Saksan perustuslaki­tuomioistuin näytti vihreää valoa EU:n elpymis­rahoituksen etenemiselle – Onko tällä merkitystä Suomen ratkaisun kannalta? - Politiikka | HS.fi

Saksan perustuslaki­tuomioistuin näytti vihreää valoa EU:n elpymis­rahoituksen etenemiselle – Onko tällä merkitystä Suomen ratkaisun kannalta?

Suomessa hallitusten esitysten perustuslainmukaisuutta etukäteen arvioiva eduskunnan perustuslakivaliokunta pohtii parhaillaan kantaansa EU:n elpymisrahoitukseen.

Saksan perustuslakituomioistuin eli Bundesverfassungsgericht sijaitsee Karlsruhessa.­

21.4. 19:49

Saksan perustuslakituomioistuin hylkäsi keskiviikkona hakemuksen, jossa sitä vaadittiin kieltämään Euroopan unionin 750 miljardin euron elpymisrahoituksen hyväksyminen.

Hylkäys tarkoittaa, että Saksan parlamentti voi hyväksyä rahoituksen. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salmisen mielestä perustuslakituomioistuimen ratkaisu ilmentää hyvin sitä, kuinka Saksassa on perinteisestikin ajateltu, että oikeudellisin perustein ei pidä puuttua talouspoliittisiin päätöksiin.

”Tuomioistuin on hyvin yksiselitteinen siinä, että se on asian käsittelyn tässä vaiheessa päätynyt siihen kantaan, että omia varoja koskeva päätös ei loukkaa liittovaltiopäivien budjettiautonomiaa sellaisella todennäköisyydellä, että sen nyt pitäisi päättää toisin. Päätös oli yksimielinen eikä suullista käsittelyä järjestetty, joten tuomioistuin vaikuttaisi olevan varma kannastaan”, Salminen sanoo.

Keskiviikkona hylkäämässään kieltopyynnössä perustuslakituomioistuin kuitenkin toteaa, että se voi tarvittaessa myöhemmin pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siihen, onko elpymisrahoitus sopusoinnussa EU:n perussopimuksen kanssa.

Valituksen tehneiden mielestä rahoitus on ristiriidassa Saksan perustuslain ja Euroopan unionin perussopimuksen kanssa. Tähän kysymykseen perustuslakituomioistuin ei siis keskiviikkona ottanut vielä kantaa.

”Perustuslakituomioistuin hiukan vihjaa, että se saattaisi pyytää asiasta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Jos näin käy, oikeusjutun käsittely tulee pitkittymään perustuslakituomioistuimessa, koska ennakkoratkaisupyynnön keskimääräinen käsittelyaika on yli vuoden EU-tuomioistuimessa”, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Ennakkoratkaisu Euroopan unionin tuomioistuimesta pyydetään silloin, jos jokin kansalliseen tuomioistuimen käsittelemä asia on eurooppaoikeudellisesti epäselvä tai tulkinnanvarainen.

Elpymisrahoituksessa Eurooppa-neuvosto valtuuttaisi komission hankkimaan rahoitusmarkkinoilta lainaa, jonka turvin jäsenvaltioille myönnettäisiin avustuksia ja lainoja. Kyse ei ole yhteisvastuullisesta velasta vaan siitä, että EU-valtiot sitoutuvat tulevaisuudessa maksamaan suurempia jäsenmaksuja komission lainojen lyhentämiseksi.

”Tuomioistuin katsoo, että järjestelyyn sisältyy riittävää sääntelyä jäsenvaltioiden taloudellisten vastuiden rajoittamiseksi. Lisäksi tuomioistuin lausuu, että jäsenvaltiot eivät tule suoraan vastuullisiksi EU:n ottamasta velasta. Molemmat ovat erittäin tärkeitä näkökohtia”, professori Salminen sanoo.

Suomessa hallitusten esitysten perustuslainmukaisuutta etukäteen arvioiva eduskunnan perustuslakivaliokunta pohtii parhaillaan kantaansa elpymisrahoitukseen. Valiokunta ei saanut asiasta lausuntoaan valmiiksi vielä keskiviikkona, vaan jatkaa sen käsittelyä ensi tiistaina.

”Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksillä ei ole välitöntä vaikutusta siihen, miten päätös hyväksytään Suomessa. Eduskunnan, perustuslakivaliokunta mukaan lukien, tulee tehdä ratkaisunsa itsenäisesti Suomen valtiosäännön mukaan”, professori Ojanen sanoo.

Perustuslakivaliokunnan arvioinnissa keskeinen kysymys on, tarkoittaako elpymisrahoitus merkittävää uuden toimivallan siirtoa Euroopan unionille. Se taas palautuu loppujen lopuksi kysymykseen, onko rahoitus mahdollisesti ristiriidassa perussopimuksen kanssa ja annettaisiinko EU:lle sellainen toimivalta, jota Suomi ei ole hyväksynyt vahvistaessaan voimassa olevan perussopimuksen.

Suomen johtavien eurooppaoikeuden tutkijoiden mielestä päätös ei ole ristiriidassa perussopimuksen kanssa eikä se myöskään tarkoita merkittävän toimivallan siirtoa EU:lle.

Samaan lopputulokseen on tullut EU:n neuvoston oikeuspalvelu, jota pidetään oikeuskirjallisuudessa merkittävimpänä ja vaikutusvaltaisimpana oikeudellisena yksikkönä unionin toimielinjärjestelmässä.

Lopullinen vastaus elpymisrahoituksen eurooppaoikeudellisiin kysymyksiin saadaan vasta Euroopan unionin tuomioistuimesta, jos asia saatetaan sen käsiteltäväksi.

”Ehkä perustuslakivaliokunnan on helpompi vakuuttua asian oikeudellisista relevanteista ulottuvuuksista Saksan perustuslakituomioistuimen kannanottojen perusteella. Uskoisin, että tuomioistuimen tulkinnoilla jäsenvaltioiden vastuista ja niiden rajoituksista on merkitystä Suomessakin”, professori Salminen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat