Hallituksen luonnos jatkuvan oppimisen uudesta viranomaisesta on saanut osakseen murska­kritiikkiä – Ketä ”palvelukeskuksen” on tarkoitus palvella? - Politiikka | HS.fi

Hallituksen luonnos jatkuvan oppimisen uudesta viranomaisesta on saanut osakseen murska­kritiikkiä – Ketä ”palvelukeskuksen” on tarkoitus palvella?

Sivistystyönantajat pitää uutta palvelukeskusta vanhanaikaisena, kankeana ja byrokraattisena lähestymistapana.

Uusi jatkuvan oppimisen palvelukeskus on määrä perustaa Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Opetushallituksen yhteyteen jo tänä vuonna.­

18.4. 2:00 | Päivitetty 18.4. 9:08

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus rakastaa rakenteita, joiden avulla yritetään ratkoa myös osaamisen ja työllistämisen karikkoja.

Oppivelvollisuuden laajentamisen ohella hallituksen toinen iso koulutusuudistus koskee jatkuvaa eli elinikäistä oppimista. Se on edennyt tuntuvasti hitaammin kuin oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen, mikä ehtii voimaan jo tänä syksynä – oppivelvollisuuden satavuotisjuhlavuotena.

Jatkuvan oppimisen edistämiseen onkin varattu aikaa koko vaalikausi eli aina kevääseen 2023 asti, mutta jo tänä vuonna hallitus on perustamassa pikavauhtia ihan uuden viranomaisen. Se toimisi Opetushallituksen yhteydessä erillisyksikkönä, kuten ylioppilastutkintolautakunta nykyään.

Vapun jälkeen eduskunta saanee käsiteltäväkseen hallituksen lakiesityksen, jolla on määrä perustaa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus – lyhyemmältä nimeltään palvelukeskus.

Laki tulisi voimaan syyskuun alusta, ja jo vuoden lopulla myös palvelukeskus näkisi päivänvalon.

Keskuksen yhteyteen valtioneuvosto nimittäisi jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvoston. Toimintaa varten laadittaisiin viisivuotissuunnitelma.

Keskuksen pysyviin toimintamenoihin varataan runsaan miljoonan euron määräraha, joka kattaisi 12 henkilön palkat. Itse jatkuvaan oppimiseen eli erilaisiin koulutuksiin osoitettiin jo viime syksyn budjettiriihessä noin 50 miljoonaa euroa.

Jatkuvasta tai elinikäisestä oppimisesta on puhuttu vuosikymmeniä, ja nyt työntekijöiden osaamisen päivittäminen onkin ajankohtaisempaa kuin koskaan ennen.

Mutta auttaako asiaa byrokraattiselta kuulostava uusi viranomainen?

Keskuksen tavoitteena on sovittaa yhteen koulutuksen ja työllisyyden palveluja sekä kohentaa työikäisen väestön osaamista ja työvoiman saatavuutta.

Keskuksen tehtäviä olisivat työikäisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalveluiden ohjaus ja koordinointi, työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi, koulutustarjonnan rahoittaminen ja alueellisten palveluverkostojen tuki.

Lausuntokierroksella luonnos palvelukeskuksesta sai murskaavaa arvostelua, vaikka sen tavoitteita pidettiin hyvinä.

Oikeusministeriö esimerkiksi totesi, että ”erillisyksikön nimi olisi palvelukeskus, mutta esityksen perusteella jää vielä epäselväksi, ketä sen itse asiassa on tarkoitus palvella”.

Oikeusministeriön mukaan uuden palvelukeskuksen tehtävät ja toimivaltuudet jäävät epäselviksi. Myös päällekkäisyyksiä löytyy muiden toimijoiden kanssa.

Valtiovarainministeriö taas huomautti, että palvelukeskukselta odotetaan paljon, mutta voimavaroiltaan pienen yksikön varsinainen oma päätösvalta rajoittuisi lähinnä rahan myöntämiseen eri toimijoille.

Keskuksen keskeinen tehtävä olisi myös ennakoida työikäisen väestön osaamistarpeita alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtiovarainministeriön mukaan olisi syytä arvioida uudelleen, onko tarkoituksenmukaista hajauttaa ennakointi eri toimijoiden vastuulle. Sitä tekee nyt esimerkiksi Opetushallitus.

Palvelukeskuksen rakenne sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmä ovat muodostumassa erittäin monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi, valtiovarainministeriö moitti.

Vastuuta johtamisesta olisi opetus- ja kulttuuriministeriöllä, työ- ja elinkeinoministeriöllä, Opetushallituksen pääjohtajalla, palvelukeskuksen johtajalla, jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvostolla sekä valtioneuvostolla.

Kuntaliiton mukaan hallituksen esitysluonnoksesta puuttuivat vaikutukset kuntiin sekä työllisyyden kuntakokeiluihin.

Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä edustava Sivistystyönantajat Sivista pitää uutta palvelukeskusta vanhanaikaisena, kankeana ja byrokraattisena lähestymistapana: ”Eikö tärkeämpää olisi tuoda nykyistä koulutuksen tarjontaa laajemmin ja joustavammin kaikkien ulottuville?”

Hallituksen tulisikin Sivistan mukaan paremmin perustella, miksi uusi organisaatio tehtävineen on parempi vaihtoehto kuin nykyisten korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien ohjauksen kehittäminen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan koulutuksen ja työelämän yhteyttä tulee tiivistää, mutta se ei näe virastorakenteiden lisäämistä ratkaisuna. Parempaan tulokseen päästäisiin älykkäiden digipalvelujen avulla ja koulutusjärjestelmän yhteistyötä yritysten kanssa parantamalla.

Opetusministeri Li Andersson (vas) perusteli keskusta viime syksynä sillä, että se toisi koulutusta tarvitsevien palvelut yhteen paikkaan ja loisi pysyvyyttä jatkuvan oppimisen järjestelmään, johon halutaan mukaan myös työmarkkinaosapuolet.

Uusia rakenteita hallitus valmistelee myös osatyökykyisten työntekijöiden palveluita varten. Tarkoitus on perustaa ensi vuonna uusi valtion erityistehtäväyhtiö eli välityömarkkinatoimija, johon mallia otetaan Ruotsista.

Yhtiön tehtävänä olisi tukea osatyökykyisten työkykyä ja osoittaa heille työpaikkoja erityisesti palvelualoilta. Alentunut työkyky korvattaisiin työnantajalle valtion varoista.

”Suomen Samhall eli Välittäjä Oy vaatii kunnollisen rahoituksen kehysriihessä, jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa”, totesi pääministeripuolue Sdp äsken julkaisemissaan jälleenrakennuksen suuntaviivoissa.

Selvityshenkilö Hannu Mäkisen mukaan määrärahatarve saattaisi olla 25 miljoonaa euroa tuhatta osatyökykyistä kohden. Julkisen tuen ei silti saisi vääristää kilpailua markkinoilla, mitä työnantajat vahvasti epäilevät.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat