Vaalijohtaja: Kirjeäänestys voisi tulla myös Suomessa asuvien käyttöön tulevissa poikkeus­oloissa - Politiikka | HS.fi

Vaalijohtaja: Kirjeäänestys voisi tulla myös Suomessa asuvien käyttöön tulevissa poikkeus­oloissa

”Nettiäänestyksen riskit eivät ole hävinneet mihinkään, ja ne ovat mielestäni yhä suuremmat kuin hyödyt”, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo.

Ensimmäiset Arto Jääskeläisen hoitamat vaalit olivat presidentinvaalit vuonna 1994, minkä jälkeenkin hän on toiminut vaalijohtajana vuosikymmenet. Kuvassa Jääskeläinen seisoi Helsingin Vartiokylänlahden tuntumassa.

24.4. 2:00 | Päivitetty 24.4. 6:21

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi, että kirjeäänestyksen käyttöä poikkeustilanteissa saatetaan vielä vakavasti pohtia myös Suomessa asuville äänestäjille.

Sen sijaan nettiäänestyksen käyttöönottoon hän ei usko, sillä siihen liittyy vielä enemmän ongelmia kuin kirjeäänestykseen, jota ulkosuomalaiset jo voivat käyttää.

Vaihtoehtoiset äänestystavat ovat tulleet ajankohtaisiksi koronavirus­pandemian vuoksi.

”Nettiäänestyksen riskit eivät ole hävinneet mihinkään, ja ne ovat mielestäni yhä suuremmat kuin hyödyt”, Jääskeläinen sanoo.

Äänestämistä verkossa selvitettiin perinpohjaisesti vuonna 2017.

”Olisihan nettiäänestys korona-aikana kätevä, mutta siinä on etenkin tietoturvaan ja vaalisalaisuuteen liittyviä isoja riskejä. Erilaiset manipuloinnit, tietomurrot ja tuhotyöt ovat mahdollisia. Suurin ongelma on luottamus, kun koneen laskemaa vaalitulosta ei pysty kyseenalaistamaan, toisin kuin paperiliput voi aina laskea uudestaan.”

Usein vedotaan Viroon, ja kysytään, miten nettiäänestys on saatu siellä turvalliseksi ja sitä käytetään jo kaikissa vaaleissa.

”Hehän ovat lähinnä itse sitä mieltä, että nettiäänestys toimii, mutta eipä se sieltä juuri muihin maihin ole levinnyt”, Jääskeläinen huomauttaa.

Luottamus olisi koetuksella myös kirjeäänestyksessä. Siinäkään ei vaalisalaisuutta pystytä varmistamaan, ja äänestäjää voidaan painostaa. Lomakkeiden täyttäminen ja kirjekuorien kanssa pelaaminen voivat tuottaa vaikeuksia, eikä postin kulkuunkaan voi luottaa. Kirjeäänestäjä tarvitsee myös kaksi todistajaa.

”Poikkeustilanteita varten kirjeäänestyksen mahdollistamista jossain muodossa myös Suomessa asuville tullaan kuitenkin vastedes varmaankin pohtimaan syvällisemin”, Jääskeläinen uskoo ongelmista huolimatta.

Kovin suurta suosiota kirjeäänestys ei vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tosin saanut. Lomakkeita tilattiin 12 000 ja palautettiin 6 000.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on yhä tyytyväinen siihen, että vaalit päätettiin siirtää.

Tämän kevään kuntavaalit siirrettiin pandemian takia huhtikuulta kesäkuulle. Ennakkoäänestys alkaa kuukauden päästä 26. toukokuuta, ja varsinainen vaalipäivä on 13. kesäkuuta.

Jääskeläinen on tyytyväinen siihen, että vaalit päätettiin siirtää, vaikka poliittinen päätös siirrosta venyikin varsin myöhään eli maaliskuulle asti.

”Me oikeusministeriön virkamiehet keskustelimme ministerin kanssa siirrosta jo tammikuun lopussa, kun silloin tehtyjen skenaarioiden koronakäyrät näyttivät alkavan nousta juuri kevättä kohti ja tilanne alkoi huonontua.”

Jääskeläisen mukaan päätös olisi pitänyt saada aikaan helmikuussa, kun ehdokaslistojenkin alkuperäinen jättöaika keskusvaalilautakuntiin oli 9. maaliskuuta. Nyt ehdokkaita voi asettaa vielä 4. toukokuuta asti.

Lopullinen siirtopäätös tehtiin THL:n arvioiden ja laskelmien perusteella.

”Ei virkamiehillä eikä puoluesihteereillä ollut auktoriteettia eikä osaamista kyseenalaistaa asiantuntija­viranomaisten näkemystä. Viimeinen niitti oli THL:n pääjohtajan tv-haastattelu. Siinä hän selvästi sanoi, että vaalit olisi parempi pitää kesäkuussa. Sen jälkeen se oli sitten menoa”, Jääskeläinen muistelee päätöksen syntyä lauantaina 6. maaliskuuta.

”Kyllä se oli oikea päätös, vaikka silloin meille esitetyt luvut osoittautuivat liian korkeiksi. Nyt tilanne on tämä eli parempi, ja toivottavasti vielä parempi vaaleihin mennessä.”

Jääskeläisen mukaan vaalien siirto syksyynkin olisi voinut olla hyvä vaihtoehto rokotusten näkökulmasta, mutta epidemian kausivaihtelu puhui kesäkuun puolesta.

”Ja kukaanhan ei tiedä, tuleeko neljäs aalto tai uusia virusmuunnoksia. Myös puoluesihteereille parin kuukauden siirto saattoi olla helpompi hyväksyä.”

Lopulta muut eduskuntapuolueet kuin perussuomalaiset asettuivat siirron taakse.

Politisoituiko siirto?

”Ainahan lainsäädännön kautta tehtävät päätökset ovat poliittisia, myös vaalien ajankohdan siirtäminen. En näe, että se olisi kyseenalaistanut oikeusministeriön tai virkamiesten riippumattomuuden. Yksimielistä päätöstä haettiin viimeiseen asti, ja siinä melkein onnistuttiinkin”, Jääskeläinen pohtii.

Vaalijohtaja on nyt vakuuttunut, että kunnissa on riittävästi osaamista toteuttaa vaalit turvallisesti, vaikka pandemia ei vielä kesäkuussa olisi hellittänyt otettaan.

”Minulla ei ole siitä pienintäkään epäilystä. Kunnilla on nyt hyvä tsemppi päällä.”

Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat Jääskeläisen mukaan ohjeistaneet kuntia esimerkiksi äänestyspaikoista ja suojavarusteista.

”Lisää pelivaraa tuo myös se, että ennakkoäänestys kestää kaksi viikkoa viikon sijaan. Myös ennakkoäänestys­paikkoja on jonkin verran lisätty ja kellonaikoja venytetty maksimiin”, Jääskeläinen listaa.

Kahden viikon ennakkoäänestys sopii nyt kalenteriin paremmin kuin huhtikuussa, jolloin pääsiäinen osui samaan aikaan.

Kunnille on annettu ohjeita myös maskien ja käsidesin käytöstä, turvavälien pitämisestä, pintojen puhdistamisesta, turvapleksien asentamisesta ja siitä, että äänestäjä saa tehdä äänestysmerkinnän omalla kynällään.

Karanteenissa oleville on tehty erityisjärjestelyitä. Joissain kunnissa on mahdollista äänestää esimerkiksi autosta ulkona, ja myös telttoja ja katoksia pystytetään.

Äänioikeutettuja kuntavaaleissa on noin 4,4 miljoonaa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänesti noin 2,6 miljoonaa äänioikeutettua.

Ennakkoäänestyspaikkoja kuntavaaleissa on 932 ja vaalipäivän äänestyspaikkoja 1 854.

Vaalivirkailijoita on koko maassa noin 20 000.

Kotona ja laitoksissa äänestämistä on nyt pyritty edistämään myös vaalitoimitsijoiden ja -virkailijoiden rokotuksilla 19. huhtikuuta alkaen. Rokotusmahdollisuus koskee vain koti- ja laitosäänestyksistä vastaavia, joita on 2 000–4 000.

Laitokset tarkoittavat esimerkiksi sairaaloita, ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ja vankiloita.

Hallitus muutti rokotusjärjestystä, minkä tavoitteena on, että tartuntatautilääkärin karanteeniin määräämät henkilöt voivat käyttää äänioikeuttaan.

Jääskeläisen mukaan saattaa vielä olla mahdollista, että myös eristyksissä olevat pääsevät äänestämään.

”Epidemiatilanteen helpottuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lieventänyt aiempia kantojaan, ja asiaa selvitellään parhaillaan.”

Jääskeläinen muistuttaa myös, että eivät ihan kaikki välttämättä edes halua äänestää, vaikka korkea äänestysaktiivisuus on tietysti tavoitteena. Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämässä kävi 58,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Mitä mieltä vaalijohtaja on toisinaan heitetyistä ehdotuksista tehdä äänestämisestä oikeuden sijaan velvollisuus?

”En kannata pakkoäänestämistä, vaan äänestäminen on ihan hyvä pitää vapaan tahdon ilmaisemisena. Ja mielipidehän on sekin, ettei äänestä.”

Myöskään erityisiin ”muista käyttää ääntäsi” -kampanjoihin Jääskeläinen ei usko, eikä niistä ole kovin kaksisia kokemuksia.

”Tärkeitä ovat hyvät vaaliasetelmat. Sillä on vaikutusta, mitä puolueet ja ehdokkaat sanovat ja tekevät.”

Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mielestä vaalien hoitaminen on palkitsevaa työtä.

Jääskeläinen itse ei ole menettänyt kiinnostustaan vaaleihin, vaikka on tehnyt töitä niiden parissa jo kymmeniä vuosia. Ensimmäiset hänen hoitamansa vaalit olivat presidentinvaalit vuonna 1994.

”Tämä on palkitsevaa työtä, kun aina ilmaantuu uusia puolia ja myös uusia vaikeuksia, joihin kuitenkin aina löytyy ratkaisu. Ja lopputuloshan on tärkein.”

Jääskeläinen myöntää, että koronapandemian takia tämän kevään tai kesän kuntavaalit ovat teettäneet erityisen paljon työtä.

”Ilman koronaahan nämä olisivat olleet taas vain yhdet kuntavaalit, mutta nyt on myös opittu paljon”, Jääskeläinen sanoo.

Oikeusministeriö ja vaalijohtaja ovat myös saaneet arvostelua ja moitteita esimerkiksi hitaudesta.

”Kritiikkiin täytyy aina suhtautua rakentavasti, mutta emme kyllä ole hidastelleet.”

”Kommentoijat eivät aina tiedä, mitä täällä kulisseissa tapahtuu, vaan katsovat asioita vain omasta näkökulmastaan”, Jääskeläinen uskoo ja huomauttaa, että ministeriö ryhtyi vaalivalmisteluihin jo elokuussa.

Yhteistyö THL:n kanssa aloitettiin syyskuussa. Vaaliohjeet toimitettiin kuntiin tammikuun lopussa ja koronaohjeet helmikuun alussa.

Sen Jääskeläinen myöntää, ettei ministeriön vaaliviestintä ole ollut tarpeeksi nopeaa ja mittavaa.

”Jo syksyllä teimme paljon vaalityötä, mutta emme osanneet siitä viestiä. Nyt pyrimme kertomaan heti pienemmistäkin asioista.”

Arto Jääskeläinen

Syntynyt vuonna 1961.

Suomen kolmas vaalijohtaja vuodesta 2003 lähtien.

Ollut erilaisissa tehtävissä oikeusministeriössä yli 30 vuotta.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteri.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat