Kokoomus jättää välikysymyksen kehysriihestä – Puheenjohtaja Orpo: ”Kehys­riihen tulos oli vielä huonompi kuin pelkäsin” - Politiikka | HS.fi

Kokoomus jättää välikysymyksen kehysriihestä – Puheenjohtaja Orpo: ”Kehys­riihen tulos oli vielä huonompi kuin pelkäsin”

Kokoomus jättää välikysymyksen kehysriihestä. Puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä hallitus tekee radikaalia politiikkaa, kun se viittaa kintaalla kehysmenettelylle ja valtiovarainministeriön roolille.

”Puolue menee tällä hetkellä oikeaan suuntaan. Silloin kun se näin tekee, myös puheenjohtajan on helpompi olla”, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.­

1.5. 2:00 | Päivitetty 1.5. 6:28

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo saapuu puoluetoimistolle hieman myöhässä ja pahoittelee, mutta selitys on hyvä: hänen taksinsa jäi Mannerheimintielle jumiin turverekkakuskien mielenosoituksen taakse.

Orpo ohjaa aution puoluetoimiston kahviautomaatille. Toimittajalle tarjotaan Sauli Niinistö -muki.

Hallitus on torstaina saanut kehysriihineuvottelunsa päätökseen.

”Työllisyystavoite unohdetaan, valtiontalouden kehykset unohdetaan, uskottava suunnitelma velkaantumisen haltuun ottamiseksi unohdetaan. Kehysriihen tulos oli vielä huonompi kuin pelkäsin. Kaikki keskeiset asiat jäivät tekemättä”, Orpo sanoo.

Kokoomus on päättänyt jättää ensi viikolla välikysymyksen kehysriihestä.

”Tämä on niin suuri epäonnistuminen hallitukselta ja niin vastuuton talouspolitiikan linja, että vastuullinen oppositiopuolue ei voi tehdä mitään muuta kuin välikysymyksen. Tämän kehysriihen sisältö uhkaa suomalaisten hyvinvointia tällä vuosikymmenellä, seuraavasta puhumattakaan.”

Orpo uskoo nyt tehtyjen päätösten johtavan siihen, että samalla kun Suomen talouskasvu tulevina vuosina kiihtyy, velkaantuminen kasvaa.

Silloin ollaan Orpon mukaan ”vaarallisella tiellä”, jonka päässä ovat veronkorotukset, luottoluokittajien heikentynyt usko Suomeen, mahdollinen velanhoitokulujen kasvu ja siten miljardien eurojen lisämenot.

”Seuraavat hallitukset joutuvat tämän sotkun siivoamaan.”

Orpon mielestä kehysriihessä tehtiin kaksi historiallista päätöstä, joilla pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ohjaa Suomen talouspolitiikan pitkää linjaa voimakkaasti vasemmalle.

Yksi on se, että julkisten menojen tasoa tuleviksi vuosiksi määrittävistä menokehyksistä ei pidetty kiinni. Orpo sanoo, että jos kyse olisi aidosti pelkistä koronakriisin kuluista, tämä voisi olla hyväksyttävää, mutta menoeriä on paljon muitakin. Esimerkiksi sote-uudistuksen muutoskustannukset ja rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen kompensointi vievät satoja miljoonia euroja.

”Sitä paitsi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) puhui alle viikko sitten, että kehyksissä tulee pysyä. Ei hän silloin puhunut niin, että koronan takia kehysten täytyy joustaa”, Orpo sanoo.

”Olen tehnyt kolme budjettia, ja yllättäviä menoja tulee aina. Kaikkina aikoina kehyksissä on silti pysytty, niin finanssikriisin, eurokriisin kuin maahanmuuttokriisin aikana. Hyviä menoja on loputtomasti, ja hallituksen tehtävä on vetää johonkin se raja. Nyt näyttää siltä, että ei edes yritetty.”

Vaikka valtaa käyttää hallitus eikä oppositio, voi kysyä, mistä kokoomus olisi menoja leikannut.

Orpo mainitsee esimerkkeinä hallituksen ”valtavan rahareiän” eli sote-uudistuksen ja sen muutoskustannukset, oppivelvollisuusiän korottamisen ja lukuisat hallitusohjelman yhteydessä päätetyt pysyvät menolisäykset. Hän lisää, että kyse on kokonaisuudesta ja jokainen menoerä tulisi käydä ”täikammalla läpi”.

 ”Seuraavat hallitukset joutuvat tämän sotkun siivoamaan.”

Työllisyyttä lisäävillä toimilla voidaan Orpon mukaan varmistaa, että julkisen talouden tasapainottamiseksi ei tarvitse vain karsia menoja.

”Muut puolueet pelaavat nollasummapeliä. Ne eivät ymmärrä, että tuloja voidaan lisätä työllisyydellä, sillä että saadaan kakku kasvamaan.”

Orpo viittaa kokoomuksen työllisyysohjelmaan, jonka tavoite on saada yli 100 000 työllistä. Arvioista suurin osa perustuu valtiovarainministeriön laskelmiin – mutta eivät kaikki. Esimerkiksi kokoomuksen ajamalle paikalliselle sopimiselle ministeriö ei ole laskenut minkäänlaista työllisyysvaikutusta.

Puhe valtiovarainministeriöstä vie Orpon toiseen kehysriihen päätökseen, jota hän pitää historiallisena. Hän viittaa siihen, että hallitus kertoi toimistaan julki sellaisia työllisyysarvioita, joita ei ollut tehnyt valtiovarainministeriö.

”Kun laskijat eivät miellytä, ne vaihdetaan. Tämä on ennenkuulumatonta”, sanoo Orpo, joka on itse entinen valtiovarainministeri.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että viime syksynä päätetyt toimet tuovat 31 000–33 000 työllistä, riihtä varten oli valmisteltu toimia, jotka lisäävät työllisyyttä noin 10 000:lla ja riihessä päätettiin vielä noin 5 000 työllisestä.

Toimet vahvistavat julkista taloutta noin 560 miljoonalla eurolla. Yhdessä hallituksen päättämien veronkiristysten kanssa ne suurin piirtein kattavat hallituksen tekemät pysyvät menolisäykset.

Valtiovarainministeri Vanhanen mainitsi tiedotustilaisuudessa myös ison joukon muita toimia, joille muut ministeriöt ovat laskeneet suuria vaikutusarvioita.

”On muita työllisyystoimia useilla kymmenillä tuhansilla. Ne ovat ehkä tuoton kannalta pienempiä, mutta ne ovat muista syistä, ihmisten kannalta, tärkeitä”, Vanhanen sanoi.

Valtiovarainministeriö julkisti perjantaina oman laskelmansa kehysriihessä päätettyjen toimien työllisyysvaikutuksista ja vaikutuksesta julkiseen talouteen.

Ministeriön arvio on huomattavasti pessimistisempi kuin hallituksen ja valtiovarainministeri Vanhasen torstaina ulos viestimä. Julkinen talous vahvistuu noin 150 miljoonalla eurolla, ja työllisyys kasvaa noin 10 000:lla.

Kun hallitus antoi esimerkiksi julkisia hankintoja koskeville toimille 2 000 työllisen vaikutuksen, ministeriö ei laskenut sille mitään vaikutusta. Työkykyohjelman laajentamiselle ja palkkatuelle oli annettu 5 500–6 500 työllisen vaikutus, VM arvioi sen tuovan 600 työllistä. Jatkuvan oppimisen uudistuksen arvioitiin tuovan 10 000 työllistä, mutta VM arvioi vaikutukseksi 1 000.

Orpo antaa kiitosta vain työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Muut toimet ovat hänen mielestään esimerkiksi hyvää sosiaalipolitiikkaa, kuten kehitysvammaisten työllistämisen edistäminen.

”Mutta eivät nämä mitään työllisyystoimia ole.”

Menokehys ja valtiovarainministeriön rooli ovat niitä ”nurkkapultteja”, jotka ovat tehneet Suomen talouspolitiikasta uskottavan, Orpo sanoo.

”Nämä ovat niitä asioita, jotka pitävät Suomen luottoluokitusta korkealla. Että täällä ei puljata asioita kuten Kreikassa. Nyt on menty siihen, että kun laskijat eivät miellytä, vaihdetaan ne. Kun valtiovarainministeri ja ministeriön kansliapäällikkö ovat hankalia, heitetään ne Säätytalolta ulos.”

Orpon mielestä hallitusta ohjaa ”radikaali talousoppi”, jonka hän yhdistää valtion aktiivista ja suurempaa roolia vaativaan ekonomistiin Mariana Mazzucatoon. Mazzucato kertoi tänä vuonna näkemyksiään pääministeri Marinin johtamalle talousneuvostolle.

”Tässä on taustalla Mazzucato. Se, mitä hän viljelee, on puhdasta sosialismia. Hänen ja [Sdp:n varapuheenjohtajan Matias] Mäkysen talousoppi tässä jyllää. Ajattelu menee niin, että rahaa saadaan keskuspankista ja lainaa saa aina lisää ja ihmisiä voi aina verottaa. Siksi ei tarvitse tehdä vaikeita päätöksiä.”

Orpo kertoo ihmettelevänsä sitä, että keskusta on lähtenyt valitun politiikan takuumieheksi.

”Tässä koko venyneessä kehysriihessä oli kyse siitä, että keskusta järjestää show’n siitä, miten he puolustavat vastuullista talouspolitiikkaa. Koko näytelmän päätteeksi he sitten kuittasivat vastuuttoman talouspolitiikan.”

Keskusta on vajonnut taas kauas vasemmalle entisen pääministerin Juha Sipilän kauden jälkeen, Orpo tuumii.

”Kokoomus on ainoa puolue, jolle verotuksen keventäminen on itseisarvo. Keskustassakin veronkevennykset nähdään vain ja ainoastaan menona valtiolle. Kokoomus näkee veronkevennykset ihmisten ostovoiman lisäämisenä, kannustavana elementtinä, että työtä kannattaa tehdä ja yritystä kasvattaa. Nykyisille hallituspuolueille veronkorotus on poliittinen voitto.”

Onko kokoomuksen uskottavaa puhua julkisen talouden kestävyydestä, kun se vastustaa veronkorotuksia ja haluaa silti lisätä rahaa esimerkiksi koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, vanhuspalveluihin ja turvallisuuteen? Onko se valmis tekemään niin kovia työllisyystoimia ja leikkauksia, että yhtälö aidosti toimisi?

Orpo vastaa, että viime kaudella hallitus kevensi verotusta 1,5 miljardia euroa mutta julkinen talous vahvistui.

”Suhdanne oli hyvä, mutta toimet vauhdittivat suhdannetta. Lisäksi teimme työllisyyttä lisäävää politiikkaa.”

Kuntavaaleihin on aikaa runsas kuukausi. Kokoomuksen piirissä pidetään käytännössä varmana sitä, että jos vaalit menevät penkin alle, syksyllä järjestetään ylimääräinen puoluekokous.

Orpo vaikuttaa levolliselta.

”Kuntavaalit eivät mene huonosti. En minä sellaista vaihtoehtoa edes viitsi miettiä.”

Orpo sanoo, että kokoomuksella kesti hetki totutella oppositioelämään ja puolueen ohjelmatyö tuottaa nyt tuloksia. Puolue on päässyt asemoitumaan hyvänä vastavoimana vasemmistolaiselle hallitukselle.

”Se työ, jota olemme tehneet, alkaa nyt kantaa hedelmää. Puolue menee tällä hetkellä oikeaan suuntaan. Silloin kun se näin tekee, myös puheenjohtajan on helpompi olla.”

Alkuvuosi on ollut kokoomuksessa myrskyisä.

HS kertoi tammikuussa puolueen sisäisestä selvityksestä, joka paljasti kovan kamppailun äänestäjistä perussuomalaisten kanssa. Tästä herännyt keskustelu repi puoluetta myös julkisesti.

Helmikuussa Kirsi Piha ilmoitti yllättäen luopuvansa Helsingin pormestarikisasta, mikä oli ajaa puolueen kriisiin, kunnes Juhana Vartiainen ilmoitti pyrkivänsä pormestariksi ja Elina Valtonen lupasi lähteä ehdolle.

Kokoomuksen sisäiset jännitteet nousivat viimeksi otsikoihin pari viikkoa sitten, kun puolue heitti yhden kuntavaaliehdokkaansa pois listoilta sosiaalisessa mediassa esitettyjen kommenttien takia.

”Puolueessa käydään kovaakin keskustelua linjasta. Se kuuluu kansanliikkeeseen. Se, mikä ei kuulu, on että joku puolueen lipun alla sikailee jossain somessa pönkittääkseen omaa egoaan. Tällainen saa myös tänä päivänä valtavan suuren huomion”, Orpo sanoo.

”Meillä on puolueessa liberaalimpaa ja konservatiivisempaa siipeä. Puolueen puheenjohtajan tehtävä on sovitella näitä eri näkemyksiä ja pitää puoluetta kurssilla. Mutta on myös niin, että puolueella on linjoja, esimerkiksi Eurooppa-politiikan suhteen, eikä niitä muuteta.”

Tällä viikolla kokoomuksessa on kiristänyt tarve varmistaa EU:n elpymispaketin läpimeno sitoutumalla siihen, että puolueen edustajat äänestävät eduskunnassa tyhjää.

Orpo kuvaa tilannetta kiusalliseksi, koska hänen mukaansa sopimus on Suomen kannalta huono ja vie EU:ta kohti tulonsiirtounionia. Samaan aikaan Orpo sanoo, että jos kokoomus kaataisi EU:n elpymispaketin, vaikutukset seuraisivat Suomea vuosien ajan.

Orpo kertoo, että hän on istunut ministerinä lukemattomissa EU:n ja eurovaltioiden kokouksissa ja joka ikisessä pöydällä on jokin Suomen kannalta tärkeä asia.

Eikä EU unohda.

”Jos kaataisimme tämän paketin, kantaisimme sitä taakkaa vuosia. Kun istuin euroryhmässä, joka kerta tulivat vastaan Suomen vakuusseikkailut vuosien takaa. Kyllä nämä muistetaan.”

Perjantaina Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi HS:lle seuraavansa huolestuneena EU:n elpymispaketin ympärille eduskunnassa virinnyttä poliittista draamaa. Vaikka Vapaavuori ei maininnut puoluettaan kokoomusta nimeltä, viestin suunta oli selvä.

”Hankalissa päätöksissä mitataan, kuinka vahvasti puolue on tiettyjen arvojen ja ihanteiden takana. Jos linja muuttuu päivänpoliittisen tilanteen takia, se on todella huolestuttavaa”, Vapaavuori sanoi.

”Elpymispaketti ei ole Suomen kannalta hirveän hyvä diili. Mutta on täyttä humpuukia kuvitella, että jos joku muu puolue olisi ollut hallituksessa, se olisi onnistunut neuvottelemaan olennaisesti paremman diilin.”

Vapaavuori sanoi myös, että EU on Suomen ylivoimaisesti tärkein kansainvälinen viitekehys eikä jäsenyyttä voi katsoa niin, että arvioidaan erikseen jokaista yksittäistä pakettia sen kannalta, onko se Suomelle parempi vai huonompi.

 ”Jos kaataisimme tämän paketin, kantaisimme sitä taakkaa vuosia.”

Orpon haastattelu tehtiin ennen Vapaavuoren kommenttien julkituloa. Orpo vaikuttaa olevan osittain samaa ja osittain eri mieltä.

Hän sanoo, että EU on Suomelle ”aivan keskeinen turvallisuuden, vakauden, talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta”. Tätä ei muuta se, että unioni tekee huonon ratkaisun, vaikka se olisikin merkittävän kokoinen.

Hän muistuttaa, ettei yhdessäkään muussa EU-maassa käydä vastaavaa keskustelua, koska nuivasti pakettiin suhtautuvissa maissakin ymmärretään unionin tärkeys.

Orpo vaikuttaa uskovan, että Suomi olisi voinut neuvotella paremman paketin. Vähintäänkin kokoomuksen tiukemmat tavoitteet olisi pitänyt ottaa mukaan neuvotteluihin, hän sanoo.

Orpo kertoo olleensa yhteydessä aiheesta komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin, Euroopan kansanpuolueen EPP:n puheenjohtajaan Donald Tuskiin, EPP:n ryhmänjohtajaan Manfred Weberiin ja budjettikomissaari Johannes Hahniin.

”He ovat ilmaisseet huolensa Suomen tilanteesta, koska yksikin maa voi tämän paketin kaataa. Olen kertonut heille perustuslakivaliokunnan ratkaisusta ja todennut, että kokoomuksen ryhmäpäätös mahdollistaa sen, että hallitus voi viedä paketin läpi omalla rintamallaan.”

Kokoomusryhmässä on monia, jotka eivät haluaisi äänestää tyhjää, vaan pakettia vastaan.

Entä jos rivit rupeavat rakoilemaan? Voisivatko edustajat äänestää myös paketin puolesta, kuten varapuheenjohtaja Valtonen on väläyttänyt?

Orpon vastaus on niukka mutta paljonpuhuva.

”En mene asioiden edelle. Mutta minusta ryhmän linjaus pitää sisällään sen, että tämän ei haluta kaatuvan eduskunnassa.”

Petteri Orpo

Syntynyt vuonna 1969 Köyliössä.

Kokoomuksen puheenjohtaja.

Toiminut aiemmin muun muassa valtiovarainministerinä, sisäministerinä sekä maa- ja metsätalousministerinä.

Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat