Sote-uudistus aiheuttamassa alkuun satojen miljoonien kertaluonteiset menot – jatkossakaan alueilla ei ole kannustimia tehokkuuteen - Politiikka | HS.fi

Sote-uudistus aiheuttamassa alkuun satojen miljoonien kertaluonteiset menot – jatkossakaan alueilla ei ole kannustimia tehokkuuteen

Tietojärjestelmät ja palkkaharmonisointi tuovat satojen miljoonien kulut. Sote-lausuntojen perusteella alueilta puuttuu kannustin tehokkuuteen.

Edellisen hallituksen aikana soteen yritettiin valinnanvapautta, joka eteni kokeiluvaiheeseen eli pilottiin asti. Järvenpäässä yksityisen lääkäriasema Aavan potilaista osa sai hoitoa julkisen puolen rahoilla.­

4.5. 2:00 | Päivitetty 4.5. 6:12

Eduskunnassa kovaa vauhtia etenevä sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus aiheuttaa ensi alkuun huomattavat kertaluontoiset menot, eikä uudistus välttämättä onnistu myöhemmin hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavia kustannuksia.

Tällaiseen johtopäätökseen voi tulla hallituksen kehysriihen sekä eduskunnassa valmistuneiden sote-lausuntojen perusteella. Muutama valiokunta on jo saanut lausuntonsa valmiiksi, mutta kokonaisuutena sote-lakiesityksen käsittely on vielä kesken.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi viime viikolla hallituksen tiedotustilaisuudessa soten tietojärjestelmäkustannusten olevan yksi syy siihen, että hallitus ylittää ensi vuoden budjetin menokehyksen lähes miljardilla eurolla.

Tietojärjestelmistä aiheutuu tässä vaiheessa 175 miljoonan euron kulut, mutta se ei ole vielä koko totuus.

Sote-uudistusta koskevassa lakiesityksessä arvioidaan, että vuosina 2021–2022 soten ”esivalmisteluun” kuluu noin 550 miljoonaa euroa, josta suurin osa menee ict- eli tietojärjestelmäkuluihin.

Vuodesta 2023 lähtien muutoskustannusten arvioidaan olevan 350–850 miljoonan euron haarukassa. Iso vaihteluväli johtuu siitä, että lakiesityksessä ei oteta kunnolla kantaa siihen, mitkä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkaharmonisoinnin kulut.

Palkkaharmonisointi tarkoittaa sitä, että sote-maakuntien tai nykynimeltään hyvinvointialueiden pitää laittaa samaa tehtävää tekevien työntekijöiden palkat samalle tasolle kohtuullisessa ajassa. Kun hyvinvointialueet perustetaan, niiden palvelukseen siirtyy peräti noin 173 000 henkilöä kunnista, sairaanhoitopiireistä ja kuntayhtymistä, joilla kaikilla on ollut oma palkkapolitiikkansa.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisoinnin kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa, jos palkat sovitettaisiin yhteen mediaanipalkkatason mukaan, ja noin 560 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan.

Tähänastiset oikeudessa asti ratkaistut palkkakiistat viittaavat siihen, että harmonisointi pitää tehdä ylös- eikä alaspäin.

Hallituksen arvio palkkaharmonisoinnin vaikutuksesta saattaakin olla alakanttiin. KT Kuntatyönantajien mukaan palkkojen yhteensovitus niin sanottuun kärkipalkkaan nostaa julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, jos työnantajat joutuvat sovittamaan yhteen palkkansa korkeimpien palkkojen mukaan.

 Uudistukseen sisältyvä rahoitusmalli voisi enimmillään hidastaa sote-menojen kasvua nykyrahassa hieman yli 400 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2029 mennessä – mutta vain jos uudistuksen aiheuttamia muutoskustannuksia ei huomioida.

Soten kaltaiset uudistukset ovat investointeja tulevaisuuteen, joten jokin määrä rahanmenoa pitääkin kestää.

Odotuksena on, että etenkin tietojärjestelmäsatsausten ansiosta sosiaali- ja terveydenhuolto saataisiin pelaamaan paremmin ja Suomen ikääntymisestä johtuva sote-menojen kasvu pysyisi hallinnassa.

Edellisen hallituksen surullisenkuuluisan sote-uudistuksen oli määrä hillitä kustannusten kasvua niin, että menot olisivat vuonna 2029 kolme miljardia euroa pienemmät kuin ilman uudistusta.

Nykyinen hallitus ei yritä tätä vaan siirtää maalin 2030-luvulle. Hallituksen viime viikolla julkaisemassa kestävyystiekartassa sanotaan, että uudistukseen sisältyvä rahoitusmalli voisi enimmillään hidastaa sote-menojen kasvua nykyrahassa hieman yli 400 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2029 mennessä – mutta vain jos uudistuksen aiheuttamia muutoskustannuksia ei huomioida.

Pidemmällä aikavälillä potentiaali kasvaa.

Sote-kustannusten hidastuminen edellyttäisi kestävyystiekartan mukaan myös, että hyvinvointialueet eivät lainkaan ylittäisi niille etukäteen myönnettyä rahoitusta.

Tämä puolestaan voi olla hyvin epätodennäköistä, ainakin jos uskoo eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa ja sen sotesta antamaa lausuntoa. Valiokunnan viimeviikkoisen arvion mukaan hallituksen esitys sisältää useita kustannusten kasvun hillintää tukevia elementtejä, mutta valiokunnan arvion mukaan kannustimet ovat kuitenkin ”suhteellisen vähäisiä”.

”Näin tehokkuutta parantavat uudistukset ja innovaatiot voivat jäädä tekemättä”, arvioi valiokunta, jossa muiden valiokuntien tavoin hallituspuolueilla on enemmistö. Siihen nähden budjetin käsittelijänä tunnettu valiokunta ei juuri uudistusta hehkuta.

 Uudistus ei näytä sisältävän alueille porkkanoita eikä oikein keppiäkään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tulee jatkossa valtiolta. Sote-uudistukseen on yritetty luoda mekanismeja, jotka pitäisivät alueet ruodussa rahankäytössään ja kannustaisivat niitä tehokkuuteen, mutta valiokuntien kuulemat asiantuntijat ovat epäilleet mekanismien toimivuutta.

Valtion tarkoituksena on esimerkiksi alkuvaiheen jälkeen lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta vain 80 prosentilla siitä, mikä arvioidaan niiden perusuran mukaiseksi kustannuskehitykseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkija Teemu Lyytikäinen nimeää tämän asiantuntijalausunnossaan taloustieteessä tunnetuksi ”pehmeäksi budjettirajoitteeksi”: alueet tietävät, että valtio viime kädessä pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet maakunnat tai myöntää maakunnille lisärahoitusta.

Hyvinvointialue voi lakiesityksen mukaan joutua samantapaiseen arviointimenettelyyn kuin kunta, jos se ylittää vuosi toisensa perään budjettinsa, ja päätyä yhdistettäväksi toiseen alueeseen. Jokin pieni hyvinvointialue voi tällaista säikkyäkin, mutta mahtaako uhka tehota suurempiin alueisiin? Uudistus ei näytä sisältävän alueille porkkanoita eikä oikein keppiäkään.

Kovat muutoskustannukset yhdistyvät siihen, että hyödyt tulevat vasta pitkän ajan päästä, jos ovat tullakseen.

Tällainen yhdistelmä vaatii sen, että talous kasvaa lähivuodet kuten on ennustettu. Muuten voi olla vaikea toteuttaa muutoksen päätavoitetta eli parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat