Mitä tapahtuisi, jos hallitus kaatuisi? - Politiikka | HS.fi

Mitä tapahtuisi, jos hallitus kaatuisi?

Hallituksen neuvottelut ovat osoittautuneet niin vaikeiksi, että jopa hallituksen kaatuminen on mahdollista. Jos näin kävisi, ensin yritettäisiin koota uusi hallitus vuoden 2019 eduskuntavaalituloksen pohjalta. Ennenaikaisiin vaaleihin on menty viimeksi vuonna 1975.

Presidentti Sauli Niinistö nimitti pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen 10. joulukuuta 2019.

27.4. 8:07 | Päivitetty 27.4. 9:09

Hallituksen neuvottelut tulevien vuosien rahankäytöstä ovat osoittautuneet tuskaisen vaikeiksi, ja on puhuttu, että hallitus on lähellä kaatumista.

HS käy läpi, mitä seuraisi, jos näin tapahtuisi.

Hallituksessa on viisi puoluetta, joilla on eduskunnassa yhteensä 117 paikkaa.

Jos hallituksen puolivälineuvotteluissa sopua ei löydy vaan ne päättyvät siihen, että esimerkiksi keskusta lähtee hallituksesta, hallitus menettää enemmistönsä eduskunnasta. Jäljelle jäävillä hallituspuolueilla Sdp:llä, vihreillä, vasemmistoliitolla ja Rkp:llä on 86 paikkaa.

Enemmistö menee myös sellaisessa tilanteessa, että keskusta jäisi mutta vihreät lähtisivät. Silloin hallituspuolueille jäisi 97 paikkaa.

Vasemmistoliiton lähtö jättäisi hallitukselle yhden äänen enemmistön eduskunnassa. Sillä periaatteessa voisi vielä hallita, mutta hankalaa se olisi.

Etenkin jos hallituksen enemmistö katoaa, voi käydä niin, että pääministeri toteaa hallituksen toimintakyvyn menneen ja jättää hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille. Vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä siihen asti, kun uusi on nimitetty, eli hoitaa kaikki juoksevat asiat mutta ei enää toteuta hallitusohjelmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) jätti eronpyyntönsä presidentti Sauli Niinistölle muutamia viikkoja ennen eduskuntavaaleja 2019. Sipilän hallitus muuttui toimitusministeristöksi. Syynä ennenaikaiseen eroon oli sote-uudistuksen kaatuminen.

Periaatteessa maata voisi hallita vähemmistöhallituksellakin, mutta Suomessa on pitkä enemmistöhallitusten perinne. Vähemmistöhallitus joutuisi neuvottelemaan koko ajan opposition kanssa esitystensä läpimenosta, ja hallitus voisi kaatua hyvin herkästi eduskunnan luottamusäänestyksessä.

Ensin on yritettävä koota uutta hallitusta niistä aineksista, jotka ovat jo olemassa.

Todennäköisesti hallituksen eronpyynnöstä seuraisi ensin se, että maahan yritettäisiin muodostaa uusi enemmistöhallitus. Heti ei siis tulisi uusia vaaleja, vaan ensin eduskuntaryhmät keskustelisivat, voitaisiinko uusi hallitus muodostaa voimassa olevan vuoden 2019 eduskuntavaalituloksen pohjalta.

Suurimman eduskuntaryhmän eli tällä hetkellä Sdp:n edustaja tai nimeämä henkilö kutsuisi silloin koolle muiden eduskuntaryhmien edustajat. Neuvottelussa sovittaisiin hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjästä. Yleensä vetäjä on tullut suurimmasta ryhmästä, mutta eduskuntaryhmät voivat sopia toisinkin.

Hallitustunnusteluvaiheen tarkoituksena on löytää ryhmät, jotka alkavat neuvotella yhteisestä hallitusohjelmasta. Käytännössä tunnustelija pyrkii selvittämään erilaisin kysymyksin, millä ehdoin puolue on valmis osallistumaan hallitukseen.

Saatuaan vastaukset tunnustelija analysoi ne ja kutsuu sopivaksi katsomansa puolueet varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.

Tällä vaalikaudella on käyty kahdet hallitustunnustelut, ensimmäiset keväällä 2019 ja toiset syksyllä 2019, kun pääministerinä toiminut Antti Rinne (sd) vaihtui Sanna Mariniin (sd). Pääministerin ero tarkoittaa aina koko hallituksen eroa.

Myöhemmin pääministeriksi noussut Antti Rinne (sd) oli hallitustunnustelija voittoisien eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2019. Hän tapasi puolueita eduskunnassa toukokuussa. Kuvassa hän kättelee perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa, taustalla puoluesihteeri Antton Rönnholm (sd) ja Sanna Marin (sd).

Marinin aloittaessa sama hallituspohja kuitenkin jatkoi, mikä teki prosessin nopeammaksi ja helpommaksi, kun varsinaiset hallitusneuvottelut voitiin käydä lyhyen kaavan mukaan.

Jos hallituksen kaatumisen jälkeen kävisi niin, että hallitustunnustelija ei edisty tai ohjelmaneuvottelut kariutuvat, eduskuntaryhmät pitävät jälleen yhteisen kokouksen ja sopivat uudesta tunnusteluvaiheesta.

Hallitustunnustelija voidaan vaihtaa, mutta eduskuntaryhmät voivat jatkaa myös samalla hallitustunnustelijalla.

Voi olla, että nykyisestä oppositiosta eli perussuomalaisista, kokoomuksesta ja kristillisdemokraateista ei löytyisi tässä tilanteessa apua eivätkä ne lähtisi kesken kauden hallitukseen.

Nykyisestä eduskunnasta voisi syntyä myös porvarihallitus, jos oppositio täydentyisi keskustalla.

Jos sopivaa hallituspohjaa ei löydy yritysten jälkeen, ajankohtaiseksi voi tulla ennenaikaisten vaalien määrääminen. Kynnys on korkea, koska silloin myös eduskunnan pitäisi olla toimintakyvytön, ei pelkästään hallituksen.

Tasavallan presidentti voi perustuslain 26. pykälän mukaan määrätä ennenaikaiset vaalit. Ennen sitä tarvitaan pääministerin perusteltu aloite ja eduskuntaryhmien kuuleminen. Eduskunnan täytyy lisäksi olla koolla. Tämän jälkeen eduskunta päättää, milloin se lopettaa työskentelynsä ennen vaalien toimittamista.

Vaalit voitaisiin pitää aikaisintaan 50 päivää sen jälkeen kun presidentti olisi antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja määräys olisi julkaistu säädöskokoelmassa.

Ennenaikaisiin vaaleihin on turvauduttu viimeksi syksyllä 1975.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen Suomessa on ollut yhdeksän hallitusta, jotka kaikki ovat olleet enemmistöhallituksia. Näistä viisi on muodostettu eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluprosessin avulla.

Neljässä hallituksessa pääministeri on vaihtunut keskellä vaalikautta, mistä on seurannut lyhyt neuvotteluprosessi. Puolueita on myös lähtenyt hallituksista kesken kauden, mutta nämä lähdöt eivät ole vieneet hallituksilta eduskunnan enemmistöä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat