Juha Sipilä hallituksen menolinjasta: ”Ennenkuulumatonta”, että kehyksien ylittäminen on edes pöydällä - Politiikka | HS.fi

Juha Sipilä hallituksen menolinjasta: ”Ennenkuulumatonta”, että kehyksien ylittäminen on edes pöydällä

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei aio olla ehdolla enää ensi eduskuntavaaleissa. ”Vaikka puusepän töitä sitten”, Sipilä vitsailee tulevasta.

Pääministeriaikaan mahtui myös paljon hyvää, kuten kansainväliset tehtävät ja Suomi 100 -vuosi, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk) muistelee.­

23.4. 11:01 | Päivitetty 23.4. 13:30

Pilkkikoppi, pöytä miniälle ja lapsenlapsille puupyssyjä. Sekä hiukan remonttia Kempeleen kodissa.

Kansanedustaja, entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk), luettelee, mitä on tullut nikkaroitua viime aikoina, kun hänellä on ollut aikaa intohimoilleen verstaalla. Pääministerinä ja puoluejohtajana oli toisin, kun töitä oli ympäri vuorokauden.

Viime vuodet rivikansanedustajana ovat siinä mielessä maistuneet hyvin, Sipilä sanoo.

”Olen osannut nauttia siitä, että olen saanut olla lastenlasten kanssa ja harrastaa.”

Sipilä on pysytellyt sivummalla julkisuudesta vetäydyttyään keskustan johdosta vuonna 2019. Hän sanoo, ettei ole ”vanhana isäntänä” halunnut häiritä puolueen uutta johtoa. Näkemyksiä maan tilasta toki on yhä.

Talous- ja työllisyystoimistaan muistettu Sipilä ei säästele sanojaan esimerkiksi siinä, mitä tulee hallituksen talouslinjaan.

Hän ihmettelee muun muassa parhaillaan käynnissä olevan kehysriihen keskustelua siitä, ettei valtion talouden kehyksiin vielä palattaisi.

”Minusta on aivan ennenkuulumatonta, että on edes semmoinen mahdollisuus pöydällä, ettei nyt palattaisi kehyksiin”, Sipilä sanoo haastattelussa, joka tehtiin ennen riihtä ja tietoa sen tuloksista.

Kolmannelle päivälle venyneet neuvottelut jatkuivat yhä perjantaina.

Valtiontalouden kehyksellä tarkoitetaan hallituksen etukäteen vaalikaudeksi sopimaa menojen raamia. Koronakriisin takia kehyksistä luovuttiin väliaikaisesti, mutta ensi vuoden budjetissa sovittuun kehystasoon piti palata.

Sipilästä keskusta on jäänyt hallituksessa yksin vaatimaan toimia, jotka voisivat tasapainottaa julkista taloutta ja vastata tulevaisuuden haasteisiin, kuten ikääntymiseen.

Sipilä ei vaadi hallituksesta lähtöä, mutta vaikeaa hänestä on. Ja ”vaaditaan aika iso otteen vaihtaminen”.

Keskustan puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Juha Sipilä kuvattiin keskustan vaalivalvojaisissa puoluetoimistolla huhtikuussa 2015. Sipilän vieressä nykyinen eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen.­

Yritysjohtajataustaisen Sipilän hallituskausi muistetaan nimenomaan talouspolitiikasta. Hän nousi pääministeriksi 2015 lupauksellaan laittaa Suomi kuntoon. Se tarkoitti muun muassa työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin ja halua tasapainottaa julkinen talous.

Työllisyystavoite toteutui, ja talouskin oli kauden lopuksi lähellä tasapainoa. Tätä kiitettiin, mutta hallitus sai myös paljon arvostelua kovaksi katsotusta linjasta.

Sipilä nostaa juuri esimerkiksi työllisyyden kohenemisen esiin, kun häneltä kysyy, mikä hänestä oli hallituskauden perintö. Sipilästä se oli osoitus siitä, että pohjoismainen korkeampi työllisyysaste on meilläkin mahdollinen.

”Rohkeutta se vaatii ja hankalia päätöksiä, joista tietenkin joutuu vastuuta kantamaan.”

Suhdanteet vauhdittivat työllisyyden kasvua Sipilän kaudella. Samalla luotiin esimerkiksi kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvattamiseen tähdännyt kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikoja ja leikkasi lomarahoja ja sai paljon arvostelua. Samoin saivat mittavat leikkaukset ja muun muassa työttömien aktiivimalli.

”Kieltämättä se vähän yllätti”, Sipilä sanoo arvostelusta.

Hän sanoo uskoneensa vaalikampanjan ajan perusteella, että koviinkin toimiin oltaisiin valmiita.

Vuoden 2019 vaaleissa äänestäjät eivät antaneet kiitosta Sipilän linjasta. Keskustan kannatus romahti alhaisimmalle tasolleen sataan vuoteen. Sieltä ei ole sittemmin noustu.

Moni keskustassa on arvostellut Sipilän kääntäneen puoluetta liikaa oikealle. Sipilä itse huomauttaa, että nythän jo sanotaan, että puolue on liian vasemmalla hallituksessa. Hänestä puolueen sisäisessä puinnissa on kyse myös itsetunto-ongelmista, kun omaan keskustalaiseen linjaan ei uskalleta luottaa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (keskellä) kuvattiin keskustan vaalivalvojaisissa huhtikuussa 2019 puoluetoimistolla Apollonkadulla. Vasemmalla puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen. Sipilän oikealla puolella varapuheenjohtaja Juha Rehula ja varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.­

Julkisuuteen Sipilä on antanut kuvan siitä, ettei hän ole jäänyt kaipaamaan aikaa politiikan eturivissä. Viime kesänä hän kommentoi kysymyksiä kiinnostuksesta valtiovarainministerin tehtävään todeten, että kyllä hänelle tehtävät ”kansakunnan kusitolppana” riittävät.

Onko hän jostakin katkera?

Ei, Sipilä vastaa. Pääministeriaikaan mahtui paljon hyvää, kuten kansainväliset tehtävät ja Suomi 100 -vuosi, Sipilä muistelee. Kusitolppa-sanonta tuli entiseltä alue- ja kuntaministeriltä Hannes Manniselta (kesk) ja oli vain vitsi, hän sanoo.

”Mutta kyllä se yllätti, miten paljon joutui käyttämään aikaa synnytettyjen mielikuvien oikaisemiseen, mikä minusta oli aivan joutavaa ajankäyttöä.”

”Kun lehdessä lukee, että on suosinut sukulaisia tai jotain, niin sellainen menee ihmisille aivan kuin häkä. Sitä postia tulee vieläkin. Eli siihen en halua enää palata.”

Sipilä viittaa keskusteluun Terrafame-kaivosyhtiön ympärillä. Sipilän sukulaisten omistama konepajayritys sai vuonna 2016 valtionyhtiö Terrafamelta merkittävän tilauksen. Uutinen herätti kysymyksiä Sipilän jääviydestä, koska hallitus oli myöntänyt Terrafamen omistamalle Talvivaaran kaivokselle sadan miljoonan euron lisärahoituksen.

Jupakasta syntyi kohu, jossa kysyttiin oliko Ylen taipunut poliittiseen painostukseen Sipilän uutisoinnista tuohtuneena pommitettua Yleä sähköposteilla. Myöhemmin eduskunnan oikeusasiamies totesi, ettei Sipilä ollut tapauksessa jäävi.

Pian Sipilä jättää politiikan kuohut kokonaan muille. Hän ei ole ehdolla ensi eduskuntavaaleissa eikä kesän kuntavaaleissa. Politiikan jälkeen Sipilällä on mielessä ”jotain pienimuotoisempaa”, ehkä yrityspuolella.

”Vaikka puusepän töitä sitten”, hän sanoo ja nauraa.

Juha Sipilä

Juha Sipilä on kempeleläinen kolmannen kauden kansanedustaja ja entinen pääministeri.

Syntyi Vetelissä 25.huhtikuuta 1961.

Toimi keskustan puheenjohtajana 2012–2019 ja pääministerinä 2015– 2019.

Ennen poliittista uraansa hän toimi yritysmaailmassa johtotehtävissä, mm. toimitusjohtajana Fortel Invest -yrityksessä, Elektrobitissä ja Solitrassa.

Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Perheeseen kuuluu puoliso ja viisi lasta, joista nuorin on menehtynyt sekä kahdeksan lastenlasta.

Juhlii syntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat