat vesittyä ilman päätöksiä niiden rahoittamisesta. Myös vihreät olisivat kirjanneet selontekoon sitoutumisen koulutuksen rahoitustason nostoon Pohjoismaiden tasolle.

Sari Multala (kok)­

8.4. 16:30

Hallituksen torstaina eduskunnalle antama laaja koulutusselonteko kirvoitti tuoreeltaan sekä kiitosta että moitteita. Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä edustava Sivistystyönantajat kiitteli, että koulutuspoliittiset linjaukset olivat saaneet loppuvalmistelussa lisää konkretiaa esimerkiksi kansainvälisyydestä verrattuna joulukuiseen luonnokseen.

Järjestö pitää hyvänä myös sitä, että selonteko korostaa vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen laatua: ”Ilman korkeaa osaamista ja saavutettavaa koulutusta ei synny uutta kasvua eikä turvata hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.”

Pettynyt Sivistystyönantajat on siihen, että selonteon hyvät tavoitteet uhkaavat vesittyä ilman päätöksiä niiden rahoittamisesta.

Laura Rissanen­

”Esitimme lausunnossamme, että julkinen panostus koulutukseen nostetaan muiden Pohjois­maiden tasolle vuoteen 2030 mennessä. Koulutus- ja tutkimus­panokset ovat avain tuottavuuden nousuun, maailmanluokan innovaatioihin, julkisen talouden kestävyyteen ja siten hyvinvoinnin kasvuun”, perustelee johtaja Laura Rissanen tiedotteessa.

Lue lisää: Hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa on runsaasti hyviä tavoitteita, mutta niiden rahoitus jää pitkälti avoimeksi

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja ja koulutuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Multala pettyi toimintatapaan, jolla koulutuspoliittinen selonteko valmisteltiin.

”Edes meille parlamentaarisen ryhmän jäsenille ei ole tiedotettu, koska selonteko on tarkoitus hyväksyä ja julkaista. Ryhmä ei myöskään kokoontunut käsittelemään tai hyväksymään lopullista selontekoa”, Multala harmittelee tiedotteessa.

Hänenkin mukaansa selonteossa on paljon hyvää, mutta useat toimet on hänestä otettu lähes sellaisenaan hallitusohjelmasta.

”On vaikea pitää selontekoa pitkän aikavälin toimintaohjelmana, jos sille on vain hallituspuolueiden hyväksyntä.”

Multala toivoo, että eduskunnassa saadaan rakennettua yhteisymmärrys, kun koulutuspolitiikkaa linjataan tuleville vuosikymmenille.

Pääministeripuolue Sdp:n kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta tuli omassa tiedotteessaan osin vahvistaneeksi Multalan epäilyt.

Eeva-Johanna Eloranta­

”Koulutus­poliittinen selon­teko perustuu pitkälti Sdp:n viime vaali­kaudella esittelemään Osaamis­polku 2030 -ohjelmaan, jossa halutaan uudistaa koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Olen ylpeä siitä, että Sdp on viitoittanut suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuutta määrätietoisesti”, Eloranta toteaa.

”Selonteon tavoitteisiin pääsemiseksi on kuitenkin erityisesti kahteen asiaan kiinnitettävä huomiota, nimittäin perustaitojen osaamiseen ja siinä etenkin lukutaitoon sekä oppimisen tukeen.”

Hallituspuolueista kommentteja selontekoon antoivat myös ainakin keskustan ja vihreiden kansanedustajat.

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk) kehuu sitä, että selonteko keskittyy kokonaisuuteen yksityiskohtien sijasta.

Hilkka Kemppi­

”Kaipaan koulutus­politiikkaan suurempaa visiota, jotta saamme tasa-arvoisen koulutus­järjestelmämme säilytettyä. On aika keskittyä koulu­pudokkuuden poistamiseen, koulutustason nostoon ja mielenterveyden sekä vuorovaikutuksen kehittämiseen läpi koulutusjärjestelmän.”

Kempin mukaan selonteon tulisi kuitenkin painottaa enemmän varhaiskasvatuksen monipuolisuutta.

”Varhaiskasvatuksen lisääminen edellyttää sen monipuolistumista. Päiväkotien rinnalle tarvitaan kaikkialla esimerkiksi ammattilaisten johtamaa avointa varhaiskasvatusta, perhekerhotoimintaa ja perhepäivähoitomahdollisuutta”, Kemppi valottaa keskustalle tärkeitä tavoitteita.

Sivistysvaliokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk) pitää tärkeänä nostaa esiin oppimisen sukupuolierot, jotka pyritään korjaamaan.

Ovaskan mukaan selonteko jättää kuitenkin vielä toivomisen varaa monien konkreettisten toimenpide-esitysten osalta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja opettajamitoituksessa.

Vihreiden kansanedustajan Saara Hyrkön mukaan selonteko on hyvä alku koulutuksen seuraavan vuosikymmenen rakentamiseen.

Selonteon valmistelua tukeneessa parlamentaarisessa seurantaryhmässä vihreitä edustanut Hyrkkö olisi kuitenkin kirjannut selkeän rahoitustason, jotta tavoitteet voidaan toteuttaa.

”Vihreä eduskuntaryhmä on ehdottanut, että Suomen pitäisi sitoutua nostamaan koulutuksen rahoitus samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, eli vähintään 6,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toivon, että koulutusselonteon toimeenpanosuunnitelmassa laaditaan tiekartta tähän”, Hyrkkö sanoo tiedotteessa.

Hän luettelee kuitenkin myös vihreille tärkeitä ja selontekoon päässeitä tavoitteita.

”Hankehumppa kouluissa vähenee. Koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon sitoudutaan pitkäjänteisesti. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus etenee ja osallistumisaste nostetaan vähintään pohjoismaiselle tasolle. Siirtymästä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen tehdään entistä sujuvampaa ja saumattomampaa. Myös opettajamitoituksen tarvetta selvitetään.”

Hyrkön mukaan on myös selvää, että opintorahaan tulisi saada reipas tasokorotus.

”Tarve on myös selonteossa tunnistettu, mutta yhteisymmärrystä sen konkreettisemmasta sitoumuksesta ei ikävä kyllä löytynyt. Opintotuen rakennetta ja tasoa tarkastellaan osana sosiaaliturvan uudistustyötä. On tärkeää, että tavoitteena on nimenomaan päätoimisen opiskelun tukeminen. Vihreiden pitkäaikainen tavoite on ollut perustuloon siirtyminen.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat