Perustuslaki­valiokunta: EU:n elpymispaketti hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä – Keskustan Kinnunen kutsuu ”vahvaksi viestiksi” EU:lle - Politiikka | HS.fi

Perustuslaki­valiokunta: EU:n elpymispaketti hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä – Keskustan Kinnunen kutsuu ”vahvaksi viestiksi” EU:lle

Oppositiopuolueet ja keskusta kannattivat kahden kolmasosan enemmistön vaatimusta. Muiden hallituspuolueiden edustajat jättivät eriävän mielipiteen.

Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa EU:n elpymispakettiin.­

27.4. 7:24 | Päivitetty 27.4. 19:38

Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi tiistaina, että EU:n 750 miljardin euron elpymispaketti pitää hyväksyä eduskunnan suuressa salissa kahden kolmasosan enemmistöllä normaalin enemmistön sijaan.

Valiokunnan punnittavana oli, tarkoittaako pakettiin osallistuminen Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Se katsoi, että näin on ja siksi kahden kolmasosan enemmistö tarvitaan.

Perustuslakivaliokunta ei päässyt asiassa yksimielisyyteen. Kanta ratkesi äänestyksessä äänin 9–8.

Valiokunnan keskustalaiset jäsenet äänestivät oppositiopuolueiden edustajien rinnalla linjaa, jonka mukaan kahden kolmasosan enemmistö vaaditaan. Muiden hallituspuolueiden edustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.

Perustuslakivaliokunnan ratkaisu oli isku hallitukselle. Paketin hyväksyminen eduskunnassa näyttää silti edelleen varsin mahdolliselta, sillä oppositiopuolue kokoomus kertoi tiistai-iltana tehneensä ryhmäpäätöksen siitä, että se äänestää asiassa tyhjää.

Tyhjiä ei lasketa kahden kolmasosan laskelmaan mukaan. Tämä tarkoittaa, että hallitus saisi paketin läpi, jos sen edustajat äänestävät yhtenäisenä paketin puolesta, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen laski tiedotustilaisuudessa.

Oppositiossa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat vastustaneet elpymispakettia tiukasti. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi STT:lle, että keskustan ryhmä tukee ratkaisua suuressa salissa.

Jokaisen jäsenmaan on ratifioitava perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ollut niin sanottu omien varojen päätös kansallisella tasolla, jotta EU voi ottaa lainan 750 miljardin euron elpymispaketin perustamiseksi.

Suomen kanta on merkityksellinen, sillä mikäli Suomen eduskunta ei hyväksyisi päätöstä, elpymispaketti ja EU:n tulevien vuosien budjetti kaatuisivat nykymuodossaan.

Lue lisää: Perustuslakivaliokunta nosti Suomen hetkessä EU:n silmätikuksi

Perustuslakivaliokunnassa pyritään perinteisesti yksimielisyyteen, jottei perustuslain tulkinta politisoituisi. Nyt tähän ei ylletty ja äänet jakautuivat puoluerajojen mukaan.

Valiokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd) ei silti allekirjoita näkemystä siitä, että ratkaisu olisi politisoitunut. Hän toteaa, että molempiin kantoihin oli mahdollista päätyä oikeudellisen arvioinnin perusteella.

”Haluan uskoa, että tämä on tehty oikeudellisten arvioiden pohjalta.”

Rinne – yksi lausuntoon jätetyn eriävän mielipiteen allekirjoittajista – ottaa omaa näkemystään tukemaan esille muun muassa sen, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden selvä enemmistö katsoi, että elpymispaketti voidaan hyväksyä eduskunnassa tavanomaisella enemmistöllä.

Valiokunta ei ole ratkaisuissaan sidottu asiantuntijoiden kantoihin vaan se tekee oman harkintansa.

Rinteestä valiokunnan enemmistön ratkaisu sisältää ”vakavan vaaran Suomelle.”

”Tämän kaatuminen olisi katastrofi. Ja jos se kaatuisi sillä tavalla, että keskusta tai kokoomus jättäisi sitä kannattamatta, niin minusta se olisi todella ikävä tilanne, jossa kyllä vastuuntunnottomuutta jouduttaisiin punnitsemaan”, Rinne sanoi ennen tietoa puolueiden kannoista.

Opposition rinnalla äänestäneen keskustan kansanedustaja Mikko Kinnunen sanoo, että keskustan edustajat tekivät ratkaisunsa itsenäisesti suhteessa toisiinsa ja puolueeseensa. Kyse on ollut nimenomaan oikeudellisesta arviosta, hän sanoo.

Kinnunen arvioi, että kahden kolmasosan enemmistö paketin hyväksymisessä on tarpeellinen muun muassa siksi, että sillä viestitään, ettei elpymispaketin kaltaisia poikkeuksellisia ratkaisuja voi tulevaisuudessa tehdä helposti.

”Koen, että on kyse niin suuresta toimivallan siirrosta jäsenvaltiolta unionille, että laaja tuki on tarpeellinen tällaiselle paketille.”

”Se on samalla vahva viesti Euroopan unionille, että tämän todellakin tulee olla kertaluontoinen paketti.”

Perustuslakivaliokunnan enemmistö perustelee lausunnossa linjausta kahden kolmasosan enemmistöstä muun muassa sillä, että järjestelyä voi pitää uutena toimintamenojen rahoitusjärjestelynä, joka uhkaisi yleistyessään talousarviolle perussopimuksessa osoitettua asemaa.

Tähän Suomen ei voitaisi katsoa antaneen EU:n liittymissopimuksessa tai myöhempien sopimusmuutosten käsittelyssä suostumustaan.

Valiokunnan mielestä paketissa poiketaan Suomen perustuslain kannalta merkityksellisellä tavalla EU:n perussopimuksen artiklojen 310 ja 125 mukaisista unionin taloudenhoidon periaatteista.

Artiklan 310 mukaan unionin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Artiklan 125 mukaan EU tai yksittäinen jäsenvaltio ei saa ottaa vastatakseen toisen valtion taloudellisia sitoumuksia.

”Asiassa tehtävät merkittävät uudet tulkinnat muuttavat unionin keskeisiä toimintaperiaatteita tavalla, jonka voidaan ajatella asiallisesti rinnastuvan siihen, että EU:n sekundäärilainsäädäntöön sisällytetään perussopimuksissa määriteltyihin velvoitteisiin nähden merkittäviä uusia menettelyjä tai elementtejä, joita Suomi ei ole hyväksynyt perussopimusten voimaansaattamisen yhteydessä”, valiokunta kirjoittaa lausunnossaan.

”Kyse on siten merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille tosiasiallisesti rinnastuva järjestely, ja sitä koskeva ehdotus on eduskunnassa hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”

Eriävässä mielipiteessä asia nähdään toisin.

Sen allekirjoittaneet hallituspuolueiden edustajat korostavat, että paketissa on kyse ainutlaatuisesta ja poikkeuksellisesta, vakavan kriisin synnyttämästä tilanteesta. Sen seurauksien helpottamisen katsotaan olevan perussopimuksen puitteissa mahdollista, ja normaali enemmistö riittää päätöksen hyväksymiseen.

Varsinaisen mietinnön asiassa antaa valtiovarainvaliokunta, minkä jälkeen asia voidaan käsitellä eduskunnan suuressa salissa. Valtiovarainvaliokunnan mietintöä odotetaan aikaisintaan vapun jälkeisellä viikolla.

Viime kesänä sovitussa elpymispaketissa EU valtuuttaa komission hankkimaan rahoitusmarkkinoilta lainaa enintään 750 miljardia euroa, josta 390 miljardia euroa annetaan jäsenvaltioille vastikkeettomina avustuksina. EU:n myöntämien lainojen enimmäismäärä on 360 miljardia euroa.

Perustuslakivaliokunnan käsittelemässä EU:n omien varojen päätöksessä määritellään muun muassa Suomen jäsenmaksut EU:n vuosien 2021–2027 budjettikaudelle ja enimmäismaksut elpymispaketista.

Oman mausteensa elpymispaketin mutkistumiselle Suomessa tuo hallituksen tilanne. Se on neuvotellut tiistaina seitsemättä päivää kehysriihessään talouslinjauksista. Mikäli hallitus kaatuisi, mutkistuisi elpymispaketin hyväksymien entisestään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat