Digipalvelulaki velvoittaa tekstittämään videot, viranomaiset kokevat sen työlääksi – ”Kun kyse on koronasta, niin tekstityksellä varustettu informaatio tulisi saada mahdollisimman pian” - Politiikka | HS.fi

Digipalvelulaki velvoittaa tekstittämään videot, viranomaiset kokevat sen työlääksi – ”Kun kyse on koronasta, niin tekstityksellä varustettu informaatio tulisi saada mahdollisimman pian”

Helsingin yliopistossa saavutettavuusvaatimukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja teettäneet ”ihan järkyttävän määrän työtä”, sanoo tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo.

Valtiovarainministeriön julkaisema videotallenne julkishallinnon API-linjausten valmistelun käynnistystilaisuudesta viime syksyltä. Kuvassa puhuu hankeassistentti Sanna-Mari Kirjalainen. Kuvakaappaus Youtubesta.­

23.4. 2:00

”Onhan se aika työlästä ja kallista etenkin silloin, kun kyseessä on valtuustokokouksen videon tekstitys.”

Näin arvioi erityisasiantuntija Mattias Lindroth Kuntaliitosta digipalvelulain tuomaa uutta velvoitetta viranomaisille.

Laki velvoittaa kuntia tekemään verkkosivustoista ja mobiilisovelluksista saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa videoiden ja muiden tallenteiden tekstitystä.

Digipalvelulailla pyritään parantamaan erityisryhmien, kuten kuulo- tai näkövammaisten, edellytyksiä selvitä itse julkisten toimijoiden ja myös esimerkiksi pankkien digipalvelujen käytöstä.

Noin 750 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema.

Lainsäädännön taustalla ovat YK:n vammaissopimus vuodelta 2006 ja EU:n saavutettavuusdirektiivi vuodelta 2016.

Etenkin sähköisissä ajanvarauksissa ja verkkosivustojen chat-palveluissa vammaisjärjestöt ovat vielä huomanneet erilaisia saavutettavuuspuutteita.

Kuuloliiton asiantuntija Sami Virtanen ottaa esimerkiksi Helsingin kaupungin koronavirusinfot. Niistä tehdään videotallenne, mutta se näkyy tekstitettynä vasta myöhemmin.

”Kun kyse on koronasta, niin tekstityksellä varustettu informaatio tulisi saada mahdollisimman pian. Nyt on jo mahdollisuus hyödyntää striimauksessa tekstityspalvelua. Suosittelemme tätä käytäntöä”, Virtanen sanoo.

Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös sosiaalisessa mediassa julkaistuja videoita. Laissa puhutaan ”aikasidonnaisesta mediasta”, joka voi tarkoittaa myös pelkkää ääntä. Saavutettavuus koskee kokoustallenteiden ohella esimerkiksi esittelyvideoita, tapahtumatallenteita, haastatteluja ja videoblogeja.

Jos tallennetun media-aineiston sisältö käsittelee yleisön terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä olennaisia tietoja, nämä aineistot tulee asettaa etusijalle.

Laki tuli voimaan keväällä 2019, mutta videoita koskeva siirtymäaika jatkui viime syksyyn asti. Mobiilisovelluksissa julkaistujen videoiden pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia tämän vuoden 23. kesäkuuta alkaen.

Helsingin yliopistossa saavutettavuusvaatimukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja teettäneet ”ihan järkyttävän määrän työtä”, kuten tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo kuvaa.

”Tarkoitus on tietysti hyvä, mutta meillähän yhteisökin on suuri, noin 100 000 ihmistä ja myös materiaalia on valtava määrä”, Siissalo sanoo.

”Kun pidimme yli 400 ihmiselle koulutustilaisuuden saavutettavuudesta, suuri osa ei ollut kuullutkaan uudesta velvoitteesta. Ja nekin jotka ovat kuulleet, eivät tiedä, mitä kaikkea materiaalia se koskee ja kenen pitäisi esimerkiksi tekstitys maksaa”, Siissalo sanoo.

Tuorein esimerkki suuresta ja kalliista lisätyöstä on jo monta vuotta valmisteltu opintosuoritusrekisteri, jossa ei alun perin ollut otettu huomioon saavutettavuutta. Rekisteriin joudutaan nyt erikseen tekemään uusi käyttöliittymä niille käyttäjille joilla on esimerkiksi näköongelmia.

Kuntaliiton Lindrothin mukaan erityisen vaativaa on tekstittää pitkien valtuustokokousten tallenteita.

”Laki sanoo, että video tulisi tekstittää kahden viikon kuluessa sen julkaisemisesta, mutta ainahan se ei onnistu, ja jotkut kunnat ovat niitä sitten poistaneet verkosta. Mutta lain ideahan ei tietenkään ole se, että videoiden määrää vähennetään”, Lindroth pohtii.

”Videoita ei missään tapauksessa saa poistaa verkosta”, tähdentää ylitarkastaja Viena Rainio Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) saavutettavuusvalvonnan yksiköstä, joka valvoo vaatimusten noudattamista koko maassa.

Rainion mukaan on väärinkäsitys, että 14 vuorokauden rajan ylitys tarkoittaisi videoiden poistamista. Rainio sanoo, että tallenteen tulisi olla heti julkaisuhetkellä saavutettava eli esimerkiksi tekstitetty.

”Suoria lähetyksiä saavutettavuusvaatimukset eivät koske, mutta jos suoran lähetyksen tallenne jää verkkoon, tulee sen saavutettavuus huolehtia kuntoon 14 vuorokauden kuluessa. Jos tuo aika ei riitä, tulee vedota kohtuuttomaan rasitteeseen tilapäisesti ja kertoa sille perustelut. Parannukset tulee pyrkiä tekemään mahdollisimman pian”, Rainio avaa tulkinnanvaraisia sääntöjä.

Ministeriöissä verkossa julkaistaan videoina esimerkiksi ministereitten puheita ja seminaaritallenteita, jotka voivat olla hyvinkin pitkiä.

”Eihän se palvele ketään, jos tallenteet poistetaan verkosta”, tulkitsee 14 vuorokauden määräaikaa verkkopäätoimittaja Jaana Luostarinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Luostarisen mukaan ministeriössä tallennetaan esimerkiksi webinaareja, jotka ovat nyt koronakriisin aikana yleistyneet. Aina niitä ei ehditä tekstittää kahdessa viikossa.

”Pyrimme tekstittämään ne niin pian kuin mahdollista, mutta emme me niitä verkosta poista”, Luostarinen sanoo.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuuden toteutumista yli 200 toimijan digipalvelussa. Valvonnan lisäksi avi myös antaa neuvontaa, ja virastolle voi kannella havaituista puutteista.

Rainion mukaan kanteluita tulee noin 40 kuukaudessa, mutta vain pari niistä on koskenut puutteita videoiden tekstityksessä.

Tekniikan kehitys tuo Kuntaliiton Lindrothin mukaan vähitellen helpotusta saavutettavuudesta huolehtimiseen, kun automaattinen tekstitys yleistyy ja sen taso nousee.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat