Mistä hallituksen kriisi ryöpsähti? Koronahoidon pitkälti yksi­mielisen pinnan alla saivat muhia ideologiset erot - Politiikka | HS.fi

Mistä hallituksen kriisi ryöpsähti? Koronahoidon pitkälti yksi­mielisen pinnan alla saivat muhia ideologiset erot

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kehysriihen erimielisyyksien taustalla ovat keskeiset puolueiden väliset erot.

Tutkija Johanna Vuorelma (vas.) ja dosentti Hanna Wass eivät näe, että mikään hallituspuolueista hyötyisi hallituksen eroamisesta.

27.4. 19:23

Hallituksen toiminta on koronaviruspandemian aikana näyttäytynyt pääosin yhteen hiileen puhaltamisena.

Nyt hallitus on muutamassa päivässä onnistunut kriisiytymään niin pahanpäiväisesti, että sen kaatuminen on mahdollista. Neuvottelut valtion tulevien vuosien rahankäytöstä muuttuivat keskusteluiksi siitä, onko hallituspuolueilla ylipäätään mahdollisuutta jatkaa yhdessä. Niitä käytiin tiistaina jo seitsemättä päivää Säätytalolla.

Tilanne oli tiistai-iltana pahasti jumissa.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ilmoitti aiemmin tiistaina julkisesti, että hänen puolueensa usko hallituksen toimintakykyyn horjuu.

Mitä oikein on tapahtunut?

Politiikan tutkija, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma sanoo, että tähänastisen hallitustaipaleen yhtenäisyyttä selittää pitkälti koronavirus.

Epidemiaan liittyvästä välttämättömästä lisävelan ottamisesta ei ole juuri kuulunut eriäviä mielipiteitä edes oppositiosta. Viiden puolueen hallitustyöskentely on helpottunut, kun resursseista ei ole tarvinnut kiistellä.

”Nyt kun siirrytään koronapandemian hoitamiseen liittyvistä kysymyksistä takaisin puoluepolitiikan ideologiseen ytimeen, muun muassa julkisen talouden hoitoon, huomataan, kuinka isoja eroja hallituspuolueiden välillä on”, Vuorelma sanoo.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass toteaa, että hallituksen erimielisyydet esimerkiksi talouden kokonaiskuvasta eivät kuitenkaan tulleet yllätyksenä.

”Koko ajan takaraivossa olleet ongelmat ovat nyt vain ryöpsähtäneet pinnalle, kun päätöksiä pitää tehdä.”

Kehysriihessä esiin nousseiden ongelmien taustalla ovat Vuorelman ja Wassin mukaan ensisijaisesti keskeiset talouden tasapainottamiseen ja työllisyyden lisäämiseen liittyvät erimielisyydet.

”Keskeinen ongelma on puolueiden suhtautuminen velkaantumiseen”, Wass sanoo.

Selkein hallituksen sisäinen jakolinja löytyy näissä kysymyksissä keskustan ja muun hallituksen väliltä, mikä oli selvästi esillä jo hallitusneuvotteluissa. Tuolloin muut puolueet tulivat Vuorelman mukaan vastaan nimenomaan keskustan vaatimuksiin.

Sama jakolinja on näkynyt myös parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa.

”Ratkaistavana on nyt sellaisia kysymyksiä, joista keskusta ja muut puolueet ovat ideologisesti keskeisiltä osin eri mieltä”, Vuorelma sanoo.

Hänen mukaansa sama ilmiö näkyi myös perustuslakivaliokunnan tiistaisessa EU:n elpymispakettiin liittyvässä päätöksessä, jossa valiokunnan keskustalaiset jäsenet äänestivät opposition mukana muiden hallituspuolueiden linjasta poiketen.

”Kuten talouspoliittisetkin kysymykset, tämä on ihan keskustan politiikan ydintä. Historiallisesti keskustalle EU-integraation syventäminen on aina ollut vaikea poliittinen kysymys.”

Lue lisää: Perustuslakia tulkitsevan valiokunnan äänet jakautuivat taas: keskustalaiset äänestivät opposition mukana

Siinä missä koronavirus selitti hallituksen tähänastista yhtenäisyyttä, se on myös yksi syy, miksi puoliväliriihi on hallituspuolueille poikkeuksellisen vaikea.

”Talouden kuva on muuttunut hallitusneuvotteluista niin paljon, että valtiontalouden keskeisistä periaatteista keskusteleminen on välttämätöntä”, Wass sanoo.

Hän kuitenkin toteaa, että ideologisista kiistoista on parempi käydä keskustelua kuin venyttää sitä tulevaisuuteen.

Myös Vuorelman mukaan ideologisten kiistojen puiminen tässä vaiheessa on hallituspuolueiden välisen luottamuksen kannalta keskeistä, jos hallitus aikoo jatkaa yhteistyötään. Kehysriihessä asiat pyritään sopimaan niin tarkkaan, että erimielisyyksille jää vähemmän tilaa, hän uskoo.

”Muuten puolueet ideologisten erimielisyyksiensä vuoksi tuskin voisivat luottaa siihen, että muutkin ovat sitoutuneita yhteiseen agendaan tekemättä omia irtiottojaan.”

Vaikka hallituksessa jatkaminen näyttää hallituspuolueille monessa mielessä haastavalta keskeisten ideologisten erojen vuoksi, ero hallituksesta ei olisi Vuorelman ja Wassin mukaan yhdenkään hallituspuolueen etu. Siksi puolueilla vaikuttaisi olevan vahva tahto pitää hallitus koossa.

”Pelkkä ideologinen kiista tuskin kaataa hallitusta. Kyllä silloin puolueilla pitäisi olla jokin realistinen näkemys siitä, millainen hallitus saataisiin tilalle”, Vuorelma sanoo.

Tilalle tuleva hallitus ei välttämättä olisi yhdellekään hallituspuolueelle nykyistä parempi vaihtoehto. Keskustalla vaakakupissa painavat muun muassa maakuntauudistukseen liittyvät poliittiset voitot, Sdp:llä ja vasemmistoliitolla puolestaan sellainen talouspolitiikka, jota esimerkiksi kokoomuksen sisältävällä hallituspohjalla voisi olla hyvin vaikea toteuttaa.

”En näe, että yksikään puolueista haluaisi oikeasti nyt lähteä hallituksesta”, Wass sanoo.

Ideologisista erimielisyyksistään puolueet eivät tule Wassin mukaan pääsemään, vaikka kehysriihen jälkeen jatkaisivatkin yhteisessä hallituksessa. Kompromissiratkaisut kuuluvat kuitenkin usean puolueen koalitiohallitusten toimintaan.

”Sitähän se politiikka on, että yritetään saada eriparisia osasia sopimaan yhteen”, Wass tiivistää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat