Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen toi yllättävän tiedon julki perustuslakivaliokunnan kokouksessa maaliskuun lopussa. Hän kertoi kysyttäessä, että hallituksen esittämien liikkumisrajoitusten sijaan riittävä vaikutus saataisiin myös oleellisimpien tartuntariskien rajoittamisella, esimerkiksi yksityistilaisuuksien kokoontumisrajoituksilla ja palveluita sulkemalla. Salminen vahvistaa sanomansa STT:lle.
Pääministeri Sanna Marin (sd) oli muutamaa päivää aiemmin kertonut eduskunnassa lähetekeskustelussa jälleen kerran, että THL on arvioinut liikkumisrajoitusten olevan välttämättömiä epidemian hallitsemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.
Perustuslakivaliokunta tyrmäsi kaksi viikkoa sitten hallituksen kaavailemat liikkumisrajoitukset perustuslaillisten ongelmien takia. Marinin johtamassa valtioneuvoston kansliassa valmistelua tehtiin salassa, ja vaihtoehtojen harkinta jäi ohueksi.
Valtioneuvoston kansliasta (VNK) korostetaan yhä, että epidemian hillitsemiseksi THL on esittänyt ainoana vaihtoehtona liikkumisvapauden rajoitusta.
”Meille toimitetuissa THL:n papereissa on nähty liikkumisvapauden rajoitus ainoana tehokkaana vaihtoehtona siinä tilanteessa”, sanoo lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro valtioneuvoston kansliasta STT:lle.
Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti viittasi viime viikon tiedotustilaisuudessaan selvitykseen, jonka perustuslakivaliokunta oli esitystä käsitellessään saanut, mutta josta hän itse ei ollut tietoinen etukäteen.
Salmisen mukaan THL:lle oli syntynyt selkeä käsitys hallituksen neuvottelussa, että kokoontumisten rajoittaminen ihmisten kodeissa ja yksityistilaisuuksissa on liian vaikeaa ja että samankaltaista vaikeutta liittyy vähittäiskaupan liikkeiden ja palveluiden sulkemiseen.
Perustuslakivaliokunnalle antamassaan kirjallisessa lausunnossa THL yhtyi hallituksen esityksen perusteluissa käsiteltyihin syihin siitä, miksi muut mahdolliset yksittäiset ja kohdennetut toimet eivät enää nykytilanteessa voi korvata hallituksen esityksessä kuvattuja rajoituksia.
Salmisen mukaan THL:n ymmärrys asiasta valmistelun aikana oli ollut, ettei pistemäistä säätämistä pidetty mahdollisena tai ainakin sitä pidettiin liian vaikeana ja hitaana tienä.
Salminen muistuttaa, että THL:n tehtävä ei edes ole arvioida ”säädösteknisiä reittejä”, vaan se on ministeriöiden ja hallituksen asia.
”THL:n tehtävä on tunnistaa tartunnan riskejä ja arvioida lakeja laativien tahojen säädösehdotuksien vaikuttavuutta tartuntojen ehkäisemiseksi”, Salminen sanoo.
THL on siis arvioinut ja laskenut valtioneuvoston kanslian esittämien liikkumisrajoitusten vaikutuksia epidemian etenemiseen. Vaihtoehtoisia keinoja ei hallituksen esityksessä ollut riittävällä tavalla arvioitu.
VNK:n Helopuro sanoo, ettei tiedä sellaista vaihtoehtoista mallia, joka olisi samankaltainen ja yhtä tehokas kuin esitetyt liikkumisrajoitukset.
Valtioneuvoston kanslia oli jo päätynyt esittämään liikkumisrajoituksia, kun se viime hetkillä otti valmisteluun kunnolla mukaan muut ministeriöt viikonloppuna ennen hallituksen esityksen antamista.
Oikeusministeriö (OM) yritti tuona viikonloppuna lauantaina 20. maaliskuuta ehdottaa vaihtoehtoista toteutusmallia liikkumisrajoituksille. Ministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mukaan ehdotelmassa sääntely rakentui kokoontumisrajoitusten eikä liikkumisrajoitusten varaan. STT:n pyytämässä ehdotelmassa lakia on rustattu valtioneuvoston kanslian lakiesityksen pohjalle.
”Lähtökohta oli aika samanlainen kuin mitä perustuslakivaliokunta olisi lopputulokselta edellyttänyt”, Timonen sanoo STT:lle.
Timosen mukaan oikeusministeriössä ehdotelmaa pidettiin helpommin läpivietävänä.
”Mutta se ei sitten vastannut sitä toimeksiantoa, joka kollegalla on ollut, hän sanoo viitaten valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeriin Timo Lankiseen”, lakiesityksen esittelijään.
VNK:n Helopuron mukaan oikeusministeriön ehdotelman malli ei juurikaan poikennut kanslian mallista.
”Se perustui enemmän lähikontaktiin, mutta käytännössä se näytti hyvin paljon samalta kuin se meidän laatima malli oli”, hän sanoo.
Helopuron mukaan myös oikeusministeriö oli todennut, että ehdotus tulee aika myöhään.
”Meillä oli esityksen valmistelu yhteisellä alustalla usean ministeriön kanssa täydessä käynnissä”, hän sanoo.
Siitä otettiin Helopuron mukaan hallituksen esityksen otsikkoon ja toiseen pykälään ajatus lähikontaktista.
STT on pyytänyt toistuvasti pääministeri Marinilta ja alivaltiosihteeri Lankiselta haastattelua liittyen liikkumisrajoitusten valmisteluun, mutta he eivät ole aihetta halunneet kommentoida.
Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen sanoo, että oikeusministeriön ehdotelman tehnyt henkilö on selvästi ymmärtänyt liikkumisrajoituksiin liittyvät vakavat ongelmat. Ehdotelma ei kuitenkaan Rautiaisen mukaan onnistu pelastamaan hallituksen suunnitelmia, sillä perusasetelma pysyy samana eikä kyseenalaista koko hallituksen esitysluonnosta.
”Ongelmat ovat niin syvällä tuossa vaiheessa pöydällä olleen esitysluonnoksen perusratkaisuissa, että oikeusministeriössä kommentilla ollutta versiota hallituksen esityksestä ei olisi voitu pelastaa millään muulla tavalla kuin laittamalla siihen raksi päälle”, Rautiainen sanoo.
”Nämä muutokset tehnyt virkamies on ollut mahdottoman tehtävän edessä. Oikeusministeriön olisi pitänyt painaa deleteä (poistonäppäintä) koko paketille ja alkaa kirjoittamaan uusiksi”, hän jatkaa.
Rautiaisen mukaan paperin olemassaolo kertoo lainvalmistelun erittäin vakavasta epäonnistumisesta.
”Se kertoo siitä, että lainvalmistelun alkupisteestä on puuttunut sellainen vaihtoehtojen punninta, joka lainvalmistelun alkupisteeseen pitäisi kuulua tai sitten valmistelun yhteydessä on tapahtunut maaliskuun aikana jotain sellaista, mistä emme tiedä”, hän sanoo.
Hallitus antoi 25. maaliskuuta eduskunnalle esityksen liikkumisrajoituksista. Oikeusministeriön ehdotelma on päivätty 20. maaliskuuta.
Dosentti Rautiaisen mukaan esitys olisi ollut mahdollista tuossa ajassa kirjoittaa uusiksi sellaiseen muotoon, että olisi rajoitettu nimenomaan yksityistilaisuuksia, jos juuri niihin oli tarkoitus puuttua.
STT pyysi tietopyynnöllä valtioneuvoston kansliasta liikkumisrajoitusten valmistelua tehneen työryhmän aineistoa, jossa oli pohdittu perusoikeuksien toteutumista. Aineistoa oli hyvin vähän. Valtioneuvoston kanslian istuntoyksikön päällikkö Arno Liukkonen kysyi 4. maaliskuuta sähköpostitse apua valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta.
Ojaselta pyydettiin apua siinä, pitäisikö mahdollisista liikkumisrajoituksista säätää perustuslain 23. pykälän vai valmiuslain 118. pykälän puitteissa. Ojanen otti sähköpostissa asiaan kiireidensä takia vain lyhyesti kantaa. Hänen mukaansa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta perustuslain 23. pykälän nojalla säädettävä laki antaisi paremmat mahdollisuudet säädellä erilaisia tarpeellisia seikkoja eikä valmiuslain 118. pykälä ole ihanteellinen normipohja.
Kantaa lain ja pykälän valintaan ottivat kirjallisesti myös oikeusministeriö ja oikeuskansleri Pöysti.
VNK päätyi siihen, että liikkumisrajoituksia aletaan valmistella perustuslain 23. pykälän nojalla. Itse liikkumisrajoituksista lausui kirjallisesti vain oikeuskansleri Pöysti.
STT ei tiedä, onko konsultaatioapua pyydetty valmistelun aikana muilta oikeusoppineilta kuin Ojaselta, mutta kirjallisesti niistä ei ainakaan saatu tietoa.