Hallitus pääsi keskiviikkona neuvotteluissaan sopuun tulevien vuosien suurista talouslinjauksista. Yksityiskohdista neuvottelemista jatketaan yhä.
HS:n tietojen mukaan sovun pääkohdat ovat lähellä kompromissiesityksiä, jotka Sanna Marin (sd) toi neuvotteluihin jo viime viikolla.
Menokehykset ylitetään, velkaantuminen jatkuu
Hallitus aikoo ylittää aiemmin sovitut menokehykset vuonna 2022 noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla. Viime viikolla Marin esitti, että menokehys ylitettäisiin vuonna 2023 noin 850 miljoonalla eurolla. Siitä tultiin keskustan vaatimuksesta hieman alaspäin.
Valtiovarainministeriö esitti riihen alla, että menokehyksiin tulisi palata. Silloinkin lisävelkaa otettaisiin tulevina vuosina miljardeilla euroilla. Koska kehykset ylitetään, velkaa joudutaan ottamaan vielä suunniteltua enemmän.
Hallitus ohjaa lisämenoja muun muassa Veikkauksen edunsaajille ja sote-uudistuksen vaatimiin kustannuksiin. Lisäksi turpeentuottajia ja teollisuuden sähköistämistä tuetaan, mikä on keskustalle tärkeää.
Vaikka suunnitellut menokehykset ylitetään, valtion menot pienenevät tulevina vuosina tähän ja viime vuoteen verrattuna. Hallituksen tavoitteena on, että suunnitellulle menouralle palattaisiin seuraavan hallituskauden alussa vuonna 2024.
Veronkorotuksia runsaan 100 miljoonan euron arvosta
Hallitus aikoo tehdä veronkorotuksia, jotka toisivat valtiolle lisätuloja noin 100–150 miljoonan euron arvosta. Tiettävästi ainakin Sdp:n ajama lähdevero institutionaalisille sijoittajille, kuten eläkerahastoille, säätiöille ja ammattiyhdistysliikkeelle, olisi etenemässä.
Yritysverotus ei kiristyisi, todennäköisesti ei myöskään ansiotuloverotus. Loput veronkorotukset voivat kohdistua esimerkiksi kulutukseen. Yksityiskohdat eivät ole tiedossa.
Vastaavasti hallitus saattaa kuitenkin tehdä myös veronkevennyksiä. Esillä on ollut muun muassa kotitalousvähennyksen korottaminen.
Menoja karsitaan noin 370 miljoonan euron arvosta
Koska hallitus lisää menoja niin paljon suhteessa aiemmin sopimaansa menokehykseen, se joutuu myös karsimaan menoja jostain. Muutoin menokehykset ylittyisivät vielä enemmän.
Hallitus aikoo vuodelle 2023 karsia suunnittelemiaan menoja noin 370 miljoonan euron arvosta. Hallitus neuvottelee yhä säästökohteista. Mahdollisesti ainakin kuntien valtionosuuksiin kohdistuvia korotuksia pienennettäisiin hieman.
Hallituksen suunnittelemat menolisäykset ovat kuitenkin suurempia kuin säästöt, minkä vuoksi menot kasvaisivat siis 500 miljoonaa euroa menokehyksen yli.
Työllisyystoimia runsaan 15 000 lisätyöllisen saamiseksi
Hallituksen sopu työllisyystoimista on sekin hyvin lähellä Marinin viime viikon esitystä. Keskusta ei siis saanut ainakaan merkittävästi lisää työllisyystoimia, joita se neuvotteluissa vaati. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston tai tason porrastaminen ei etene.
Hallitus päättäisi ensi vaiheessa toimista, jotka tuovat valtiovarainministeriön arvion mukaan runsaat 10 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Niistä keskeisin on työllisyyspalveluiden siirtäminen kuntien vastuulle ja niiden rahoitusmallin uudistaminen.
Lue lisää työllisyspalveluiden siirtämisestä: Jopa 230 000 työtöntä siirretään viikon päästä kuntien huomaan – Marinin hallitus on tekemässä suuren virheen, sanoo tutkija
Jos myös muiden ministeriöiden kuin valtiovarainministeriön arviot lasketaan, kasvaa nyt päätettävien työllisyystoimien kokonaisvaikutus noin 42 000–52 000 lisätyölliseen.
Lisäksi hallitus sopi päättävänsä myöhemmin toimista, jotka vahvistavat julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä 110 miljoonalla eurolla. Se edellyttää toimia, jotka tuovat valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 5 000 lisätyöllistä. Marin esitti tätä jo viime viikolla.
Yksi toimista olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon niin sanottu euroistaminen. Se tarkoittaa, että työttömäksi jääneen työssäoloehdon täyttymistä alettaisiin tarkastella ansaitun palkan perusteella. Nykyisin sitä tarkastellaan tehtyjen työtuntien perusteella.
Muut toimet jäävät tiettävästi jatkovalmisteluun.
Uudet, runsaat 15 000 lisätyöllistä tuovat toimet vahvistaisivat julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä yhteensä vajaalla 300 miljoonalla eurolla.
