Pääministeri Marin kutsuu eduskunta­puolueet keskusteluun Suomen tutkimus- ja kehittämis­menojen tasosta - Politiikka | HS.fi

Pääministeri Marin kutsuu eduskunta­puolueet keskusteluun Suomen tutkimus- ja kehittämis­menojen tasosta

Tavoitteena on nostaa Suomen tki-menojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Pääministeri Sanna Marin (sd)­

16.4. 15:45 | Päivitetty 16.4. 17:24

Pääministeri Sanna Marin (sd) kutsuu eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenojen (tki) tasosta ja tulevaisuudesta, valtioneuvoston kanslia kertoi tiedotteessa perjantaina.

Tavoitteena on nostaa Suomen tki-menojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen mukaan menojen nosto neljään prosenttiin edellyttää pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista.

Nykyisin tki-menot ovat runsaat 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kunnianhimoinen tavoite kirjattiin kesällä 2019 hallitusohjelmaan, mutta ei ollut ihan uusi silloinkaan.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana syksyllä 2017 laaditussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetettiin päämääräksi nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation (tki) menojen suhde kansantuotteeseen vähintään samaiseen neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkiksi Professoriliitto huomautti syksyllä 2019, että varsin yksimielisesti sovittu tavoite edellyttäisi vuodessa noin kolmen miljardin euron lisärpanostusta yksityiseen ja julkiseen tutkimusrahoitukseen vuodessa.

Tavoite toistuu myös hallituksen viime viikolla eduskunnalle antamassa koulutuspoliittisessa selonteossa, josta kaikki edustakuntapuolueet pääsevät nyt parlamentaarisesti keskustelemaan.

Selonteon mukaan tutkimustavoitteen toteuttamiseen tarvitaan julkisten panostusten lisäksi yrityksiä, joista nyt vain kapea joukko sijoittaa tuntuvasti tutkimukseen.

Viime vuoden keväällä laadittiin myös jo kansallinen, varsin perusteellinen tki-tiekartta, joka on etenkin rahoituksen osalta toimeenpanoa vailla. Tiekartan seuranta päivitettiin syksylle 2020.

Selonteon mukaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) että työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) määrärahoihin tulisi saada pysyväluonteisia lisäyksiä, jotta asiassa myös edettäisiin. Selonteossa ei kuitenkaan puhuta tarkoista euromääristä.

Tuoreessa tiedotteessaan hallitus korostaa, kuinka tutkimuksen ja kehittämisen vahvistaminen vaatii laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.

”Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Tki-toiminta luo ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin”, valtioneuvosto perustelee tiedotteessa.

Tutkimuksen ja kehittämisen merkitys korostuu, koska Suomen talouskasvu on hidastunut ja jäänyt jälkeen verrokkimaista jo kymmenen vuoden ajan. Talouskasvun näkymät ovat edelleen heikommat kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Kasvun kiihdyttäminen voi laajan yksimielisyyden mukaan perustua vain työn tuottavuuden nousuun, jonka perustana on työvoiman osaamisen ajantasaisuus sekä nykyistä vaikuttavampi tki-toiminta.

Tki-toiminta on Suomessa vähentynyt. Se lisääntyi vuoteen 2009 asti, jolloin se oli 3,75 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sen jälkeen osuus bruttokansantuotteesta laski vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se on ollut lievässä nousussa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on hallituksen mukaan pudonnut kärkimaiden joukosta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on ehdottanut lainarahalla luotavaa miljardiluokan tutkimus- ja kehitysrahastoa Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden vauhdittamiseksi.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa perjantaina hän esitti kymmenen miljardin sijoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat