Rakentajalle tulee vastuu rakennuksen virheistä, alle 30-neliöisen rakennuksen voisi pystyttää ilman lupaa – Rakentamisen säännöt muuttumassa laajasti ensi vuonna - Politiikka | HS.fi

Rakentajalle tulee vastuu rakennuksen virheistä, alle 30-neliöisen rakennuksen voisi pystyttää ilman lupaa – Rakentamisen säännöt muuttumassa laajasti ensi vuonna

Valtava rakentamista säätelevä lakipaketti on loppusuoralla. Lakiesitys on tarkoitus saada lausuntokierrokselle viimeistään syksyllä, mutta sitä ennen pitää ratkaista vielä monta poliittista kiistaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista, joita hallituksella on työn alla. Kuva Jätkäsaaresta Helsingissä.­

18.4. 17:27

Rakentamista ja maankäyttöä koskevat säännöt muuttuvat laajasti jo ensi vuonna, mikäli hallitus saa sovittua valmistelun loppusuoralla olevan maankäyttö- ja rakennuslain poliittiset erimielisyydet.

Kyseessä on yksi laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista, joita hallituksella on työn alla. Valtava lakipaketti vaikuttaa muun muassa siihen, miten ja minne Suomessa rakennetaan, millaisin ehdoin ympäristöä muokataan ja kuinka paljon tulee esimerkiksi viheralueita.

Noin 400 lakipykälän kokonaisuuden arvellaan paisuvan lopulta 800 sivun paksuiseksi.

Massiivista lakia on kutsuttu myös pikku-soteksi. Sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelut uudistetaan lailla, jossa on noin 1 200 sivua.

Lain pyrkimys on muun muassa yksinkertaistaa rakentamisen lupaviidakkoa ainakin yksittäisen kansalaisen näkökulmasta.

Jatkossa esimerkiksi jaosta toimenpidelupaan ja rakennuslupaan luovuttaisiin ja niiden sijaan tulisi yksi lupamuoto, rakentamislupa. Samalla lupakynnys nousisi.

Lakiin aiotaan kirjoittaa varsin tarkkaan, millaiseen rakennukseen tarvitaan lupa, mikä selkeyttää lupaprosessia luvan hakijan kannalta. Myös kunnille jätetään mahdollisuus joissakin tapauksissa poiketa laista.

Tällä hetkellä valmistelussa olevan ehdotuksen mukaan rakentamislupa tarvittaisiin vasta yli 30 neliömetrin rakennukseen tai yli 50 neliömetrin katokseen. Varsinaisia asuinrakennuksia tämä ei koskisi.

Nykyään eri paikkakunnilla voi olla hyvinkin erilaisia rakennuslupakäytäntöjä.

Toinen kansalaisten kannalta keskeinen muutos on se, että lakiin kirjataan, kenellä on vastuu rakentamisen laadusta niin suunnittelun kuin toteutuksenkin aikana.

Päävastuullisella rakentajalla tulisi olemaan vastuu rakennuksen virheistä viisi vuotta. Nykyisessä laissa vastuuaikaa ei määritellä lainkaan. Alalla käytetään tosin varsin yleisesti yleisiä sopimusehtoja, joiden mukaan takuuaika on 2 vuotta ja törkeän laiminlyönnin tilanteissa kymmenen vuotta.

Urakkamallista riippumatta jokaisen tekijä vastaa virheistään, mutta myös työn tilaajalle jää vastuuta.

Päävastuulliselle rakentajalle tulee kohteen toteutumisvastuu, joka sisältää myös vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.

Uuden lain mukaan päävastuullisella rakentajalla tulisi olemaan vastuu rakennuksen virheistä viisi vuotta. Nykyisessä laissa vastuuaikaa ei määritellä lainkaan. Kuvassa rakenteilla oleva Clarion-hotelli Helsingin Jätkäsaaressa vuonna 2015.­

Hallitusohjelman mukaan uudistuksen päätavoitteet ovat muun muassa hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen.

Lakiin sisältyisi myös uusia olennaisia teknisiä vaatimuksia rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaariominaisuuksista. Rakennuksen suunnitteluun kuuluisi muun muassa hiilijalanjäljen laskenta ja teknisen käyttöiän määrittäminen.

Rakennuksen omistajalle tulee velvollisuus pitää yllä digitaalista käyttö- ja huolto-ohjetta.

Valtion alueellisten viranomaisten eli ely-keskusten roolia kuntien kaavoituksen valvonnassa mahdollisesti lisätään samalle tasolle kuin se oli joitakin vuosia sitten.

Yhdyskuntarakentamisessa pitää tukea Suomen pyrkimystä hiilineutraalisuuteen ja esimerkiksi suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkialueilla.

Lakiin tulee myös vaatimus vaalia kulttuuriympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiseudulla.

Kuntien kaavamonopoli säilyy ja nykyinen maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan perustuva kaavahierarkia säilynee.

Lisäksi mukaan tulee mahdollisesti kaupunkiseutusuunnitelma. Helsinki, Tampere ja Turku ja joukko muita kaupunkeja joutuisi tekemään suunnitelman lähikuntien kanssa alueen kaavoituksesta, mikäli tämä toteutuu.

Maanomistajalle on lakiluonnoksessa annettu mahdollisuus tietyissä tapauksissa tehdä aloite asemakaavan laatimiseksi.

HS:n eri hallituslähteistä kuulemien arvioiden mukaan kiistakysymyksiä on kourallinen, mutta ne ovat monitahoisia. Lain sisältökysymyksistä keskustellaan parhaillaan poliittisesti.

Kiistaa käydään tiivistäen neljän eri intressin välillä: tehokkaan kaavoituksen ja asuntotuotannon, ympäristöarvojen, yksityisen omistuksen sekä mahdollisimman suuria vapauksia haluavan yrityselämän välillä.

Poliittisen käsittelyn jälkeen ehdotuksen on määrä lähteä lausuntokierrokselle viimeistään syksyllä tai jo kesällä. Eduskunnan käsittelyyn hallituksen pitäisi aikataulun mukaan mennä keväällä 2022.

Lakiuudistus vaikuttaa myös muun muassa siihen paljonko viheralueita rakennetaan. Kuva Helsingin Kaivopuistosta.­

Kiistat koskevat erityisesti alueiden käyttöä ja niistä tehtäviä suunnitelmia sekä yksityisen omaisuuden suojaa. Keskusta ja Rkp haluavat täsmentää, missä tilanteissa esimerkiksi yksityistä metsäalaa voidaan määrätä rakennuskieltoon.

Yksi osa kiistaa on viherrakenneverkosto, joka on lakiin kirjattu uusi termi.

Ne olisivat esimerkiksi suojelu- ja virkistysalueita sekä vesialueita. Ryhmään kuuluvat myös nykyiset metsätalous- ja peltoalueet, joilla on erityistä merkitystä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen kannalta.

Alue voi olla myös tärkeä eläinten vapaan liikkumisen kannalta.

Neuvotteluja käydään muun muassa siitä, miten viheralueiden ja muidenkin alueiden kohdalla mahdollinen käyttörajoitus korvataan maanomistajille.

Lisäksi puidaan sitä, miten yksityisen maanomistajat tai sijoittajat voivat osallistua kaavoitussuunnitelmiin ja maankäyttöön.

Elinkeinoelämä on ehdottanut, että vaikkapa rakennuttaja voisi tehdä itse kaavan ja tarjota sitä kunnalle.

Auki on myös se, miten saamelaisten oikeudet alkuperäisiin alueisiinsa kirjataan lakiin.

Monet edunvalvojat ovat jo lähettäneet kommentteja lainvalmistelijoille alustavista lakiluonnoksista.

Yksi kritiikkiä esittänyt etujärjestö on kiinteistöjen ammattimaisia omistajia, kiinteistösijoittajia ja rakennuttajia edustava Rakli.

Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki sanoo, että kaavoituksen joustavuus ei ole parantumassa kuten alun perin oli ajatus.

”Kaavoitusta ollaan päin vastoin raskauttamassa eikä keventämässä. Isoille kaupunkiseuduille tulee kaavahierarkiaan entisten päälle kaupunkiseutusuunnittelu pakolliseksi. Euroopassa ollaan kulkemassa eri suuntaan, kun kaavatasoja on vähennetty mutta meillä ollaan lisäämässä”, Kurunmäki sanoo.

Kurunmäki pelkää myös, että sääntely lisääntyy.

”On kaiketi meneillään poliittinen kiista ely-keskusten roolista. Voi olla, että elyjen rooli palaa 4–5 vuoden takaiseen tilanteeseen eli valvojien rooli tulee vahvemmaksi kuin se on ollut viime vuodet.”

Rakli pitää monia kohtia lain valmistelussa myös hyvänä, kuten rakentamisen lupien sujuvoittamista ja rakentajien vastuun lisäämistä.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva pitää hyvänä, että kunnan kaavamonopoli säilyy eikä kuntien rooli muutenkaan näytä kovin paljon muuttuvan.

”Hyvä, että edetään pienin askelein, niin ei tule hätiköityjä päätöksiä.”

Jarva pitää edistyksenä myös sitä, että kuntalaisten kuulemista ja osallistumista parannetaan etenkin kaavoitusten alkuvaiheessa.

”Digitaalisuutta tullaan hyödyntämään tiedottamisessa, vuorovaikutuksessa ja tiedon välittämisessä. Se on hirmuisen hyvä asia.”

Jarva sen sijaan ei pidä hyvänä, jos valtion elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ely) saatetaan palauttaa nykyistä laajempi mahdollisuus hakea muutosta kaavoitukseen.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas pitää hyvänä, että rakennuslupaa ei mahdollisesti tarvittaisi enää alle 30 neliön rakennuksista tai 50 neliön katoksista.

”Samoin maalämmön kaivot vapautettaisiin normaalitapauksessa rakennusluvituksesta. Nämä uudistukset ovat mielestämme hyviä ja vähentävät byrokratiaa.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Hallitus uudistaa maankäyttö- ja rakennuslain. Se pyritään saamaan voimaan vuonna 2022.

Kyseessä on yksi hallituksen laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista.

Lailla säädellään laajasti maankäyttöä ja rakentamista.

Lakiin on tulossa mahdollisesti noin 800 sivua.

Valmistelua tehdään parlamentaarisesti eli mukana ovat kaikki eduskuntapuolueet. Valmistelu alkoi jo edellisen hallituksen aikana.

Nykyisin voimassa oleva laki on vuodelta 2000. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä laissa on jopa kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat