Hallituksen vaikein neuvottelu on ensi viikolla – Lähteet: Valtion menojen karsimisesta ja työttömyysturvan leikkaamisesta nyt kova kiista - Politiikka | HS.fi

Hallituksen vaikein neuvottelu on ensi viikolla – Lähteet: Valtion menojen karsimisesta ja työttömyysturvan leikkaamisesta nyt kova kiista

Hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä ensi viikon keskiviikkona ja torstaina. Puolueiden näkemykset talouspolitiikasta ovat kaukana toisistaan.

Annika Saarikko, Anna-Maja Henriksson, Sanna Marin, ja Matti Vanhanen hallituksen tiedotustilaisuudessa budjettiriihestä viime syksynä.­

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 6:14

Hallitus kokoontuu ensi viikon keskiviikkona ja torstaina niin sanottuun kehysriiheen neuvottelemaan valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Neuvottelu on hallitustaipaleen toistaiseksi vaikein, sillä etenkin vasemmistopuolueiden ja keskustan näkemykset koronakriisin jälkeisestä talouspolitiikasta eroavat toisistaan selvästi.

Ensi viikolla hallituksen pitäisi löytää yhteinen näkemys seuraavien kahden vuoden politiikkansa isoista linjoista. Hallituslähteistä sanotaan viikkoa ennen riihtä, että kaikki isot asiat ovat yhä sopimatta. Eri puolueista kuvataan jopa hallituksen kaatumista mahdolliseksi, joskin epätodennäköiseksi.

Kolme keskeistä kiistankohdetta ovat rahankäytön ja velanoton määrä, työllisyystoimet – erityisesti työttömyysturvan leikkaaminen – sekä ilmastokysymyksistä jälleen turpeen verotus ja turveyrittäjien asema.

Menotoiveet miljardi euroa yli kehyksen

Kehysriihen lähtökohta on vaikea, koska valtion rahankäyttö uhkaa kasvaa reippaasti sovittua suuremmaksi.

Kehysriihi-sanalla viitataan hallituskauden alussa sovittaviin menokehyksiin, jotka määrittävät valtion rahankäytölle katon. Pandemian vuoksi hallitus luopui viime vuodeksi menokehyksistä ja otti runsaasti lisävelkaa. Tälle vuodelle menokehykset periaatteessa palautettiin käyttöön, mutta ne eivät rajoita tuntuvia koronamenoja.

Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja hänen johtamansa valtiovarainministeriö ovat vaatineet, että ensi vuodesta eteenpäin menokehyksiä tulisi jälleen aidosti noudattaa. HS:n tietojen mukaan hallituksen kaikkien suunnitelmien toteuttaminen kuitenkin tarkoittaisi, että valtion ensi vuoden menot ylittäisivät menokehyksen noin miljardilla eurolla.

Niin sanotusti ylimääräisiä menoja aiheuttavat esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvät kustannukset. Hallituksessa on myös haluja korvata Veikkauksen edunsaajille avustuksia, jotka ovat supistumassa Veikkauksen tuottojen pienenemisen vuoksi.

Useista hallituslähteistä sanottiin torstaina, että todennäköisesti menokehyksistä tullaan joustamaan myös ensi vuonna. Auki on, kuinka paljon. Poliittisesti hallitukselle on joka tapauksessa helpompaa ottaa sovittua enemmän lisävelkaa kuin perua eri puolueille tärkeitä suunnitelmia.

Vasemmisto vastustaa tiukasti työttömyysturvan heikennyksiä

Kenties kovin kiistely hallituksen sisällä käydään jälleen työllisyystoimista. Hallitus rakensi hallitusohjelmassa menolisäykset suurelta osin sen varaan, että se tekee päätöksiä, jotka saavat useampia suomalaisia töihin.

Hallitus päätti viime syksynä esimerkiksi uudenlaisesta työnhakuvelvoitteesta ja ikääntyvien työttömien eläkeputken poistosta. Hallituksen pitäisi kuitenkin tavoitteeseensa päästäkseen päättää vielä runsaasti lisätoimia, jotka lisäisivät työllisyyttä ja vahvistaisivat julkista taloutta.

Hallitus kaavailee toimia muun muassa osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi, työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Tällaiset niin sanotut pehmeät toimet eivät kuitenkaan valtiovarainministeriön arvion mukaan yksin riitä julkisen talouden vahvistamiseen hallituksen tavoitteen mukaisesti.

Keskusta, vihreät ja Rkp kannattavat siksi kiristyksiä työttömyysturvaan. Sdp ja vasemmistoliitto taas vastustavat niitä tiukasti.

Valtiovarainministeriö on esittänyt esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston porrastamista. Jos työhistoriaa on takana vain vähän, kesto lyheni nykyisestä 300–400 päivästä lyhimmillään 100 päivään. Ministeriön mukaan tämä sekä vähentäisi työttömyysturvan menoja että saisi työttömiä hakeutumaan nopeammin töihin, mikä taas toisi lisää verotuloja.

Vasemmistopuolueet taas katsovat, ettei niillä ole eläkeputken poiston jälkeen edellytyksiä tehdä työttömyysturvaan enää uusia heikennyksiä. Yksi syy on, että työntekijäjärjestöt vastustavat niitä voimakkaasti.

Toisaalta pääministeripuolue Sdp joutuu arviomaan, pysyykö keskusta hallituksessa, jos sopua kovista työllisyystoimista ei synny.

Turveyrittäjien tukemisesta vääntöä, isot ilmastopäätökset syksyllä

Ilmastotoimista hallituksen merkittävimmät päätökset ovat edessä vasta syksyllä.

Ensi viikon kehysriihessä hallitus kuitenkin vääntää ainakin turpeentuottajien tukemisesta. Päästöoikeuden hinnan ennakoitua nopeampi nousu on ajanut turveyrittäjiä ahtaalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitti maaliskuussa ratkaisuksi muun muassa verohelpotusta pienille turvetta käyttäville lämpölaitoksille. Vihreät on ilmaissut vastustavansa ehdotusta. Puolue katsoo, ettei ilmastolle haitallista turpeen polton alasajo ole ollut liian nopeaa.

Kehysriihen yhteydessä hallituksen on myös määrä tarkastella, kuinka paljon lisäpäätöksiä sen pitää vielä tehdä päästövähennystavoitteensa saavuttamiseksi. Samalla pohjustetaan syksyllä valmistuvia ilmasto- ja energiastrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa.

Hallituksen on määrä myös pian hyväksyä fossiilittoman liikenteen tiekartta eli keinot, joilla hallitus tähtää liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisia lisäpäätöksiä liikenteen päästöjen vähentämiseksi hallitus tekee syksyllä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat