Turve nousi taas hallituksen kiistanaiheeksi, ja vihreiden Emma Karilla on tiukka viesti keskustalle - Politiikka | HS.fi

Turve nousi taas hallituksen kiistanaiheeksi, ja vihreiden Emma Karilla on tiukka viesti keskustalle

Turpeen polton tukeminen ei käy vihreille. Autoilijoita puolue ei halua ”kurittaa”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kari sanoo.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari Eduskuntatalolla.

17.4. 2:00 | Päivitetty 17.4. 6:33

Turve on jälleen yksi kiistanaiheista, kun hallitus kokoontuu ensi viikon keskiviikkona ja torstaina kehysriiheen.

Pöydällä ei tällä kertaa ole varsinaisia ilmastotoimia vaan oikeastaan päinvastoin: keskusta haluaisi helpottaa turveyrittäjien asemaa, sillä alan alasajo on edennyt ennustettuakin nopeammin.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitti maaliskuussa muun muassa verohelpotusta pienille turvetta käyttäville lämpölaitoksille. Ryhmä esitti myös energiaturpeen veron sitomista päästöoikeuden hintaan niin, että turpeen vero laskisi päästöoikeuden hinnan noustessa.

Tällaisiin päätöksiin hallitus ei voi ryhtyä, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

”Turpeen energiakäytöstä luopuminen on merkittävä keino päästöjen vähentämisen kannalta. Ilmastotavoitteesta pidetään kiinni, ja turpeen energiapolttoa ajetaan alas.”

Hallituksen tavoitteena on puolittaa turpeen käyttö energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskus kertoi perjantaina, että turpeen kulutus väheni Suomessa pelkästään viime vuonna neljänneksen. Hallitus on siis tätä menoa saavuttamassa tavoitteensa selvästi etuajassa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on peräänkuuluttanut turpeen energiakäytön alasajon hillitsemistä. Turvetuottajien auttaminen on Vanhasen mukaan hallitukselle ”koetinkivi, onko puheilla reilusta siirtymästä katetta”.

 ”Keskitytään löytämään keinoja, joilla tavoite saavutetaan. Ei keinoja, joilla tavoitetta ei saavuteta.”

Kari sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että turveyrittäjiä tulee auttaa.

”Ymmärrän, että kun puhutaan ihmisten elinkeinosta, se on vaikea keskustelu. Siksi on tärkeää, että ihmisiä tuetaan, vaikka itse alaa ei tueta.”

Ihmisten tukemisella hän viittaa esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen tukemiseen. Turpeen energiapolttoa tukevia päätöksiä hallitus ei silti voi tehdä, Kari sanoo.

”Yhdessä sovituista tavoitteista ei tingitä, vaikka ne voivat välillä aiheuttaa kipuilua. Kun on yhdessä sovittu tavoite, keskitytään löytämään keinoja, joilla tavoite saavutetaan. Ei keinoja, joilla tavoitetta ei saavuteta.”

Kari vertaa päästötavoitetta työllisyystavoitteeseen: jotkin työllisyystoimet, kuten työttömyysturvan kiristäminen, ovat osalle hallituspuolueista vaikeita. Silti niistäkin on päätetty hallituksen yhteisen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Haastattelupäivänä perjantaina Eduskuntatalon portailla seisoo pieni joukko ihmisiä osoittamassa mieltään rivakampien ilmastotoimien puolesta. Näky on ollut viime vuosina tuttu.

Hallitus on kutsunut ilmasto-ohjelmaansa maailman kunnianhimoisimmaksi. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035.

Teot eivät kuitenkaan ole riittäneet vakuuttamaan ainakaan kaikkia. Perjantaina julkaistussa HS:n gallupissa vihreiden kannatus oli tasan 10 prosenttia. Se on hieman vähemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Vuosi sitten vihreät kipuili julkisesti hallituksen ilmastotoimien nihkeästä etenemisestä. Nyt Karilla ei kuitenkaan ole samanlaista huolta. Hänen arvionsa mukaan hallitus on edennyt kunnianhimoista tavoitettaan kohti suurin piirtein suunnitellusti.

”Nyt kun ollaan hallituskauden puolivälissä, pitäisi olla puolet tavoitelluista ilmastopäätöksistä tehtynä. Ensi viikon puoliväliriihessä tätä arviointia tehdään, ja käsittääkseni ympäristöministeriö sitä nyt valmistelee. Minulla ei ole tarkkoja lukuja vielä tiedossa. Mutta voisi sanoa niin, että paljon on jo tehty ja paljon on vielä tehtävänä.”

Hallituksen jo tekemistä päätöksistä Kari mainitsee suurimpina energiaveron palautuksesta luopumisen, fossiilisten lämmityspolttoaineiden veronkiristykset ja teollisuuden sähköveron alentamisen.

Seuraavia isoja päätöksiä on odotettavissa syksyllä. Ensi viikon kehysriihessä pohjustetaan syksyllä valmistuvia ilmasto- ja energiastrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa.

Hallituksen on myös määrä pian hyväksyä fossiilittoman liikenteen tiekartta eli keinot, joilla hallitus tähtää liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisia lisäpäätöksiä liikenteen päästöjen vähentämiseksi hallitus tekee syksyllä.

Liikenteen päästöjen vähentämisestä voi syntyä hallituksessa kova vääntö. Keskusta vastustaa päätöksiä, jotka nostaisivat bensiinin hintaa. Puolue on esimerkiksi sulkenut lisäkorotukset polttoaineveroihin pois keinovalikoimasta, kun taas vihreiden mielestä niihinkin voidaan tarvittaessa joutua turvautumaan.

 ”Emme me halua autoilijoita kurittaa.”

Kari korostaa, että bensiinin hintaa nostavat toimet ovat viimesijaisia.

”Kaikki mahdollinen päästövähenemä yritetään saada aikaan muilla keinoin. Emme me halua autoilijoita kurittaa.”

Oleellista on Karin mukaan esimerkiksi tukea joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Jos harvaan asuttujen alueiden ihmisten liikkumista kuitenkin päädytään muuttamaan kalliimmaksi, se pitää tehdä ”oikeudenmukaisesti”.

Vihreiden jatkuvasti esillä pitämä oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa, että esimerkiksi autoilun hinnannousua kompensoidaan niillä alueilla, joilla ihmisten on käytännössä pakko käyttää autoa liikkumiseen.

”Sekin on nyt selvityksessä, millä tavoin tätä kompensointia voitaisiin tehdä.”

Hallituksella on siis edessään vielä isoja ja varmasti myös vaikeita päätöksiä ilmastotoimista, mutta ne painottuvat loppuvuodelle. Ensi viikon kehysriihessä pääpainon saavat työllisyyspäätökset, joissa hallituspuolueiden näkemykset jakautuvat vähintään yhtä paljon kuin ilmastotoimissa.

Kari palasi vihreiden eduskuntaryhmän johtoon helmikuussa runsaan puolen vuoden perhevapaalta.

Karin poissaoloajalle osui esimerkiksi loppuvuoden vääntö perustuslakivaliokunnan lausunnosta, joka käsitteli vihreiden ulkoministerin Pekka Haaviston toimia al-Hol-asiassa.

”Minä en tapahtumia kovin tarkasti seurannut. Olin oikeasti sivussa politiikasta vanhempainvapaan ajan.”

Kari sanoo poissaolon tehneen hyvää.

”Täällä Eduskuntatalossa tottuu helposti siihen, että kiistat kärjistyvät nopeasti ja ollaan melkein koko ajan taistelutunnelmissa. Ulkopuolella sen taas ymmärsi, että ei ihmisille maailma näyttäydy jatkuvana kriisinä. Ehkä minäkin olen nyt vapaalta palattuani rauhallisempi.”

Emma Kari

Syntynyt 1983.

Toisen kauden kansanedustaja Helsingistä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Palasi helmikuussa runsaan puolen vuoden perhevapaalta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat