Hallitus päätti kohdentaa Astra Zenecan ja Modernan rokotteita pahimmille epidemia-alueille – ehtona se, että riskiryhmät ja iäkkäät ovat saaneet ensimmäisen rokotuksen - Politiikka | HS.fi

Hallitus päätti kohdentaa Astra Zenecan ja Modernan rokotteita pahimmille epidemia-alueille – ehtona se, että riskiryhmät ja iäkkäät ovat saaneet ensimmäisen rokotuksen

Rokotteita voi jakaa epidemiatilanteen perusteella vain toukokuun loppuun asti, joten käytännön merkitys voi jäädä vähäiseksi.

Sairaanhoitaja Terhi Mustonen laimensi Pfizerin rokotetta Jätkäsaaren rokotuspisteellä tällä viikolla.­

16.4. 11:09 | Päivitetty 16.4. 13:36

Hallitus muuttaa nykyistä rokotusasetusta niin, että koronarokotuksia on mahdollista tilapäisesti kohdentaa sinne, missä koronavirustilanne on vakavampi kuin muualla maassa.

Hallituksen esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voisi jakaa arvionsa perusteella osan rokote-eristä pahimmille epidemia-alueille sen jälkeen kun 70 vuotta täyttäneet ja riskiryhmät ovat saaneet ensimmäisen rokotteensa.

Säännöstä voidaan soveltaa käytännössä korkeintaan muutamia viikkoja, koska asetusmuutos on voimassa vain toukokuun loppuun asti. Sen käytännön merkitys jäänee vähäiseksi, etenkin kun Pfizerin ja Biontechin rokote on rajattu kohdennettavien rokotteiden ulkopuolelle.

Astra Zenecan Suomeen tulevasta rokotemäärästä voi kohdentaa osan, mutta tämän merkitystä vähentää se, että Astra Zenecan rokotetta saa nykyisen suosituksen mukaan antaa vain yli 65-vuotiaille.

Modernan rokotteet voi kohdentaa kokonaisuudessaan, mutta niitä tulee huhti–toukokuussa Suomeen vähiten näistä kolmesta rokotteesta.

”Kohdennettavien rokotteiden lukumäärän arvioidaan kuitenkin olevan riittävä hyötyjen saavuttamiseksi”, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tekemässään muistiossa.

Kohdennettavien rokotteiden lukumäärää on vielä vaikea arvioida, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

”Nyt selvitetään, missä vaiheessa saadaan riskiryhmät oikeasti rokotettua. Siitä riippuu, milloin kohdentaminen aloitetaan, ja siitä riippuu taas se, paljonko kohdennettavia rokotteita on käytettävissä.”

Asetustekstin mukaan THL:n olisi jaettava Suomeen saapuvat Modernan rokotteen toimituserät ja kolmasosa Astra Zenecan rokotteen toimituseristä niille sairaanhoitopiireille, joissa on ollut vähintään 100 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden rokotteiden toimituserän jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana.

Rokotteita jaetaan näiden sairaanhoitopiirien kesken siten, että rokotemäärissä otetaan huomioon väestömäärän lisäksi yhtä suurella painotuksella rokotteiden jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana alueella todennettujen tartuntojen ja erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrät.

Pfizerin ja Biontechin rokote ei ole kohdennettavien rokotteiden joukossa, koska sen jakelujärjestelmä on monimutkaisempi kuin muiden.

Alueellinen kohdentaminen edellyttää, että riskiryhmillä ja yli 70-vuotiailla on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos. Kohdentaminen ei saa estää tai viivästyttää henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta.

Tällä hetkellä rokotteiden jakelu perustuu väestömäärään eikä siinä huomioida alueellista tautitilannetta. Suomessa on tähän mennessä rokotettu noin 1,2 miljoonaa ihmistä.

Asetus tulee voimaan 19. huhtikuuta.

Kohdentamista ei voi aloittaa heti, sillä iäkkäiden ja riskiryhmien rokotusoperaatio on kesken. Yli 70-vuotiaat suomalaiset ovat THL:n arvion mukaan saaneet rokotteen ensimmäisen annoksen huhtikuun puoleenväliin mennessä ja lääketieteelliset riskiryhmät 3–4 viikkoa myöhemmin eli noin toukokuun puolivälissä.

THL:n arvion mukaan Suomeen tulee 19.4.–31.5. noin 830 000 annosta covid-19-rokotteita, jotka olisivat käytettävissä rokottamattomien ihmisten rokottamiseen.

Näistä rokotteista noin 400 000 annosta on Pfizerin ja Biontechin, 170 000 Modernan ja 260 000 Astra Zenecan rokotetta. Kohdentaminen koskisi Modernaa ja kolmannesta Astra Zenecasta, mikä tarkoittaisi sen osalta noin 87 000:ta annosta.

Modernan ja Astra Zenecan kohdennettavat määrät tulevat olemaan käytännössä tätä pienempiä, koska kohdentaminen voisi alkaa vasta riskiryhmien ja iäkkäiden tultua ensimmäistä kertaa rokotetuksi.

Mia Kontio THL:stä sanoo, että esimerkiksi Modernan Suomeen saapuva annosmäärä huhti–toukokuussa ei ole vielä varma. Yhtiö on antanut arvion, joka koskee viikkoa 17 eli huhtikuun viimeistä viikkoa, mutta sen jälkeiseltä ajalta yhtiö ei ole antanut vielä mitään vahvistusta. Kontion mukaan Moderna on toistaiseksi toimittanut kaiken sen, mitä on luvannutkin.

STM sai asetuksen muutoksesta yli 50 lausuntoa eri puolilta. Muutos herätti vastustusta useissa sairaanhoitopiireissä, joissa koronatilanne on helpompi kuin Etelä-Suomen pahimmilla alueilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomi ja Satakunta kannattivat rokotusten painottamista.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositti rokotusjärjestyksen pikaista muutosta jo kuukausi sitten. Rokotusasiantuntijaryhmä suositti alueellisen kohdentamisen aloittamista jo nyt, kun riskiryhmien rokottaminen on vielä kesken.

THL laski maaliskuussa, että nopeasti aloitettava rokotejakelun painottaminen vähentäisi sairaalahoidon tarvetta Suomessa jopa viidenneksen.

Lue lisää: Miksi hallitus lykkäsi rokotusten alueellista painotusta? HS etsi vastausta, mutta törmäsi erikoiseen vastuun siirtelyn kehään

Alueellinen painotus johtaisi siis sairaalajaksojen mutta ei koronaviruksen tapausmäärien vähenemiseen. STM:n asiasta tekemän muistion mukaan vasta rokotuskattavuuden huomattava lisääntyminen myös nuoremmissa ikäryhmissä vaikuttaisi merkittävästi myös tapausmääriin ja epidemian etenemiseen.

Riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä seuraavasti: ensin 60–69-vuotiaat, sitten 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat.

Ikäjärjestystä ei ole määritelty nykyisessä rokotusasetuksessa.

Ikäjärjestyksessä eteneminen tarkoittaa sitä, että hallitus ei aio ainakaan tällä hetkellä nostaa mitään ammattiryhmää etusijalle rokotusjärjestyksessä sen jälkeen kun iäkkäät, riskiryhmät ja koronapotilaita hoitava sote-henkilöstö on rokotettu.

Asetuksen mukaan rokotuksen voi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva. Edellytyksenä on, että hän on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen.

Aiemmin rokotuksen sai antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat