Näistä hallitus kehys­riihessään päätti: Turve­alalle tukea 70 miljoonaa, työ­peräinen maahan­muutto halutaan kaksin­kertaistaa, öljy­lämmityksestä luopujille tukea - Politiikka | HS.fi

Näistä hallitus kehys­riihessään päätti: Turve­alalle tukea 70 miljoonaa, työ­peräinen maahan­muutto halutaan kaksin­kertaistaa, öljy­lämmityksestä luopujille tukea

Hallitus sai kehysriihineuvottelunsa viimein päätökseen torstaina.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), opetusministeri Jussi Saramo (vas), pääministeri Sanna Marin (sd), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) hallituksen puoliväliriihen loppuinfossa torstaina.­

25.4. 7:50 | Päivitetty 30.4. 11:40

Hallitus sai neuvottelunsa tulevien vuosien talouslinjauksista päätökseen torstaina.

”Päätöksillä tavoitellaan kasvun vahvistamista, hiilineutraalia yhteiskuntaa ja eriarvoisuuden vähentämistä”, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd) tiedotustilaisuudessa torstai-iltana.

”Meidän on onnistuttava ­pitämään kaikki mukana yhteiskunnan toipuessa koronakriisistä.”

Kehysriihtä käytiin erittäin haastavassa tilanteessa korona­viruspandemian ja sen pitkien jälkien vuoksi, sanoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk).

Keskeisimmät päätökset koskivat menokehyksiä, työllisyystoimia ja turvetuotannon tukia. Näistä käytiin kovimmat kiistat hallituspuolueiden välillä. Napit vastakkain olivat erityisesti keskusta ja vihreät ilmastopäästöjä aiheuttavasta turpeesta sekä keskusta ja vasemmistopuolueet työllisyystoimista.

Menokehykset ylitetään 900 miljoonalla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla vuonna 2023

Hallitus aikoo ylittää aiemmin sovitut menokehykset vuonna 2022 noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla.

Vuodelle 2023 suunniteltuja menoja karsitaan noin 370 miljoonan euron arvosta.

Säästöjen kohdentumisesta on sovittu hallinnonaloittain. Suurin vähennys, 110 miljoonaa euroa, osuu liikenne- ja viestintäministeriön tontille. Yksityiskohtaisemmin säästökohteista päätetään ensi syksynä. Myös ulko-, puolustus-, opetus- ja kulttuuri- sekä maa- ja metsätalousministeriö saavat osansa, kukin noin 35 miljoonaa euroa.

Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.

Vuodesta 2024 eteenpäin menot ovat alhaisemmat kuin valtio­varainministeriön aiemmassa esityksessä, Vanhanen sanoi.

”Tämän riihen päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä.”

Pääministeri Marinin mukaan karsimiset eivät kohdistu koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksiin eivätkä sosiaali- ja terveys­palveluihin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan hallitus linjasi myös, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 60 prosenttiin vuosina 2022–2027. Tämä tehdään öljylämmityksestä luopumisen osalta.

Sen lisäksi hallitus aikoo käynnistää kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitalousvähennyksen koti­taloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan, esimerkiksi 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Tämä tehdään vähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi. Yritysten verotusta ei koroteta, Henriksson sanoi.

Velkasuhteen taittumista ta­voitellaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Työllisyystoimien tavoitteena 40 000–44 500 lisätyöllistä

Marinin mukaan hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Kehysriihessä päätettyjen toimien tavoitteena on 40 000–44 500 lisätyöllistä.

Hallitus tavoittelee opiskelu- ja työperäisessä maahanmuutossa vähintään kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä, kertoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr). Lisäksi esimerkiksi osatyökykyisten asemaa parannetaan.

Hallitus on päättänyt puoliväliriihessä perustaa erityistehtävä­yhtiön ”Välittäjä Oy”, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin tarjoten vuokratyövoimaa muille työnantajille.

Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy kuitenkin lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.

Turvealalle 70 miljoonan euron tukipaketti

Turpeen hinnannousun vuoksi ahdinkoon joutuneelle turvealalle sorvattiin kehysriihessä 70 miljoonan euron tukipaketti, kertoi keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Lisäksi keskustan vaatimuksesta lämpövoimalat saavat jatko­aikaa turpeen polttoon.

Veropäätöksiä tulossa syksyllä

Budjettiriihessä syksyllä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta eli siis veronkorotuksista.

Hallitus jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–2023 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.

Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistö­sijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti.

Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023. Syksyllä 2019 päätetyn mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuosina 2021–2023, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa yhteensä 87 miljoonaa euroa.

Koronarokotuksiin varataan rahaa myös kahden vuoden päähän

Hallitus on linjannut myös uusista määräaikaisista lisäyksistä. Koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Hallitusohjelman mukaisen positiivisen luottotietorekisterin toteutukseen varataan noin 30 miljoonaa euroa.

Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa vuonna 2023.

Hallitus käynnistää jatkotyön uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi rahapelitoiminnan tuottojen saajille. Uudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Velanotto jatkuu voimakkaana

Vuonna 2022 valtion arvioidaan ottavan velkaa 7,6 miljardia euroa ja vuonna 2023 noin 8,9 miljardia euroa.

Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 145 miljardiin euroon vuonna 2022.

Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 2025 valtionvelan arvioidaan olevan noin 167 miljardia euroa, mikä on noin 59 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoja alennetaan eniten

Hallitus avasi myös tarkemmin, miten 370 miljoonan euron säästöt kohdistuvat hallinnonaloittain. Kehysmenoja alennetaan siis pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.

Eniten osuu liikenne- ja viestintäministeriöön, jonka osalta leikkaus on 110 miljoonaa euroa. Ulko-, opetus- ja kulttuuri-, puolustus- ja maa- ja metsätalousministeriöiden osuudet ovat 35 miljoonaa euroa jokaiselta.

Työ- ja elinkeinoministeriön osuus on 42 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Näin hallituskriisin dramaattinen loppuhuipennus eteni: Saarikko teki yömyöhään ”viimeisen tarjouksensa”, jonka Sanna Marin hylkäsi

Oikaisu 30.4. kello 11.35: Uutisessa kerrottiin virheellisesti, että oikeusministeriön menoista leikattaisiin 35 miljoonaa euroa. Kyseiset menoleikkaukset kohdistuvat opetus- ja kulttuuriministeriöön. Oikaisu 29.4. kello 22.15: Uutisessa kerrottiin ensin virheellisesti, että työministeriön menoista leikattaisiin 32 miljoonaa euroa, kun työ- ja elinkeinoministeriön menoista leikataan 42 miljoona euroa. HS:n seuranta hallituksen kehysriihipäätöksistä torstaina luettavissa alta:

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat