Vanhan poliisimallisen suojelupoliisin (Supo) lopullinen muokkaus turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi kiinnostaa 29:ää Suomen kansalaista. Supo haki maaliskuussa kerralla peräti kahta apulaispäällikköä, jotka nimitetään määräaikaiseen viiden vuoden päällikkövirkaan.
Apulaisjohtajien valinnat ovat parhaillaan käynnissä.
Aikoinaan Supon apulaispäälliköt ovat saaneet vakituisen viran, mutta nyt pesti on määräaikainen kuten Supon ykköspäälliköllä Antti Pelttarilla, 55. Pelttari valitsee apulaispäälliköt itse ja voi halutessaan vaihtaa koko nykyisen johdon uuteen – itseään lukuun ottamatta.
Apulaispäälliköiden valinta kertookin siitä, millaiseen suuntaan Pelttari aikoo tiedusteluorganisaatio Supoa kehittää organisaation historian suurimmassa muutoksessa. Täysin uusi toimintakenttä on muun muassa täysimittainen vakoilu ulkomailla, missä Supolla on lupa jopa rikkoa kohdemaan lakeja.
Uuden siviilitiedustelulain täysimääräinen hyödyntäminen Supon johdossa kiinnostaa seitsemää nykyistä supolaista.
Vakituista johtajan pestiä haki muun muassa suojelupoliisin muutoksesta vastaava apulaispäällikkö Harri Sarvanto (s. 1964), joka on ollut määräaikaisessa apulaispäällikön tehtävässä vuodesta 2017 ja sitä ennen monissa keskeisissä tehtävissä muun muassa vastavakoilun ja terrorismintorjunnan päällikkönä.
Muutoksesta vastaavan apulaispäällikön tehtävä on ollut Supossa täysin uusi ja liittyy vanhan poliisimallisen Supon muuttamiseen entistäkin enemmän tiedustelun ja tiedustelupalvelun suuntaan. Supo kertoo esittelyissään jo olevansa ”sisäministeriön alainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, joka toimii Suomessa ja ulkomailla”.
Supon johtoon hakevat myös muun muassa Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson.
Pekka Hiltunen
Saana Nilsson
Suojelupoliisin apulaisjohtajaksi hakee Supon sisäisesti myös erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, jolla on ennen Supo-uraa taustaa muun muassa Puolustusvoimien vanhempana tutkijana sekä Microsoftilta ja Nokiasta.
Veli-Pekka Kivimäki
Supon apulaispäälliköksi mielii myös ulkoministeriön väkeä. Joukossa on muun muassa diplomaatteja, mikä johtunee Supon roolin muutoksesta. Apulaispäälliköksi hakee muun muassa suurlähettiläs Teemu Turunen (s. 1973), joka on viimeksi työskennellyt ulkoministeriön rauhanvälityskeskuksen johtajana.
Rauhanvälityskeskuksen tehtävänä on vahvistaa rauhanvälityksen asemaa Suomen ulkopolitiikassa.
Teemu Turunen oli julkisuudessa muun muassa Jemenissä vuonna 2012 siepattujen Atte ja Leila Kalevan vapautusoperaation yhteydessä. Kalevoiden vapauttaminen oli Suomelle aikoinaan suurponnistus, jossa Turunen toimi tilannejohtajana.
Paikalla Jemenin Sanaassa tapausta hoiti silloinen Suomen Riadin-suurlähettiläs Jarno Syrjälä (s. 1964), joka niin ikään hakee Supon apulaispäälliköksi. Hän työskentelee nykyisin Suomen Kiinan-suurlähettiläänä ja oli sitä ennen muun muassa suurlähettiläänä Saudi-Arabiassa.
Diplomaatteihin lukeutuu myös Minna Laajava (s. 1974), joka työskentelee edustuston päällikön sijaisena Suomen Lontoon-suurlähetystössä.
Avoimesta poliisista salaisen poliisin puolelle haluaa siirtyä muun muassa Jonna Turunen, joka on työskennellyt Helsingin poliisin rikostorjuntayksikön johtajana vuodesta 2017.
Puolustusvoimista Supon apulaispäälliköksi mielii Petri Ilvesaro (s.1968), joka on työskennellyt Merivoimien tiedustelupäällikkönä elokuusta 2018 ja sitä ennen muun muassa meritiedustelupataljoonan komentajana.
Puolustusministeriön töistä Supon apulaispäälliköksi hakee puolestaan tutkimusjohtaja Juha Martelius (s. 1965), jolla on pitkä kokemus Supon analyysitoiminnan päällikkönä vuosina 1992–2004.
Uudet Supon apulaispäälliköt aloittavat työnsä ensi heinäkuun alussa, ja viisivuotinen pesti päättyy vuonna 2026.
Supon johtajistossa vapautui peräti kaksi apulaispäällikön paikkaa, kun nykyinen vakituisen apulaispäällikön viran haltija Olli Kolstela saavuttaa eläkeiän ja toinen apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen jättää Supon. Toinen Supon vakituisen apulaispäällikön viran haltijoista Petri Knape on virkavapaalla ja johtaa sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikköä, joka perustettiin siviilitiedustelulakien käyttöönoton yhteydessä.
Kansallisen turvallisuuden yksikkö käsittelee kansallista turvallisuutta ja siviilitiedustelua sekä ohjaa suojelupoliisin toimintaa rahoituksen avulla. Muun poliisin toimintaa ohjaa sisäministeriön poliisiosasto, joten Supo on erityisasemassa poliisiorganisaatioiden joukossa.