Ekonomistit arvioivat talouskasvun kiihtyvän voimakkaasti kesällä – Poliitikot eivät saisi silti langeta tämän tarjoamiin houkutuksiin, sanoo Etlan Lehmus - Politiikka | HS.fi

Ekonomistit arvioivat talouskasvun kiihtyvän voimakkaasti kesällä – Poliitikot eivät saisi silti langeta tämän tarjoamiin houkutuksiin, sanoo Etlan Lehmus

Tänä ja ensi vuonna on luvassa voimakasta talouskasvua, kun valtiontalous palaa kohisten koronavirusta edeltävälle tasolle. Talouskasvun jatkuminen sen jälkeen on kuitenkin vielä epävarmaa.

Etlan Markku Lehmus ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen uskovat talouden lähtevän voimakkaaseen nousuun lähikuukausina.­

23.4. 2:00 | Päivitetty 23.4. 7:07

Koronapandemian väistyessä taka-alalle Suomella on edessään viimeistään kesällä voimakkaan talouskasvun aika, uskovat HS:n haastattelemat ekonomistit.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ennustepäällikön Markku Lehmuksen mukaan talouden liikkeellelähtö voisi koittaa juhannuksen tienoilla.

”Vaikka siinä vaiheessa ei ole vielä täysi rokotuskattavuus, on riittävän paljon rokotettuja ihmisiä, että talous lähtee rullaamaan.”

Alkuviikosta HS uutisoi valtiovarainministeriön (VM) kirkastuneista talousennusteista. HS on saanut haltuunsa ministeriön pohjaennusteen, jonka mukaan talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Vielä joulukuun ennusteessaan VM arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna tasan 2 prosenttia.

Varsinainen VM:n talousennuste julkaistaan ensi viikolla, ja siinä huomioidaan myös nyt käynnissä olevan kehysriihen päätökset.

Etlan ennusteessa talouden arvioidaan tänä vuonna kasvavan 3 prosentin verran ja ensi vuonna 2,4 prosenttia.

”Kyllä se talous näyttäisi lähtevän ihan hyvään raviin. Elpyminen on voimakasta ja laajaa nyt jo Yhdysvalloissa, ja Eurooppa tulee hyvää vauhtia perässä”, Lehmus kommentoi.

”Tämä antaa Suomen viennille hyvät kasvumahdollisuudet ja alati kasvava rokotuskattavuus puolestaan palvelutaloudelle mahdollisuuden elpyä.”

Lehmustakin positiivisempana tilanteen näkee Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen, jonka mielestä VM:n kasvuennuste vaikuttaa aivan liian pieneltä.

”Tällä rokotustahdilla VM:n ennuste näyttää todella vaimealta. Nyt näyttää nimittäin siltä, että kasvu on lähdössä todella vauhtiin.”

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa tälle vuodelle 2,5 prosentin ja ensi vuodelle 3,1 prosentin kasvua. Pylkkäsen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että talouskasvu olisi näitäkin ennusteita voimakkaampaa.

Runsaita kasvuodotuksia sekä Lehmus että Pylkkänen perustelevat erityisesti kahdella seikalla.

Ensimmäinen syy on korona-ajasta eniten kärsineiden palvelualojen elpyminen. Oletuksena on, että kun rokotekattavuus saavuttaa riittävän tason, ihmiset alkavat kuluttaa jälleen palveluita koronavirusta edeltävän ajan tapaan. Tämä saa alan elpymään takaisin entisiin lukemiinsa.

”Palvelukysyntä näyttää tällä hetkellä siltä, että se vain odottaa oikeaa hetkeä lähteä voimakkaaseen kasvuun ja jopa ennätyslukemiin koronavirusta edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolle”, Pylkkänen sanoo.

Toinen syy on koronavuonna uusiin ulottuvuuksiin noussut kansalaisten säästämisaste, josta uutisoitiin muun muassa viime vuoden lopulla.

Jos säästämisaste palaa pandemia-ajan jälkeen aiemmalle tasolleen, sen aikana kertyneet tavallista suuremmat säästöt palaavat talouden kiertoon.

Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Antti Ripatti­

Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professorin Antti Ripatin mukaan tämä ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa.

Hänen mukaansa talousteoriat eivät tue sitä, että kotitaloudet purkaisivat pandemian aikana kertyneitä säästöjä nopeasti, vaan säästössä pidettäisiin jatkossa entistä enemmän rahaa.

”Palveluiden kulutuksen paluu normaalitasolle tarjoaa vain pienen kasvupyrähdyksen. Keskeisempi kysymys on, laskeeko väestön säästämisaste pandemiaa edeltävälle tasolle vai pysyykö se jatkossakin korkealla.”

Pitkällä aikavälillä talouden kasvua hidastavat pandemian vaikutukset erityisesti Etelä-Euroopan yritys- ja pankkisektoriin.

”Esimerkiksi monissa Välimeren maissa yrityssektori on päässyt pandemia-aikana niin huonoon kuntoon, että se vaikuttaa muun muassa näiden maiden pankkien kykyyn luotottaa yrityksiä. Sillä taas voi olla vaikutuksia suomalaiseen vientiin.”

Lisäksi Ripatin mukaan oman vaikutuksensa tuo myös pandemiariskin huomioiminen tulevaisuuden taloudellisessa päätöksenteossa ja investoinneissa.

”Riippumatta siitä, onko tuleva kasvu hieman suurempaa vai pienempää, se ei tule ratkaisemaan niitä ongelmia, mitä meillä oli jo ennen koronavirusta. Valtiontalouden heikko tasapaino ei väisty tilapäisellä kasvupyrähdyksellä.”

Talouskasvuun ei myöskään Lehmuksen tai Pylkkäsen mukaan saisi tuudittautua liiaksi.

”Poliitikoilla voi nyt olla suuri houkutus ajatella, että talouskasvun vuoksi rakenteellisia muutoksia ei tarvitsisi tehdä”, Lehmus sanoo.

Hallitus neuvottelee parhaillaan kehysriihessä lähivuosien rahankäytöstä ja muun muassa työllisyystoimista.

Talouden nopea nousu korona-aikaa edeltävälle tasolle ei juuri auta pitkän aikavälin ongelmien ratkaisemisessa. Sillä ei ole vaikutusta esimerkiksi työikäisen väestön vähenemiseen ja tästä aiheutuviin ongelmiin.

”Isossa kuvassa lähivuosien kasvu on loppupeleissä aika pieni juttu.”

Myös Pylkkäsen mukaan katseen pitäisi olla nyt pidemmällä tulevaisuudessa kuin muutamassa seuraavassa vuodessa.

”Nyt tärkeää on, että hallitus pitää kiinni itselleen asettamistaan tavoitteista. Koska tavoitteet ovat julki lausuttuja, niiden toteuttamista tulevat myös oppositio ja kansa vaatimaan”, hän korostaa.

”Sanoisin kuitenkin lähivuosien talouskasvun olevan nyt niin vahvaa, että sitä on vaikea pilata edes huonolla politiikalla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat