Saarikko: Opetusministeriön vuoden 2023 menoleikkaukset suuntautumassa tutkimusrahoitukseen – Suomen yliopistot tyrmistyivät - Politiikka | HS.fi

Saarikko: Opetusministeriön vuoden 2023 menoleikkaukset suuntautumassa tutkimusrahoitukseen – Suomen yliopistot tyrmistyivät

Tiede- ja kulttuuriministeri kertoi OKM:n 35 miljoonan euron vähennysten kohdistamisesta korkeakoulujen johdon seminaarissa.

Annika Saarikko (kesk.) kommentoi kehysriihen neuvotteluita 29. huhtikuuta.­

4.5. 15:24

Suomen yliopistot ovat tyrmistyneitä suunnitelmista kohdistaa vuodesta 2023 alkavat opetus- ja kulttuuriministeriön pysyvät menoleikkaukset tieteeseen.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi kertoo tiedotteessaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkisti tiistaina suunnitelmansa leikata tieteen rahoitusta tuntuvasti.

Varsinaisesta julkistamisesta ei ollut kyse, vaan asia kävi ilmi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) puheesta korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa tiistaina aamupäivällä. Kyseessä oli kutsuseminaari.

Leikkausten suuruutta ei Unifin mukaan julkistettu, mutta se arvioi, että kehysriihessä sovitusta OKM:n 35 miljoonan euron leikkausmäärästä valtaosa kohdistunee juuri tieteeseen.

Kehysriihessä linjattiin, ettei näitä OKM:n menoleikkauksia kohdisteta koulutukseen eikä opintososiaalisiin etuuksiin.

Kaikkiaan vuonna 2023 valtiontalouteen kohdistuu 370 miljoonan euron menosäästöt.

”Näistä säästöistä kohdistuu myös oman tiede- ja kulttuuriministerin salkkuni reilun 4,5 miljardin euron kokonaisuuteen yhteensä 35 miljoonan euron säästöt. Ne toteutetaan siten, ettei koulutuksesta tai opintososiaalisista etuuksista leikata. Tämä hallituspuolueiden yhdessä sopima rajaus. Se on arvovalinta”, Saarikko sanoi tiistain puheessaan.

”Ja kyllä, tuo tarkoittaa tieteen rahoitukseen kohdistuvia säästöjä”, Saarikko vahvisti.

Suomen yliopistot pettyivät ministeriön linjaukseen, joka niiden mukaan heikentää Suomen tieteen kansainvälistä uskottavuutta.

Erityisesti Suomen Akatemian kautta myönnettävä rahoitus tieteelliseen tutkimukseen on perusta Suomen tieteen tasolle, Unifi sanoo ja toivoo, että ”ministeriöstä löytyy viisautta tarkistaa suunnitelmia”.

”Tänään julkistettu linjaus on täysin ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden, Suomen tki-tiekartan ja valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon linjausten kanssa”, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Keijo Hämäläinen.

”Leikkaussuunnitelmissa ei oteta huomioon sitä, että tieteen taso maailmalla kohoaa jatkuvasti. Lahjakkaimmat opiskelijat ja tutkijat valitsevat globaalisti ne yliopistot ja maat, joissa on parhaat tutkimusryhmät ja tutkimuksen teon edellytykset. Lisäksi Suomen koko koulutusjärjestelmä perustuu tutkittuun tietoon, minkä vuoksi tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät väistämättä koulutuksen pohjaa”, Hämäläinen sanoo.

Saarikko puolestaan muistutti korkeakoulujen johdolle, että puoliväliriihen yksi keskeinen päätös oli parlamentaarisen tki-työn käynnistäminen.

”Moni on kysynyt aiheellisesti, minkä vuoksi tarvitaan vielä yhtä työryhmää – eikö tietoa ja linjauksia ole jo riittävästi? Kysymys ei ole ymmärryksen puutteesta, vaan siitä, että meidän on löydettävä aidosti toimiva väline ja toimintamalli, jolla varmistamme Suomen uudistumisen kannalta välttämättömät tutkimusresurssit yli vaalikausien. Kysymys on ennen kaikkea sitoutumisesta”, Saarikko sanoi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat