Lapset vähenevät, pelastuuko koulutus kuntien yhteistyöllä? Kaikki puolueet kannattavat sitä, mutta valtion rahoitus ei siihen kannusta - Politiikka | HS.fi

Lapset vähenevät, pelastuuko koulutus kuntien yhteistyöllä? Kaikki puolueet kannattavat sitä, mutta valtion rahoitus ei siihen kannusta

Yksi ratkaisu oppilasmäärien vähentymiseen syntyvyyden laskun myötä voi olla kuntien välinen yhteistyö. Joko oppilaat tai opettajat voivat liikkua yli kuntarajan. Kaikki eduskuntapuolueet kannattavat kuntayhteistyön lisäämistä perusopetuksessa, mutta valtion rahoitus ei nyt siihen kannusta.

Lotta Härkönen (oik.) ja Menni Andelin ovat Tuusulan Kellokosken koulun 9 G -luokalla. He tulevat kouluun Mäntsälän Ohkolasta. Härkösen koulumatka on yhdeksän kilometriä ja Andelinin viisi kilometriä. Oman kunnan yläasteelle olisi pitempi matka.­

19.4. 2:00 | Päivitetty 19.4. 6:14

Mäntsälässä on kaksi yläkoulua, mutta osa oppilaista käy yläluokat naapurikunta Tuusulan puolella.

”Havahduimme oppilasmäärien vähenemiseen Hyökännummen alakoulun alueella, josta on noin 20 kilometriä matkaa oman kunnan yläkouluun. Kuitenkin aivan siihen lähelle Tuusulan puolelle rakennettiin luokkien 1–9 yhtenäiskoulu, jonne voisi mennä. Nyt on käynnissä neljäs lukuvuosi, joten meiltä on siellä jo kaikki kolme ikäluokkaa”, kertoo Mäntsälän vt. sivistysjohtaja Janne Mäkinen.

Koulumatkat lyhenevät, ja koululaiset sekä heidän vanhempansa ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Mäntsälällä ja Tuusulalla on myös yhteinen opettajapooli.

Kuntien opetusohjelmissa on eroa esimerkiksi kielten tarjonnassa.

”Meillä on mahdollista tarjota alakoulussa kielten kerhoja, joissa voidaan valmentautua yläkoulun kieliohjelmaan”, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan yhteistyön edistämistä myös esimerkiksi Kärkölän kanssa valmistellaan.

Kellokosken koulun 9.-luokkalaiset Lotta Härkönen (vas.) ja Menni Andelin ovat käyneet koko yläasteen Tuusulassa kotoaan Mäntsälästä. ”En keksi miinuksia”, arvioi Härkönen kuntarajan ylitystä. ”Pieni maisemanvaihto tekisi hyvää”, Andelin perustelee aikomusta suunnata lukioon Järvenpäähän, mitä myös Härkönen suunnittelee.­

Kuntien välinen yhteistyö on yksi keinoista, joilla syntyvyyden pienenemisen peruskoulutukselle aiheuttamaa visaista ongelmaa voitaisiin ratkaista.

Suomessa on viime vuosina syntynyt alle koululuokallinen lapsia lähes sadassa kunnassa. Lähivuosina koululaisten määrän väheneminen ravistelee koko Suomen koulujärjestelmää.

”Jos Suomessa voi vastakin asua missä haluaa, on todella suuri kysymys, miten joka paikassa lapset voivat saada opetussuunnitelman mukaista, laadukasta perusopetusta”, sanoi Suomen kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta HS:n haastattelussa helmikuussa.

”Massiivinen ongelma on se, että oppilasmäärä pienentyy eniten niillä alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkät ja alueellinen saavutettavuus usein jo nyt kriittistä”, sanoi muuttoliiketutkija samassa kirjoituksessa Timo Aro.

Lue lisää: Suomen kehutulla koululaitoksella on edessä ”massiivinen ongelma”: Mitä tehdä, kun lapsia ei monessa kunnassa synny yhdenkään koululuokan vertaa?

Perusopetuslain mukaan opetus tulee järjestää niin, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kuitenkin moni kunta haluaa pitää kiinni omasta koulustaan.

Kuntayhteistyötä tehdään jonkin verran, mutta tavanomaisempaa on, että kunnat kilpailevat vetovoimasta ja lapsiperheistä eli myös uusista oppilaista keskenään.

Kaikki eduskuntapuolueet kannattavat kuntien yhteistyön lisäämistä perusopetuksessa, kävi ilmi HS:n kyselystä.

Valtio ei nykyään kannusta kuntia tiiviimpään yhteistyöhön mitenkään, kuten rahoituksen avulla, mutta tilanne voi muuttua.

”Rahoitus on yksi valtion ohjauksen väline, joten niin haluttaessa valtionosuutta voidaan ainakin yrittää käyttää kannustamaan kuntia yhteistyöhön. Sivistystoimen valtionrahoitus tulee uudistaa kokonaisuutena sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen seuraavalla hallituskaudella, joten aihe on ajankohtainen”, sanoo kuntatalouden asiantuntija Sanna Lehtonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Valtionosuus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ei nyt riipu lainkaan siitä, miten kunta opetuksen järjestää. Valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta, järjestääkö kunta ala- tai yläkouluopetuksen itse omana toimintana vai yhteistyössä toisen kunnan kanssa.

Silläkään ei ole vaikutusta, minkälainen perusopetuksen kouluverkko kunnassa on, Lehtonen kertoo.

Esimerkiksi Mäntsälän ja Tuusulan välisessä sopimuksessa raha ei liiku, vaan kustannukset katetaan valtionosuuksin.

Kellokosken koulun pihalla on pingislautoja. Pelin tuoksinassa Lotta Härkönen (vas.) ja Menni Andelin.­

HS esittelee kuntien välisen yhteistyön malleja eri puolilta Suomea

Myrskylässä ei ole koskaan ollut omaa yläkoulua.

Niinpä yhteistyö Orimattilan kanssa on itsestäänselvä kuvio, joka alkoi jo vuonna 2014, kertoo Myrskylän Kirkonkylän koulun rehtori Vesa Karjalainen.

Kirkonkylän koulussa on esiopetuksen lisäksi peruskoulun alaluokat 1–6. Yläluokille 7–9 oppilaat menevät Orimattilaan, jonka kanssa Myrskylällä on sopimus.

Kaksikielisen kunnan ruotsinkieliset oppilaat käyvät koko peruskoulun Loviisassa, jonka kanssa Myrskylällä on niin ikään sopimus.

Karjalaisen mukaan kokemukset yhteistyöstä Orimattilan kanssa ovat hyvät. Myös käytössä oleva opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kummankin kunnan opettajien kanssa.

”Eivät ihan kaikki oppilaat siirry Orimattilan yläasteelle, vaan aina joku saattaa siirtyä vaikkapa Askolaan, Porvooseen tai Anna Tapion kouluun Pälkäneelle. Usein syynä on sopivampi koulun sijainti esimerkiksi huoltajan työmatkan varrella, ainevalinnat tai koulun toimintakulttuuri”, Karjalainen kertoo.

Alle 2 000 asukkaan Myrskylä rakentaa uutta hirsikoulua liikuntahalleineen, mutta siitäkin tehdään vain noin 150 oppilaan alakoulu ilman yläluokkia.

”Tulimme selvityksen jälkeen siihen tulokseen, ettei väestöpohja yläkouluun oikein riitä. Myös opettajille syntyisi hankalia aineyhdistelmiä ja koulun toiminnallisuus kärsisi”, Karjalainen sanoo. Koulu valmistuu ensi syksyksi.

”Uusi hirsikoulu on jo herättänyt lähialueen kuntien lasten huoltajien kiinnostusta. Saattaahan rauhallinen ja turvallinen maalaiskoulu lisätä Myrskylän vetovoimaa, kun etätyökin on yleistynyt”, Karjalainen pohtii mahdollista asukas- ja oppilasvirran kääntymistä Myrskylään.

 ”Kuvataide, venäjä, saksa, musiikki, suomi toisena kielenä. . . ”

Kaakkois-Suomessa sijaitsevien Virolahden ja Miehikkälän kuntien kouluyhteistyö on niin tiivistä, että ”Kaakon kaksikolla” on yhteinen sivistys- ja hyvinvointilautakunta ja yhteinen sivistys- ja hyvinvointijohtajakin. Hän on Auli Hyttinen.

Hyttisen mukaan opetusyhteistyö alkoi jo ennen kuin myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tekniikassa kuntien hallintoa yhdistettiin.

Virolahdella on noin 3 000 ja Miehikkälässä alle 2 000 asukasta, mutta kummassakin kunnassa on kaksi alakoulua ja yksi yläkoulu. Lisäksi Virolahdella on lukio. Yhteistyö koskee yläkouluja ja lukiota.

”Kuvataide, venäjä, saksa, musiikki, suomi toisena kielenä. . . ” Hyttinen listaa aineita, joissa pätevien opettajien opetusvelvollisuutta olisi yksittäisissä kouluissa hankala saada täyteen.

Yhteisten tai kiertävien opettajien käytön sekä lukujärjestysten rakentelun tekee Hyttisen mukaan mahdolliseksi se, että etäisyys koulujen välillä on enimmillään kymmenen kilometriä, joten opettajat ehtivät siirtyä koulusta toiseen välituntien aikana.

Hyttisen mukaan Miehikkälä pyrkii sinnikkäästi pitämään kiinni omasta yläkoulusta ja Virolahti myös omasta lukiosta. Tosin toisen asteen maksuttomuuden myötä esimerkiksi ilmaisten tietokoneiden tuoma lukion kilpailuvaltti ollaan menettämässä, ja isompien kaupunkien houkutus voi kasvaa.

 ”Pienten kuntien Kainuun perukoilla pitää olla kaukokatseisia, jotta opetus olisi laadukasta eikä mitään puolivillaista.”

Kainuussa Ristijärvi ja Hyrynsalmi ovat jo pitkään hyödyntäneet toistensa aineenopettajia, kuten äidinkielen, maantiedon ja biologian sekä yhteiskuntaopin ja historian opettajia. Tosin tänä vuonna yhteisten opettajien käyttö on tauolla, ja tulevaa yhteistyötä mietitään uusiksi.

Toinen keino turvata laadukas opetus on mahdollisimman laaja-alaisten opettajien rekrytointi. Ihanteena ovat opettajat, joilla on pätevyys opettaa niin esikoululaisia kuin yläkoululaisiakin, jolloin pärjättäisiin vähemmällä väellä.

”Pienten kuntien Kainuun perukoilla pitää olla kaukokatseisia, jotta opetus olisi laadukasta eikä mitään puolivillaista”, sanoo Ristijärven koulutuspäällikkö ja Keskuskoulun rehtori Tiinaliisa Portano.

Yhteistyötä koulunpidossa on muidenkin kuntien kanssa. Esimerkiksi koulukuraattori ja ”miekkari” eli mielenterveyshoitaja käy Ristijärvellä Suomussalmelta ja koulupsykologi Kajaanista. Kouluterveydenhoitaja on yhteinen Paltamon kanssa.

Omaa lukiota ei ole Ristijärvellä eikä Hyrynsalmella, vaan lukioon mennään esimerkiksi Kajaaniin, Sotkamoon tai Paltamoon, Portano kertoo.

 ”Näin saamme pätevän opettajan puolin ja toisin.”

Pitkien etäisyyksien Lapissa jokaisessa 21 kunnassa on yhä oma peruskoulu. Vaikka kyläkouluja on lakkautettu roppakaupalla, myös uusia rakennetaan, sillä Pohjois-Suomessa koulurakennukset ovat enimmäkseen vanhoja ja jo tiensä päässä etenkin sisäilmaongelmien takia.

Silloin uusi, terveellinen hirsikoulu voi olla varteenotettava kannuste muuttaa.

Esimerkiksi Rovaniemen Sinettään valmistui pari vuotta sitten hieno monitoimitalo kouluineen, joka houkuttelee lapsiperheitä myös muista kunnista.

Vaikka ”koulushoppailusta” eli muun kuin lapselle osoitetun lähikoulun valinnasta on puhuttu lähinnä etelän isoissa kaupungeissa, ei se ole ihan outo ilmiö Lapissakaan.

Myös Pellon peruskoulu pääsi vuoden alusta upouuteen rakennukseen, joka on saanut nimen Meän Opinahjo Ahjotiellä. Samassa talossa on perusopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksen ja lukion tilat.

”Kyllä Ylä-Lapista on jo sadellut kyselyitä oppilaspaikoista ensi syksyksi. Raavitaan jo päätä, mihin kaikki oppilaat mahtuisivat”, pohtii Pellon perusopetuksen ja lukion rehtori Piia Kilpeläinen-Tuomo.

Yhteistyötä Pello on tehnyt jo vuosia Ylitornion kanssa.

”Me ostamme Ylitorniolta teknisen työn opettajan tunnit kahtena päivän viikossa, ja Ylitornio ostaa meiltä musiikin opettajan tunnit kerran viikossa. Näin saamme pätevän opettajan puolin ja toisin”, Kilpeläinen-Tuomo perustelee opettajavaihtoa.

Suunnitteilla Pellossa on myös yhteistyön ja etäyhteyksien hyödyntäminen kielten opetuksessa.

Peruskouluja yli 2 000

Viime vuoden lopulla Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 2 130 peruskoulua, ja niissä opiskeli noin 550 000 oppilasta.

Eniten kouluja lakkautettiin vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla (8). Myös Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa lakkautettiin kussakin 7 koulua. Yhteensä peruskouluja lakkautettiin 64.

Ovia on pantu kiinni varsinkin pienissä ala-asteen eli luokkien 1–6 kyläkouluissa.

Sen sijaan yhtenäiskoulujen eli kaikki luokka-asteet 1–9 käsittävien isojen koulujen määrä on noussut jo lähes 500:aan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat